​​​​​​​Terveysvalmennus sopii myös suun terveydenhuoltoon

Terveysvalmennuksellista työotetta alettiin kehittää suuhygienistien työkaluksi vuonna 2021 perustason koulutuksilla, joihin osallistuivat lähes kaikki Päijät-Soten suuhygienistit.

Syksyllä 2021 aloitettiin jatkokoulutukset 11 terveysvalmentajalle. Koulutukset toteutettiin verkossa, jotta opiskelu työn ohella saatiin paremmin järjestymään. Kokonaisuus sisälsi seitsemän opintomoduulia, jotka suunnitteli ja ohjasi professori Pilvikki Absetz Tampereen yliopistosta.

Asiakassegmentoinnista aloitettiin

Aluksi tehtiin pienellä asiakasmäärällä asiakassegmentointi, jossa hahmottui kolme asiakasryhmää.

Ihannetapauksilla omahoito toimii ja hoidontarve on vähäistä. Asiakkaat ovat motivoituneita ja käyvät hoidossa säännöllisesti. Näitä oli noin 10 prosenttia.

Tavallisilla tapauksilla hoitosuunnitelma ja omahoito eivät täysin toteudu. Hoitovälit venyvät, pitkäjänteisyys puuttuu ja tapahtuu niin sanottuja repsahduksia. Näitä oli noin 70 prosenttia.

Haastavilla tapauksilla ei useinkaan ole voimassa olevaa hoitosuunnitelmaa, ja hammashoitokäynnit ovat pääsääntöisesti päivystysluonteisia. Heillä ei ole taitoja, halua tai motivaatiota omahoitoon. Heillä on runsaasti hoidon tarvetta ja elämänhallinnan ongelmia. Fyysinen tai psyykkinen sairaus tai elämäntavat vaikeuttavat omahoidon onnistumista. Näitä oli noin 20 prosenttia.

Ohjaustapa räätälöitiin asiakasryhmittäin

Asiakassegmentoinnin perusteella kehitettiin kullekin asiakasryhmälle soveltuva ohjaustapa. Terveysvalmennukseen pääsyn kriteereinä ovat terveys- ja hyvinvointihyödyn potentiaali. Näin ollen kohderyhmäksi on ajateltu työikäisiä, nuorehkoja, mielellään perheellisiä henkilöitä, jolloin terveyshyödyn kerrannaisvaikutukset ulottuisivat koko perheelle.

Valmennukseen valikoituville potilaille asetettiin myös kliiniset kriteerit, koska tiedettiin, että potentiaalisten potilaiden määrä on korkea. Kriteerit liittyvät ientaskun syvyyteen, ientulehduksen laajuuteen tai karieksen hallintaongelmaan.

Kaikkien kriteerien ei tarvitse täyttyä. Ammattilaisen tehtävä on tunnistaa ja ohjata potilaistaan valmennukseen ne henkilöt, joille valmennuksesta on hyötyä.

Kaikki suuhygienistit on koulutettu antamaan vahvuuslähtöistä ohjausta asiakkaan tarpeiden mukaan. Kevytvalmennukseksi kutsuttu ohjaus tarkoittaa lähinnä kannustavia puhelinsoittoja.

Varsinaisia terveysvalmennuksia tekevät vain siihen koulutetut suuhygienistit, joita on kaikilla Päijät-Soten alueilla. Terveysvalmennus toteutetaan asiakkaan kanssa yhdessä sovitusti 1–2 kuukauden väliajoin joko etä- tai lähivastaanottona tai puhelinkontaktina. Valmennuksen kokonaiskesto on maksimissaan puoli vuotta.

Terveysvalmennus poikkeaa asiantuntijavetoisesta ohjauksesta siinä, että valmennuksessa pyritään löytämään asiakkaan vahvuudet, joiden avulla tämä itse pystyy tekemään haluamansa muutokset kohti parempaa suun terveyttä.

Valmennus sopii monille asiakas- ja potilasryhmille

Terveysvalmennuksista on jo vähän kokemuksia muun muassa karieksen hallinnassa. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet myönteisiä sekä terveysvalmentajien että potilaiden näkökulmasta, ja toimintamallin lisäkäyttömahdollisuuksia on alettu hahmottaa lisääkin.

Potilaat ovat kokeneet positiivisena mahdollisuuden osallistua valmennuksiin kotoa käsin. Valmentajalta saatu tuki on auttanut heitä parantamaan omahoitoa ja sitä kautta suun terveyttä.

Toiminnan kehittyessä ja vakiintuessa terveysvalmennukseen systemaattisesti ohjattavia potilaita olisivat ainakin tekonivelleikkaukseen menevät ja osteoporoosilääkityksen aloittavat sekä sote-keskuksen moniammatillisen tiimin lähettämät potilaat.

Suun terveydenhuollon asiakkaista valmennus sopisi niille, jotka pelkäävät hammashoitoa tai jotka lähetetään yleisanestesiahammashoitoon, samoin kuin perheille, joissa on karieksen hallintaongelmia.

Toivottavasti terveysvalmennus vakiintuu suun terveydenhuollossa osaksi hoitopolkuja. Valmennuksella on mahdollisuus edistää terveyttä kokonaisvaltaisesti, ennaltaehkäistä sairauksia ja tuottaa kustannustehokkaampaa suun terveydenhuoltoa tulevaisuudessa. 

• Tutustu Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa -toimintamalliin (innokyla.fi) 

Kirjoittajat: 

Anni Halonen, asiantuntijahammaslääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Tuire Kolehmainen, asiantuntijasuuhygienisti, Päijät-Hämeen hyvinvointialue