Suuhygienistit koulutetaan käyttämään vahvuuslähtöistä ohjaustapaa ja osa jatkokoulutetaan terveysvalmentajiksi. Terveysvalmennukseen ohjataan tietyillä kriteereillä asiakkaat, joilla on hampaiden kiinnityskudossairaus ja/tai reikiintymisongelmaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Terveysvalmennus suun terveydenhuollossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Suuhygienistit koulutetaan käyttämään vahvuuslähtöistä ohjaustapaa ja osa jatkokoulutetaan terveysvalmentajiksi. Terveysvalmennukseen ohjataan tietyillä kriteereillä asiakkaat, joilla on hampaiden kiinnityskudossairaus ja/tai reikiintymisongelmaa.

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen suun terveydenhuollon toimipisteet
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

26.04.2022

Viimeksi muokattu

22.12.2023
Ratkaisun perusidea **

Terveysvalmennuksella pyritään löytämään keinoja omahoidon tueksi voimaannuttamalla potilas hoitamaan itse itseään paremmin asiantuntijalähtöisestä toimintatavan sijaan. 

Terveysvalmennuksen toimintamallin prosessikaavion ja kriteerien mukaisesti ammattilaiset (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) suorittavat omahoidon ohjauksen joko omalla vastaanotollaan tai ohjaavat asiakkaansa tarvittaessa tietyin kriteerein kevytvalmennukseen tai terveysvalmennukseen.

Valmennukseen ohjattavia potilasryhmiä ovat olleet muun muassa:

  • Keinonivelleikkaukseen menevät
  • Osteoporoosilääkityksen aloittavat
  • Sote-keskuksen moniammatillisen tiimin lähettämät
  • Yleisanestesiahammashoitoon lähetettävät, aikuiset ja perheet
  • Lapsella/perheessä karieksen hallintaongelmaa
  • Pelkopotilaat

Kevytvalmennukseen ohjatuille asiakkaille suuhygienisti soittaa niin sanotun tsemppisoiton 1-2 kuukauden kuluessa, ohjaten ja kannustaen asiakasta jatkamaan hyvää omahoitoa.

Ohjauksen näkökulmasta haastavimmat asiakkaat ohjataan terveysvalmentajille. Valmentajat auttavat asiakasta löytämään omat vahvuutensa ja siten vahvistamaan omahoitotaitojaan ja -valmiuksiaan. Valmennusta jatketaan tarpeen mukaan 1-2 kuukauden välein maksimissaan kuuden kuukauden ajan.

Terveysvalmennus toteutetaan etävastaanottona, joko videotapaamisena tai puhelinkontaktina. Terveysvalmennuksella pyritään tukemaan asiakkaiden omahoitoa ja lisäämään heidän pystyvyyden tunnettaan oman sairautensa hoitamisessa. Asiakkaan kanssa yhdessä asetetaan hänen voimavaroihinsa nähden realistiset tavoitteet suun terveydentilan kohentamiseksi. Valmentaja kannustaa ja auttaa asiakasta pääsemään tavoitteisiinsa.

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristönä on perustason sote-keskusten suun terveydenhuolto. Sote-keskuskokonaisuutta on kehitetty osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Hanke on osa sote-uudistusta ja hyvinvointialuevalmistelua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Terveysvalmennuksen kohderyhmänä ovat nuorehkot työikäiset, erityisesti he, joilla on alaikäisiä lapsia. Tällöin valmennuksesta saataisiin positiivista kerrannaisvaikutusta koko perheelle ja parhaassa tapauksessa laajemmallekin.

Kliiniset tunnisteet (kaikkien kriteerien ei tarvitse täyttyä):

  • CPI 3 tai enemmän, vähintään kahdella sektorilla
  • BOP > 25 %
  • Karieksen hallintaongelmaa
    • Alkavaa pysäytettävissä olevaa kariesta < 5 leesiota
    • Hoitoa vaativaa kariesta > 5 leesiota

Poissulkukriteerit:

  • Dementoitunut
  • Ei pysty itse hoitamaan hampaitaan
  • Yhteistyökyvyttömyys/-haluttomuus

Asiakastyytyväisyyttä kysytään terveysvalmennusjakson lopulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Henkilöstä tiedotettu mm. henkilöstöinfossa ja kuukausiviestissä ja sote-keskuksen moniammatillista tiimiä on informoitu aktiivisesti terveysvalmennuksesta.
  • Tietoa valmennusten edistymisestä on välitetty ohjausryhmälle
  • Luotiin fraasit helpottamaan terveysvalmennuksen kirjaamista
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö on myös  tarjonnut apuaan toimintamallin jalkauttamisessa.
  • Kevytvalmennus otetaan käyttöön lasten ja nuorten hoidossa vaihtoehtona omahoidon kontrollikäynneille. 
  • Asiakkaan näkökulmasta toimintamalli vaatii olla sovittuna ajankohtana tavoitettavissa (puhelimitse tai muulla etäyhteydellä)
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Toimintamallista on kertynyt jonkin verran kokemuksia sen käytettävyyttä useammilla potilasryhmillä on alettu hahmottaa paremmin. Kevytvalmennusta (tsemppisoitto) on ajateltu käyttökelpoiseksi tavaksi korvaamaan lasten ja nuorten omahoidon kontrolleja.

Toimintamallin jalkautuminen toimintaan on kestänyt odotettua kauemmin ja valmiudet toimintatavan käyttöönottoon ovat vielä kehittymässä. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Etäyhteydellä toimiminen on ollut odotettua haastavampaa. Vaatii vielä teknistä kehitystä, jotta pystytään hyödyntämään vaivattomammin. Tämä vaatii myös potilaalta jonkin verran aktiivisuutta ja taitoja. 
  • Esimiehet ja henkilöstö kannattaa ottaa jo suunnitteluvaiheessa vahvasti mukaan. 
  • Tiedottamista kehitteillä olevasta toimintamallista ei voi olla liikaa. 
  • Terveysvalmennus terminä saattaa asiakkaasta tuntua liian sitovalta, aikaa vievältä ja voimakkaalta ilmaisulta ja on haitannut asiakkaiden saamista valmennuksen piiriin.
  • Etävastaanottosovellusten toiminta on hyvä varmistaa ennen toimintamallin aloittamista.
  • Kirjaamiskäytännöt tulee luoda toimintamalliin sopiviksi.
  • Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii aikaa, henkilöstön mukaan saamista ja esihenkilöiden vahvaa sitoutumista.
  • Terveysvalmennuksille tulee varata tilaa ammattilaisten ajanvarauskirjoille ajoissa ja ennakoiden.
Kansikuva
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tunnus (sydämet)

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis