Vaikuttavuutta digitalisaation avulla – Uusi tapa toimia ja ajatella

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto elää murroksessa, kun lähikuukausina selviää, hyväksytäänkö hyvinvointialueiden perustamista koskeva lainsäädäntöpaketti eduskunnassa. Tulipa sote-uudistusta tai ei, yksi asia on varma - digitalisaatio on tullut sosiaali- ja terveydenhuoltoon tavaksi tuottaa tietoa ja palvelua uudella tavalla.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa tullaan digitalisoimaan kiihtyvällä tahdilla. Digitalisaatiolla tavoitellaan parempaa palveluiden saatavuutta – saavutettavuutta ja kustannusten hillintää. Laki digitaalisten palveluiden saatavuudesta velvoittaa julkisen palveluntuottajan toimijoita tarjoamaan palveluita kuntalaisille myös digitaalisesti. Laki ei määritä minimiä ja epäilen, että minimiä ei koskaan tarvitse säätää lakiin, koska digitalisaation avulla saatavat hyödyt ovat ilmeiset.

Vaikuttavuuden uudet tasot – Itse- ja omahoito 

Mistä digitalisaation mukanaan tuoma vaikuttavuus ja kustannussäästöt tulevat? Ne syntyvät tavasta tarjota tietoa palveluiden rinnalla. Uudenlainen tapa vaatii uudenlaista tapaa ajatella. Perinteisen sairaanhoidollisen näkemyksen rinnalle nousee terveyden edistämisen näkökulma.

Kuntalaisille tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa ja mennä erilaisille itse- ja omahoitopoluille, joita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat heille vastuullisesti valinneet. Näillä poluilla asiakkaat voivat tarkastella ilmiöitä ja saada tietoa, jonka avulla itse edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee huolehtia, että tarjotut itse- tai omahoitopolut ovat laadukkaita ja turvallisia käyttää. Laadukkaan tiedon taustalla on yleensä tutkittu tai näyttöön perustuva tieto.

Itse- tai omahoitopoluilla kuntalaiselle tietoa voi tuottaa chatbot -robotti, joka on ohjelmoitu vastaamaan kuntalaista askarruttaviin kysymyksiin. Näillä omahoitopoluilla asiakkaat voivat täyttää erilaisia arvioita tai kartoituksia omasta tilanteestaan. Arviot voivat antaa asiakkaalle suuntaviivaa siitä, ovatko hänen asiansa niin hyvin, että hänen hyvinvointinsa ja terveytensä eivät vaarannu. Nämä polut voivat antaa lisää itse- tai omahoito-ohjeita. Oirearvio on rakennettu niin, että sen tulisi asiakkaan vastausten perusteella osata tarvittaessa tarjota yhteydenottoa ammattilaiseen joko digitaalista kanavaa pitkin tai soittamalla.

Datan avulla kehitetään palveluohjausta

Digitaaliset palvelukanavat, joiden kautta kuntalainen saa yhteyden palveluntuottajaan tulevat lisääntymään. Digitaalisilla palvelukanavilla tavoitellaan saatavuutta ja saavutettavuutta. Perinteinen puhelin sopii joihinkin tilanteisiin mainiosti, mutta useimmat yhteydenotot voidaan hoitaa muiden digitaalisten kanavien kautta. Näitä muita kanavia ovat chat – sähköinen ajanvaraus – oirearviopolut. Tavoitteena on, että kuntalaiselle tarjotaan mahdollisuutta ottaa yhteyttä palveluiden tarjoajaan jotain digitaalista kanavaa pitkin, jopa 24/7.

Palveluiden auki ollessa ammattilainen ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Näin asiakasvirtoihin saadaan ammattilaisen työtä tukevaa tasaisuutta ja kuntalaisen kokema häiriökysyntä vähenee. Tilanteesta uutta ajattelua edustaa se, että ammattilainen voi ohjata asiakkaan itse- tai omahoitopolulle, jossa asiakas voi saada tarvitsemansa avun. Vaikuttavaa, eikö?

Ammattilaiset saavat näiltä itse- ja omahoitopoluilta kerättyä käyntidataa, jonka perusteella he saavat arvokasta tietoa palveluiden saavutettavuudesta. Tämä saavutettavuus voi heijastua suoraan tai välillisesti siihen, kuinka paljon soittoja tai muita yhteydenottoja palveluiden pariin tulee. Tämä käyntimäärätiedon avulla ammattilaiset voivat kehittää palveluohjausta ja toimintoja.

Etäkäynnit tuovat palvelut lähemmäs kuntalaista

Fyysisen käynnin tilalle kuntalaiselle voidaan tarjota käyntiä etänä. Tällainen etänä tapahtuva kohtaaminen voi tapahtua erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten luokse. Etänä voidaan tehdä ryhmätapaamisia esimerkiksi ikäihmisten luokse, etäkuntouttaa tai tuoda lääkärin tai hoitajan käynti suoraan kotiin.

Etäluettavien laitteiden ja käyntien avulla voidaan joustavasti ja ajantasaisesti tehdä monien pitkäaikaissairauksien seurantaa. Etäkäyntejä ja konsultaatioita voidaan rakentaa niin erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoon. Kustannusvaikuttavuutta syntyy käyntimaksuista, kulukorvauksista sekä ajan ja resurssien säästymisestä.

Perinteiset tavat tulevat säilymään

Kuntalaisella on siis neljä erilaista tasoa hoitaa asioita sosiaali- ja terveyspalveluissa, ennen varsinaista palvelukäyntiä. Toki käynti on aina ensisijainen, jos kyseessä on kiire- ja hätätilanne.

Suuri osa palveluista tullaan edelleen jatkossakin tarjoamaan perinteisenä käyntinä ja digitalisaation avulla niitä ei voida syrjäyttää. Näin kuuluu ollakin. Näillä käyntitapaamisilla hoidetaan monia sairauksia, edistetään terveyttä ja kohdataan asiakkaat avoimen vuorovaikutuksen kautta, kaikilla aisteilla.

Vaikuttavuutta verkostoyhteistyöllä ja asiakasymmärryksellä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on aikaisempaa enemmän tavoitteena tehdä yhteistyötä erilaisten verkostojen ja rinnalla kulkijoiden kanssa. Näitä verkostoja ovat asiakas- ja potilasjärjestöt, tukihenkilöt, seurakunnat, liikunta- ja urheiluseurat jne. joiden olemassa oloa ja yhteystietoja tulisi digitaalisten kanavien kautta tarjota aktiivisesti kuntalaisen löydettäväksi.

Omasta hyvinvoinnista huolehtimisen arvot tulevat nousemaan. Unen, ravitsemuksen ja liikkumisen on voitu todentaa monissa vaivoissa, auttamaan ihmistä paremmin. Erilaiset verkostot ovat tärkeä osa hyvinvointia edistävää itse- ja omahoitotavoitetta.

Yksi oleellinen näkökulma palveluiden digitalisaatioon on asiakasymmärrys. On tärkeää kerätä aktiivisesti palautetta, jotta voisimme tarjota asiakkaille tietoa ja palvelua, jota he tarvitsevat. Tämä tieto tuottaa asiakasarvoa.

Niin ja vielä yksi asia – Uusia digitaalisia kanavia pitää aktiivisesti markkinoida kuntalaisille, jotta he tietävät niistä ja löytävät tiensä näille kanaville.