Pirkanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pirkanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
PirSOTE Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Pirkanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pirkanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Pirkanmaan sote-keskusohjelman valtionavustushankkeella ja sitä täydentävillä muilla hauilla tavoitellaan viiden kansallisen sote-keskusohjelman hyötytavoitteiden toteutumista: 1) Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus, 2) ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, 3) laatu ja vaikuttavuus, 4) monialaisuus ja yhteistoimivuus ja 5) kustannusten nousun hillintä.

Pirkanmaan sote-keskus kehittämisohjelma jakaantuu kuuteen toiminnalliseen muutosprosessiin: 1) Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan toiminnallinen muutos, 2) sosiaalihuollon toiminnallinen muutos 3) lapsi- ja perhepalveluiden toiminnallinen muutos 4) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnallinen muutos 5) kuntoutuksen toiminnallinen muutos ja 6) peruspalveluiden digitalisaation toiminnallinen muutos. Suurin osa työpaketeista suuntautuu vuoden 2020 hakemuksen päätavoitteen eli saatavuuden parantamiseen. Kunkin työpaketin sisällä on monia toimenpiteitä, jotka voisivat kuulua myös muiden kansallisten hyötytavoitteiden alle.

Toimiaika

2020-2023

VAIHE I KÄYNNISTYSVAIHE JA TOIMEENPANO 1.10.-31.12.2020

  1. Viiden muutosprosessin (=hankesalkut) organisointi ja toimeenpanon käynnistysvaihe aloitetaan heti rahoituspäätöksen jälkeen 2020
  2. Toimeenpanon aloitus Pirkanmaalla lokakuussa 2020 (henkilöstö, päättäjät ja väestö)
  3. Henkilöstön valmennus ja tuki muutokseen alken lokakuussa 2020
  4. Toiminnallisten muutosprossien ja työpakettien vaiheistettu käynnistys lokakuun alusta 2020 alkaen
  5. ICT ja digitalisaation muutosohjelman organisointi ja käynnistäminen syyskuun 2020 alusta 

VAIHE II TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2021

  1. Hankesalkkujen ja työpakettien toimeenpano jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

VAIHE III TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2022

  1. Hankesalkkujen (työpakettien) toimeenpano jatkuu
  2. Uusien työpakettien ja STMn asettamien uusien painopisteiden aloitus. 

VAIHE IV TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2023

  1. Valtionavustuksen siirto hyvinvointialueelle
  2. Hankesalkkujen (työpakettien) toimeenpano jatkuu
  3. Toimintojen yhteensovittaminen hyvinvointialueen käynnistämisen kanssa
  4. Hankkeen sulkeminen

 

Toimijat

Sote-keskusohjelman sisällöllinen toimeenpano toteutetaan kuntiin palkattavien monialaisten kehittäjätiimien toimesta. Jokaista kuutta muutosprosessia johtaa hankepäälikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ja johtaa kuntien yhteistyötä yhdenmukaiseen suuntaan hankesalkuittain. 

Pirkanmaan hankehakemusvalmistelussa on kuultu kolmannen sektorin toimijoita, Pirkanmaan asiantuntijaverkostoja ja henkilöstöjärjestöjen edustajia. Median kautta on välitetty tietoa väestölle Pirkanmaan uudistuksesta sekä informoitu kuntien päättäjiä. Väliaikaisen toimielimen myötä aloitettiin yhteistyö hyvinvointialueen valmistelun kanssa.

Uudistuksen valmistelua tehdään avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Myös Perusterveydenhuollon yksikkö (PSHP) ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos osallistuvat sote-keskusten uudistamiseen. Tärkeinä sparraajina toiminnallisten muutosten kehittämisessä ovat kokemusasiantuntijat.

Sote-keskusohjelman hankehallinnoijana toimii Pirkanmaan liitto.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Konttajärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Pirkanmaan liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.konttajarvi@pirkanmaa.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

28.03.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottvat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti. 

THLn asiantuntija-arvion mukaan

1. Perusterveydenhuollon lääkärille pitkiä odotusaikoja maan kolmanneksi vähiten

2. Somaattisen erikoissairaanhoidon odotusajat maan lyhimpiä – päivystyskäyntejä koko maata vähemmän

3. Yksityisen hammashoidon runsas käyttö näkyy kunnallisen suun terveydenhuollon matalampina kustannuksina

4. Lasten, nuorten ja perheiden perus- ja erityistason palvelujen integraatio vaatii tarkastelua

5. Työttömien palvelujen asiakasohjauksessa ja integraatiossa onnistuttu - paikalliset toimintamallit tarkasteluun

6. Työikäisten psykososiaalisten palvelujen riittävyys tarkasteluun

7. Hoitokäytäntöjen kehittämiselle tarvetta

8. Päihdepalvelujen rakenteessa kevennettävää - huumehoitoa kehitetty tarvetta vastaavasti

9. Kehitysvammaisten asumisen rakennetta kevennetty - kuljetuspalveluissa painopiste vaikeavammaisten kuljetuksissa

10. Ikääntyneiden palveluissa alueen sisällä yhdenvertainen saatavuus ei toteudu ja palvelurakenteessa kevennettävää

11. Ikääntyneiden päivystyskäynneissä saattaa näkyä kotihoidon tukiverkoston puutteita - ikääntyneiden palvelujen ja terveyspalvelujen integraatio tarkasteluun

 

STM keskustelu 15.1.2020: 

Teema 1: Työikäisten hyvinvointi

»Työllistymistä edistävät palvelut on Pirkanmaalla sovitettu yhteen, mutta työkykyä tukevien palvelujen saatavuudessa on vielä kehitettävää.

Teema 2: Sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksien laajempi kehittäminen

»2.1. Lastensuojelu ja yhteistyö muiden palvelujen kanssa

»2.2. Ikääntyvien palvelut

Teema 3: Suun terveydenhuolto

»Hoidon saatavuudessa on ongelmia ja vaikuttaa siltä, että suun terveydenhuolto on aliresursoitu.

 

Pirkanmaan hyvinvointialuekohtaiset erityisteemat: 

1. Alueellisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen palveluiden saatavuudessa

2. Väestöryhmien välisen eriarvoisuuden vähentäminen

Päämäärä ja päätavoite

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla on määritelty yhdeksäntoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta.

Hyötytavoitteet ovat: 

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus: 1) Oikea palvelurakenne, 2) ehkäisevät ja matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut kaikille ikäryhmille ja 3) monipuolinen palveluvalikoima.

Ennaltaehkäisy ja ennakointi: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hyvinvointikertomuksen ja muiden vastaavien suunnitelmien uudenlainen toimeenpano kunnissa 2) varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelut sekä yhteistyö järjestöjen kanssa ja 3) ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisy.

Laatu ja vaikuttavuus: 1) Tutkimus ja kehittämistoiminta osaksi peruspalveluja, 2) tiedolla johtaminen ja 3) osaavan sote-henkilöstön turvaaminen 4) sote-palvelujen kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja 5) omavalvonta sekä asiakas- ja potilasturvallisuus

Monialaisuus ja yhteentoimivuus: 1) Asiakkuuksien segmentointi ja differentointi, 2) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut integroitu tarvittavilta osin ja 3) sujuvat konsultaatiokanavat ja erityisasiantuntijapalvelut perustasolla ja 4) elintapaohjauksen palvelupolkujen implementointi sote-palvleuihin ja kunnan palvleuihin.

Kustannusten nousun hillintä: 1) osaamisen vahvistaminen osana sote-palvelujen kehittämistä 2) työn suunnittelu ja työtavat ja 3) henkilöstöresurssien (HR) tiedolla johtaminen sekä 4) painopiste varhaiseen puuttumiseen ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä näiden raportointikäytäntöjen kehittämiseen. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

PirSOTE-hankkeen tärkeimpinä tuloksina ja vaikutuksina ovat seuraavat:

1) asiakaslähtöinen peruspalveluiden uudenlainen sote-keskus toimintamalli,

2) asiakaslähtöiset sähköiset palvelut käytössä,

3) henkilöstön riittävyyden ja osaamisen tulevaisuuteen turvaava ratkaisu,

4) palveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden turvaavat toimintamallit,

5) peruspalveluiden pysyvän vahvan aseman turvaava ratkaisu,

6) sote-peruspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittymisen turvaava TKIO-toimintamalli ja

7) kustannusten hillintä.

Muutosprosesseilla vaikutetaan siihen, että peruspalveluilla on vahvempi asema kansalaisten sote-palveluiden tuottamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Työpakettien tuottamien hyötytavoitteiden kautta erikoissairaanhoidon ja erityispalveluiden käyttöä voidaan vähentää ja siirtää resursseja vaiheittain peruspalveluihin.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty eri työpakettien ja toimenpiteiden kautta. Arviointikauden aikana fysioterapian suoravastaanottomalli on otettu alueilla hyvin käyttöön, kuten myös Eksoten mallin kaltainen kotikuntoutusmalli.  Myös asiakkuuksien segmentointi on käytössä 12/15 organisaatiossa. Suuntiman käyttöönotto on laajentunut uusiin organisaatioihin, mutta määrät ovat vähäisemmät kuin vuotta aikaisemmin. Kiireettömän hoidon saatavuus lääkäreille on hieman heikentynyt, hoitajille ja fysioterapeuteille sen sijaan parantunut. Pirkanmaan suun terveydenhuollon omahoitosuunnitelma on valmistunut, julkaistu Innokylässä ja se on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Pirkanmaan kunnissa.  Alueellisen suunterveydenhuollon ja muiden sote-ammattilaisten koulutusyhteistyön osalta on edistytty hyvin Päihde- ja mielenterveyspalveluissa kunnat ovat kehittäneet omia erilaisia matalan kynnyksen palveluita mm. psykiatriset sairaanhoitajat kouluille, psykiatrin matalan kynnyksen konsultaatio -mahdollisuutta ja Videovisit- etävastaanottoa.

Digitaalisten palveluiden osalta OmaOlo tulee kattamaan kaikki Pirkanmaan kunnat tai yhteistoiminta-alueet vuoden 2021 loppuun mennessä. Omaolon sisältöjen käyttöönottojen osalta on kuitenkin suurta hajontaa. Myös videovälitteiset etäpalvelut on käyttöönotettu kaikissa Pirkanmaan kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla hoivapalveluissa ja lähes kaikki vastaanottopalveluissa.  Sähköisen elintapatarjottimen (työikäiselle) ovat julkaisseet 5 kuntaa ja 17 kuntaa on ilmoittanut julkaisevansa vuoden 2021 aikana. Myös sähköisten todistusten ja lausuntojen käyttöönotto ja sähköinen terveystarkastus ovat edenneet osassa kuntia.

Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyönä on luotu monialaisen yhteistyön prosessimalli. Pirkanmaan apuvälineyksikön laajenemissuunnitelma vammaispalvelun apuvälineisiin ja asunnonmuutostöihin on valmis ja Pirkanmaan omaishoidon tuen yksiköön liittyvät kunnat ovat varmistumassa.  Kotona asumista tukevien palvelujen Pirkanmaan yhteinen puhelinneuvonta on kilpailutettu ja kunnat ilmoittavat sitoutumisestaan palveluun -22 alkaen.

Lasten ja perheiden palveluiden osalta Pirkanmaan sähköisen palvelutarjottimen sisällöt on luotu. Maakunnallinen suunnitelma/malli lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin hyödyntämiselle perhekeskuksessa on laadittu yhteiskehittämisprosessissa hyödyntäen kansallista asiantuntijakonsultaatiota. Samoin on mallinnettu yhteiskehittämisprosessissa (11 kuntaa) lapsi- ja perhepalveluiden systeeminen toimintamalli (systeeminen verkostotyön prosessi), kuten myös suunnitelma kehittämisprosessista LP-menetelmän asemoimiseksi osaksi SOTE-keskusta ja perhekeskusta.  Perhekeskuksen osalta on laadittu luonnos maakunnallisista konsultoivista asiantuntija- ja tietopankeista/asiantuntijaverkostot sekä kuvattu asiakas- ja palveluohjauksen monialaisen yhteistyön elementit Pirkanmaalla. Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden nykytilaa on selvitetty ja yhteenveto on tehty. Maakunnallisesti kehitettävät opiskeluhuollon toimintamallit on kuvattu. Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehittävien kuntien yhteisen työskentelyn tuloksena on syntynyt Pirkanmaan matalan kynnyksen monialainen työskentelymalli opiskeluhuoltoon - Elämä edessä Pirkanmaa -malli.

Myös muut hankesuunnitelmaan kirjatut kehittämistoimenpiteet ovat pääosin edenneet tai niiden aikataulutus on suunniteltu myöhemmälle ajalle. Tarkempi koonti kehittämistoimenpiteiden etenemisestä ja niiden arvioinnista sekä tulostavoitteiden seurannasta löytyy liitteenä olevasta excelistä.

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty parantamalla elintapaohjauksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistamalla kansalaistoiminnan yhteistyötä ja koordinaatiota. Alueellisen HYTE-kokonaisuuden mallin rakentaminen, huomioiden yhteistyö SOTEKU-tehtävien osalta on käynnistynyt. Elintapaohjauksen moniammatillisen palvelupolun valmistelu on edennyt hyvin kunnissa/yhteistyöaluilla. Myös elintapaohjauksen kjrjaamisohjeen valmistelun vastuutus on edennyt. Alueellisen EPT-tuen malli on valmistunut.  Elintapaohjauksen alueellinen pilottimalli ravitsemusohjauksesta on valmisteilla. Tavoitteena on saada malliluonnos valmiiksi vuoden 2021 aikana.  PUHTI-hanke on laajentunut alueellisesti sekä kattamaan S-ryhmän ostotiedot. Alueellinen suunnittelu 3. sektorin ja julkisten palveluiden yhteentoimivuuden parantamiseksi on käynnistetty. Yhteiset suunnittelukokoukset järjestöjen kanssa ovat meneillään. Myös kansalaistoiminnan koordinaatiotehtävien määrittely on käynnissä

Osa elintapaohjaukseen liittyvien mallien käyttöönotosta odottaa hyvinvointialueen aloitusta.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistetään PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. 14/15 sote-organisaatioon (kuntaan tai yt-alueelle) on nimetty sote-kehittäjätiimi. 12 organisaatiossa tiimi on monialainen, viidessä on sovittu kehittämisen prosessi ja kahdeksassa sovittu kehittämisen vastuista ja valtuuksista. Pitkäaikaissairauksien seurantamalli valmistui pilotoitavaksi sisältäen lääkehoidon seurantamallin. Sosiaalipalveluiden kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistetaan maakunnassa edelleen KansaKoulu 3-hankkeessa. Terveydenhuollon kirjaamisten osalta on havaittavissa yhä merkittäviä eroja kirjaamisessa organisaatioiden välillä, mutta kokonaistilanne on parantunut.

Laatu- ja vaikuttavuustavoitteeseen vaikuttavaa hanketyötä tehdään vuoden 2021 loppuun Pirkanmaalla enimmäkseen rakenneuudistuksen KOMAS-hankkeessa. KOMASn toimenpiteiden myötä on laadittu mm. kypsyysanalyysi ja tiekartta Pirkanmaan tiedolla johtamisesta sekä luotu edellytyksiä asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidoinnille (mm. AluePegasoksen ensimmäinen käyttöönotto).

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkastellaan PirSOTE-hankkeessa pääosin asiakkuuksien segmentoinnin avulla sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. Asiakkuuksien segmentoinnissa käytettävä Suuntima on tällä hetkellä käytössä 10/15 organisaatiossa ja sosiaalipalveluiden Suuntima on pilotoinnissa neljällä alueella.  Monisairaan ja monipalveluasiakkaan hoitoketju on päivitetty ja lopullinen versio lausuntojen jälkeen on julkaistu 10/2021 Terveysportissa. Kahta kuntaa/yt-aluetta lukuunottamatta kaikki ovat tiivistäneet so + te yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnin toteuttamisessa. Sosiaalihuollon yhteinen PTA on käytössä 3/15 kunnassa/Yta-aluella. THL:n PTA lomake on käytössä 5/15 kunnassa/Yta-alueelta. Soten yhteisten asiakassuunnitelmien käyttöönotto kunnissa etenee THL:n pilotti 1:ssä. Yhteistä asiakassuunnitelmaa on edistetty 9/15 kunnassa/yt-alueella. Thl:n asiakassuunnitelma on käytössä 5/15 kunnassa.

Fysiatrian etäkonsultaatiomalli on käytössä seurantakyselyn mukaan 6/13 organisaatiossa (15.11.2020 1/15) ja 6/14 organisaatiossa on mahdollisuus konsultoida psykiatria video /etäkonsultaation keinoin.

PirSOTE-hanketta tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen alle kirjatut työpaketit ja kehittämistoimenpiteet hyödyntävät myös suuressa määrin muiden hyötytavoitteiden toteutumista. 

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty eri työpakettien välityksellä. Vastaanottotoiminnan kehittämisen osalta uusien tiimimalien käyttöönotto, fysioterapian suoravastaanottomalli, asiakkuuksien segmentointi ja Suuntiman käytttönoton laajentaminen ovat edenneet hyvin. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto on edennyt monikanavaisesti; mm. Päivystysapu 116117 on otettu käyttöön koko Pirkanmaalla. Myös OmaOlo on käyttöönotettu joillain sisällöillä 12 kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Suun terveydenhuollon omahoitosuunnitelman työryhmä on aloittanut ja suunnitelma suun terveydenhuollon integroimisesta on työn alla. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kuntien kehittämisen tueksi laadittu konkreettinen työkalu, joka sisältää priorisoidun listan monialaisesti toteutettavista kehittämiskohteista. Sote-peruspalveluiden tuottamistapojen osalta on tunnistettu erilaiset monialaiset tiimit ja niiden toiminnan periaatteet. Seudullisten erityisasiantuntijatiimien osalta Pirkanmaan apuvälineyksikkö ja Pirkanmaan omaishoidon tuen yksikkö ovat työn alla. Kotikuntoutusmalli on otettu käyttöön. Lasten ja perheiden palveluiden osalta alustava maakunnallinen malli sähköisestä perhekeskuksesta on luotu. LAPE -kehittämisen toimintamalli- ja rakenteet ovat valmistuneet. Myös maakunnallisesti kehitettävät asiakaskokemusta vahvistavat menetelmät/toimintamallit on tunnistettu ja niiden käyttöönottoon liittyvä kehittämistyö on aloitettu.

Myös muut hankesuunnitelmaan kirjatut kehittämistoimenpiteet ovat pääosin edenneet tai niiden aikataulutus on suunniteltu myöhemmälle ajalle. Tarkempi koonti kehittämistoimenpiteiden etenemisestä ja niiden arvioinnista sekä tulostavoitteiden seurannasta löytyy liitteenä olevasta excelistä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty parantamalla elintapaohjauksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistamalla kansalaistoiminnan yhteistyötä ja koordinaatiota. Elintapaohjauksen moniammatilllisen palvelupolun valmistelu on edennyt hyvin kunnissa/yhteistyöaluilla. Myös elintapaohjauksen kjrjaamisohjeen valmistelun vastuutus on edennyt. PUHTI-hankkeessa neuvotellaan sen laajentamisesta. Ehkäisevän päihdetyön osalta on laadittu työkalu kuntien EPT-rakenteiden pystyttämisen tueksi. Yhteinen suunnittelu kolmannen sektorin ja julkisten palvelujen yhteeentoimivuuden parantamiseksi on aloitettu.

Osa elintapaohjaukseen liittyvistä toimenpiteistä odottaa sote-uudistuksen lainsäädännön etenemistä.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistetään PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. 13/14 sote-organisaatioon (kuntaan tai yt-alueelle) on nimetty sote-kehittäjätiimi. Pitkäaikaissairauksien seurantamalli on melkein valmis ja lääkehoidon seurantamallin kuvaaminen on aloitettu. Sosiaalipalveluiden kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistetaan maakunnassa KansaKoulu 3-hankkeessa.

Laatu- ja vaikuttavuustavoitteeseen vaikuttavaa hanketyötä tehdään Pirkanmaalla paljolti rakenneuudistuksen KOMAS-hankkeessa. KOMASn toimenpiteiden myötä on laadittu mm. kypsyysanalyysi ja tiekartta Pirkanmaan tiedolla johtamisesta, luotu edellytyksiä asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidoinnille (mm. AluePegasoksen ensimmäinen käyttöönotto) sekä osallistuttu tietoallasratkaisun luomiseen, mikä puolestaan edesauttaa kustannuslaskentaa ja tuotteistusta.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkastellaan PirSOTE-hankkeessa pääosin asiakkuuksien segmentoinnin avulla sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. Asiakkuuksien segmentoinnissa käytettävä Suuntima on tällä hetkellä käytössä 10/14 organisaatiossa ja Suuntiman sosiaalipalveluiden kysymykset ovat pilotoinnissa. Monipalveluasiakkaan tunnistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen on aloitettu monisairaan ja monipalveluasiakkaan hoito-palveluketjun päivitystyöllä. Maakunnallisessa monialaisessa palvelutarpeen arvion luomisessa on otettu malliksi THL:n porrasteinen malli ja selvitetty palvelutarpeenarvion lomakkeen yhtenäistämistä Pirkanmaalla. On myös perustettu työryhmä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeeseen liittyen. Soten yhteisten asiakassuunnitelmien käyttöönotto kunnissa etenee THL:n pilotti 1:ssä.

Fysiatrian etäkonsultaatiomalli on käytössä seurantakyselyn mukaan 3/14 organisaatiossa (15.11.2020 1/15) ja 6/14 organisaatiossa on mahdollisuus konsultoida psykiatria video /etäkonsultaation keinoin.

PirSOTE-hanketta tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen alle kirjatut työpaketit ja kehittämistoimenpiteet hyödyntävät myös suuressa määrin muiden hyötytavoitteiden toteutumista. 

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

PirSOTE 15.11.2020: 

PirSOTE-hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. PirSOTEn kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottavat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti.

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla määriteltiin viisitoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta. Nämä kehittämisen näkökulmat, jotka muodostavat PirSOTEn kehittämisen lähtötilanteen on avattu tarkemmin Oma-arvioinnin raportointi PirSOTE15.11.2020-liitteessä.

Lähtötilanteen arvioinnin kriteerit, mittarit, menetelmät ja tulokset löytyvät erillisestä PirSOTE oma-arviointi 15.11.2020- excel-liitteestä. 

 

Pirkanmaa soteuudistus logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset Sosiaalihuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Alueellinen erilaistuminen Terveyserojen kasvaminen