Pirkanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pirkanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
PirSOTE Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Pirkanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pirkanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

VAIHE I KÄYNNISTYSVAIHE JA TOIMEENPANO 1.10.-31.12.2020

  1. Viiden muutosprosessin (=hankesalkut) organisointi ja toimeenpanon käynnistysvaihe aloitetaan heti rahoituspäätöksen jälkeen 2020
  2. Toimeenpanon aluekierros Pirkanmaalla lokakuussa 2020 (henkilöstö, päättäjät ja väestö)
  3. Henkilöstön valmennus ja tuki muutokseen lokakuussa 2020
  4. Toiminnallisten muutosprossien ja kaikkien työpakettien vaiheistettu käynnistys lokakuun alusta 2020 alkaen
  5. Asiakaslähtöisten digitaalisten palveluiden muutosohjelman organisointi ja käynnistäminen syyskuun 2020 alusta alkaen yhteistyössä sote-keskusohjelman kanssa

VAIHE II TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2021

  1. Hankesalkkujen (työpakettien) toimeenpano jatkuu ainakin vuoden 2021 loppuun saakka.
  2. Vuoden 2021 uudet painopisteet valikoituvat syksyn 2020 valtion tulo- ja menoarvion budjettiraamin ja STM:n asettamien uusien painopisteiden mukaisesti.

VAIHE III TOIMEENPANO 1.1.-31.10.2022

  1. Vuoden 2022 uudet painopisteet valikoituvat syksyn 2021 valtion tulo- ja menoarvion budjettiraamin ja STM:n asettamien uusien painopisteiden mukaisesti.

 

Toimijat

Sote-keskusohjelman sisällöllinen toimeenpano toteutetaan kuntiin palkattavien monialaisten kehittäjätiimin toimesta. Jokaista viittä muutosprosessia johtaa projektipäälikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ja johtaa kuntien yhteistyötä yhdenmukaiseen suuntaan hankesalkuittain. 

Pirkanmaan hankehakemusvalmistelussa on kuultu kolmannen sektorin toimijoita, Pirkanmaan asiantuntijaverkostoja ja henkilöstöjärjestöjen edustajia. Median kautta on välitetty tietoa väestölle Pirkanmaan uudistuksesta sekä informoitu kuntien päättäjiä.

Uudistuksen valmistelu tehdään avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Järjestöfoorumi, henkilöstöjärjestöjen yhteistyöryhmä sekä poliittisten piirijärjestöjen yhteistyöryhmä osallistetaan valmisteluun. Myös Perusterveydenhuollon yksikkö (PSHP) ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos osallistuvat sote-keskusten uudistamiseen.

Sote-keskusohjelman ja rakennerahoituksen hankehallinnoijana toimii Pirkanmaan liitto.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Konttajärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Pirkanmaan liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.konttajarvi@pirkanmaa.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

26.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottvat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti. 

THLn asiantuntija-arvion mukaan

1. Perusterveydenhuollon lääkärille pitkiä odotusaikoja maan kolmanneksi vähiten

2. Somaattisen erikoissairaanhoidon odotusajat maan lyhimpiä – päivystyskäyntejä koko maata vähemmän

3. Yksityisen hammashoidon runsas käyttö näkyy kunnallisen suun terveydenhuollon matalampina kustannuksina

4. Lasten, nuorten ja perheiden perus- ja erityistason palvelujen integraatio vaatii tarkastelua

5. Työttömien palvelujen asiakasohjauksessa ja integraatiossa onnistuttu - paikalliset toimintamallit tarkasteluun

6. Työikäisten psykososiaalisten palvelujen riittävyys tarkasteluun

7. Hoitokäytäntöjen kehittämiselle tarvetta

8. Päihdepalvelujen rakenteessa kevennettävää - huumehoitoa kehitetty tarvetta vastaavasti

9. Kehitysvammaisten asumisen rakennetta kevennetty - kuljetuspalveluissa painopiste vaikeavammaisten kuljetuksissa

10. Ikääntyneiden palveluissa alueen sisällä yhdenvertainen saatavuus ei toteudu ja palvelurakenteessa kevennettävää

11. Ikääntyneiden päivystyskäynneissä saattaa näkyä kotihoidon tukiverkoston puutteita - ikääntyneiden palvelujen ja terveyspalvelujen integraatio tarkasteluun

 

STM keskustelu 15.1.2020: 

Teema 1: Työikäisten hyvinvointi

»Työllistymistä edistävät palvelut on Pirkanmaalla sovitettu yhteen, mutta työkykyä tukevien palvelujen saatavuudessa on vielä kehitettävää.

Teema 2: Sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksien laajempi kehittäminen

»2.1. Lastensuojelu ja yhteistyö muiden palvelujen kanssa

»2.2. Ikääntyvien palvelut

Teema 3: Suun terveydenhuolto

»Hoidon saatavuudessa on ongelmia ja vaikuttaa siltä, että suun terveydenhuolto on aliresursoitu.

 

Päämäärä ja päätavoite

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla on määritelty viisitoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta.

Hyötytavoitteet ovat: 

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus: 1) Oikea palvelurakenne, 2) ehkäisevät ja matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut kaikille ikäryhmille ja 3) monipuolinen palveluvalikoima.

Ennaltaehkäisy ja ennakointi: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hyvinvointikertomuksen ja muiden vastaavien suunnitelmien uudenlainen toimeenpano kunnissa 2) varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelut sekä yhteistyö järjestöjen kanssa ja 3) ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisy.

Laatu ja vaikuttavuus: 1) Tutkimus ja kehittämistoiminta osaksi peruspalveluja, 2) tiedolla johtaminen ja 3) osaavan sote-henkilöstön turvaaminen.

Monialaisuus ja yhteentoimivuus: 1) Asiakkuuksien segmentointi ja differentointi, 2) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut integroitu tarvittavilta osin ja 3) sujuvat konsultaatiokanavat ja erityisasiantuntijapalvelut perustasolla.

Kustannusten nousun hillintä: 1) Johtamisen ja lähiesimiestyön uudistaminen, 2) työn suunnittelu ja työtavat ja 3) henkilöstöresurssien (HR) tiedolla johtaminen.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

PirSOTE-hankkeen tärkeimpinä tuloksina ja vaikutuksina ovat seuraavat:

1) asiakaslähtöinen peruspalveluiden uudenlainen sote-keskus toimintamalli,

2) asiakaslähtöiset sähköiset palvelut käytössä,

3) henkilöstön riittävyyden ja osaamisen tulevaisuuteen turvaava ratkaisu,

4) palveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden turvaavat toimintamallit,

5) peruspalveluiden pysyvän vahvan aseman turvaava ratkaisu,

6) sote-peruspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittymisen turvaava TKIO-toimintamalli ja

7) kustannusten hillintä.

Muutosprosesseilla vaikutetaan siihen, että peruspalveluilla on vahvempi asema kansalaisten sote-palveluiden tuottamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Työpakettien tuottamien hyötytavoitteiden kautta erikoissairaanhoidon ja erityispalveluiden käyttöä voidaan vähentää ja siirtää resursseja vaiheittain peruspalveluihin.

Tuotokset ja tulokset

PirSOTE 15.11.2020: 

PirSOTE-hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. PirSOTEn kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottavat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti.

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla määriteltiin viisitoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta. Nämä kehittämisen näkökulmat, jotka muodostavat PirSOTEn kehittämisen lähtötilanteen on avattu tarkemmin Oma-arvioinnin raportointi PirSOTE15.11.2020-liitteessä.

Lähtötilanteen arvioinnin kriteerit, mittarit, menetelmät ja tulokset löytyvät erillisestä PirSOTE oma-arviointi 15.11.2020- excel-liitteestä. 

 

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset Sosiaalihuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön Alueellinen erilaistuminen Liikuntakiinnostus / liikkumattomuus Osallistuva yksilö Robotisaatio ja tekoäly Syrjäytyminen Terveyserojen kasvaminen Toimeentulon epävarmuus Uudenlaiset perhe- ja asumismuodot Verkostomainen valta voimistuu Väestö keskittyy muutamille alueille Väestörakenne muutoksessa Yksinäisyys Älykkään teknologian murros Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia