Pirkanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pirkanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
PirSOTE Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Pirkanmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Pirkanmaan maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Pirkanmaan sote-keskusohjelman valtionavustushankkeella ja sitä täydentävillä muilla hauilla tavoitellaan viiden kansallisen sote-keskusohjelman hyötytavoitteiden toteutumista: 1) Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus, 2) ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, 3) laatu ja vaikuttavuus, 4) monialaisuus ja yhteistoimivuus ja 5) kustannusten nousun hillintä.

Pirkanmaan sote-keskus kehittämisohjelma jakaantuu kuuteen toiminnalliseen muutosprosessiin: 1) Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan toiminnallinen muutos, 2) sosiaalihuollon toiminnallinen muutos 3) lapsi- ja perhepalveluiden toiminnallinen muutos 4) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnallinen muutos 5) kuntoutuksen toiminnallinen muutos ja 6) peruspalveluiden digitalisaation toiminnallinen muutos. Suurin osa työpaketeista suuntautuu vuoden 2020 hakemuksen päätavoitteen eli saatavuuden parantamiseen. Kunkin työpaketin sisällä on monia toimenpiteitä, jotka voisivat kuulua myös muiden kansallisten hyötytavoitteiden alle.

Toimiaika

2020-2023

VAIHE I KÄYNNISTYSVAIHE JA TOIMEENPANO 1.10.-31.12.2020

  1. Viiden muutosprosessin (=hankesalkut) organisointi ja toimeenpanon käynnistysvaihe aloitetaan heti rahoituspäätöksen jälkeen 2020
  2. Toimeenpanon aloitus Pirkanmaalla lokakuussa 2020 (henkilöstö, päättäjät ja väestö)
  3. Henkilöstön valmennus ja tuki muutokseen alken lokakuussa 2020
  4. Toiminnallisten muutosprossien ja työpakettien vaiheistettu käynnistys lokakuun alusta 2020 alkaen
  5. ICT ja digitalisaation muutosohjelman organisointi ja käynnistäminen syyskuun 2020 alusta 

VAIHE II TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2021

  1. Hankesalkkujen ja työpakettien toimeenpano jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

VAIHE III TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2022

  1. Hankesalkkujen (työpakettien) toimeenpano jatkuu
  2. Uusien työpakettien ja STMn asettamien uusien painopisteiden aloitus. 

VAIHE IV TOIMEENPANO 1.1.-31.12.2023

  1. Valtionavustuksen siirto hyvinvointialueelle
  2. Hankesalkkujen (työpakettien) toimeenpano jatkuu
  3. Toimintojen yhteensovittaminen hyvinvointialueen käynnistämisen kanssa
  4. Hankkeen sulkeminen

 

Toimijat

Sote-keskusohjelman sisällöllinen toimeenpano toteutetaan kuntiin palkattavien monialaisten kehittäjätiimien toimesta. Jokaista kuutta muutosprosessia johtaa hankepäälikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ja johtaa kuntien yhteistyötä yhdenmukaiseen suuntaan hankesalkuittain. 

Pirkanmaan hankehakemusvalmistelussa on kuultu kolmannen sektorin toimijoita, Pirkanmaan asiantuntijaverkostoja ja henkilöstöjärjestöjen edustajia. Median kautta on välitetty tietoa väestölle Pirkanmaan uudistuksesta sekä informoitu kuntien päättäjiä. Väliaikaisen toimielimen myötä aloitettiin yhteistyö hyvinvointialueen valmistelun kanssa.

Uudistuksen valmistelua tehdään avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Myös Perusterveydenhuollon yksikkö (PSHP) ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos osallistuvat sote-keskusten uudistamiseen. Tärkeinä sparraajina toiminnallisten muutosten kehittämisessä ovat kokemusasiantuntijat.

Sote-keskusohjelman hankehallinnoijana toimii Pirkanmaan liitto.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Tiina Konttajärvi
Yhteyshenkilön organisaatio
Pirkanmaan liitto
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
tiina.konttajarvi@pirkanmaa.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

30.09.2022
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottvat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti. 

THLn asiantuntija-arvion mukaan

1. Perusterveydenhuollon lääkärille pitkiä odotusaikoja maan kolmanneksi vähiten

2. Somaattisen erikoissairaanhoidon odotusajat maan lyhimpiä – päivystyskäyntejä koko maata vähemmän

3. Yksityisen hammashoidon runsas käyttö näkyy kunnallisen suun terveydenhuollon matalampina kustannuksina

4. Lasten, nuorten ja perheiden perus- ja erityistason palvelujen integraatio vaatii tarkastelua

5. Työttömien palvelujen asiakasohjauksessa ja integraatiossa onnistuttu - paikalliset toimintamallit tarkasteluun

6. Työikäisten psykososiaalisten palvelujen riittävyys tarkasteluun

7. Hoitokäytäntöjen kehittämiselle tarvetta

8. Päihdepalvelujen rakenteessa kevennettävää - huumehoitoa kehitetty tarvetta vastaavasti

9. Kehitysvammaisten asumisen rakennetta kevennetty - kuljetuspalveluissa painopiste vaikeavammaisten kuljetuksissa

10. Ikääntyneiden palveluissa alueen sisällä yhdenvertainen saatavuus ei toteudu ja palvelurakenteessa kevennettävää

11. Ikääntyneiden päivystyskäynneissä saattaa näkyä kotihoidon tukiverkoston puutteita - ikääntyneiden palvelujen ja terveyspalvelujen integraatio tarkasteluun

 

STM keskustelu 15.1.2020: 

Teema 1: Työikäisten hyvinvointi

»Työllistymistä edistävät palvelut on Pirkanmaalla sovitettu yhteen, mutta työkykyä tukevien palvelujen saatavuudessa on vielä kehitettävää.

Teema 2: Sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksien laajempi kehittäminen

»2.1. Lastensuojelu ja yhteistyö muiden palvelujen kanssa

»2.2. Ikääntyvien palvelut

Teema 3: Suun terveydenhuolto

»Hoidon saatavuudessa on ongelmia ja vaikuttaa siltä, että suun terveydenhuolto on aliresursoitu.

 

Pirkanmaan hyvinvointialuekohtaiset erityisteemat: 

1. Alueellisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen palveluiden saatavuudessa

2. Väestöryhmien välisen eriarvoisuuden vähentäminen

Päämäärä ja päätavoite

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla on määritelty yhdeksäntoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta.

Hyötytavoitteet ovat: 

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus: 1) Oikea palvelurakenne, 2) ehkäisevät ja matalan kynnyksen psykososiaaliset palvelut kaikille ikäryhmille ja 3) monipuolinen palveluvalikoima.

Ennaltaehkäisy ja ennakointi: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä hyvinvointikertomuksen ja muiden vastaavien suunnitelmien uudenlainen toimeenpano kunnissa 2) varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palvelut sekä yhteistyö järjestöjen kanssa ja 3) ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisy.

Laatu ja vaikuttavuus: 1) Tutkimus ja kehittämistoiminta osaksi peruspalveluja, 2) tiedolla johtaminen ja 3) osaavan sote-henkilöstön turvaaminen 4) sote-palvelujen kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja 5) omavalvonta sekä asiakas- ja potilasturvallisuus

Monialaisuus ja yhteentoimivuus: 1) Asiakkuuksien segmentointi ja differentointi, 2) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut integroitu tarvittavilta osin ja 3) sujuvat konsultaatiokanavat ja erityisasiantuntijapalvelut perustasolla ja 4) elintapaohjauksen palvelupolkujen implementointi sote-palvleuihin ja kunnan palvleuihin.

Kustannusten nousun hillintä: 1) osaamisen vahvistaminen osana sote-palvelujen kehittämistä 2) työn suunnittelu ja työtavat ja 3) henkilöstöresurssien (HR) tiedolla johtaminen sekä 4) painopiste varhaiseen puuttumiseen ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä näiden raportointikäytäntöjen kehittämiseen. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

PirSOTE-hankkeen tärkeimpinä tuloksina ja vaikutuksina ovat seuraavat:

1) asiakaslähtöinen peruspalveluiden uudenlainen sote-keskus toimintamalli,

2) asiakaslähtöiset sähköiset palvelut käytössä,

3) henkilöstön riittävyyden ja osaamisen tulevaisuuteen turvaava ratkaisu,

4) palveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden turvaavat toimintamallit,

5) peruspalveluiden pysyvän vahvan aseman turvaava ratkaisu,

6) sote-peruspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittymisen turvaava TKIO-toimintamalli ja

7) kustannusten hillintä.

Muutosprosesseilla vaikutetaan siihen, että peruspalveluilla on vahvempi asema kansalaisten sote-palveluiden tuottamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Työpakettien tuottamien hyötytavoitteiden kautta erikoissairaanhoidon ja erityispalveluiden käyttöä voidaan vähentää ja siirtää resursseja vaiheittain peruspalveluihin.

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty eri työpakettien ja toimenpiteiden kautta.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika on yli 7 pv varhaisimmasta kontaktista hoitoon 9/2021 Avohilmon 44 % toteutuneista käynneistä. (15.11.2021 49 %). Vastaavasti sairaanhoitajalle/terveydenhoitajalle pääsee hoitoon alle 7 vrk:ssa 86 % (15.11.2021 90 %).  Fysioterapian suoravastaanottomalli on käytössä 15/15 sotekeskuksessa. Suoravastaanottoihin koulutettuja fysioterapeutteja on kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Kotikuntoutusmalli on käytössä 12/15 organisaatiossa. Asiakkuuksien segementointi on käytössä osassa kuntia. Suuntima on käytössä 10/15 organisaatiossa mutta koronatilanne, resurssipula ja työtaistelutilanne ovat haastaneet Suuntimoiden tekoa.

Sähköinen asiointi on lisääntynyt koko hyvinvointialueella.  Kirjautuminen tulee olemaan mahdollista vuoden loppuun mennessä 100% kattavasti (te/so/suu), mutta tunnistautumisen kautta saavutettavat palvelut ovat yhä kuntakohtaisia. Hyvinvointialueen internetsivuille ja Chatbottiin rakentuu PTV-integraatio, joka helpottaa oikean tiedon välittämistä asukkaille. Etäkonsultaatiomallia on kehitetty. Omaolo on laajasti käytössä, oirearviot ja terveystarkastus kaikissa kunnissa. Siirtymävaiheessa sähköisen perhekeskuksen palvelut näyttäytyvät lasten, nuorten, ja perheiden palveluiden alla. Etäkotihoidon käyntimäärät ovat vakaassa kasvussa koko Pirkanmaan alueella. Sähköinen terveystarkastus on käytössä kaikilla alueilla, mutta käyttöasteet ovat vaihtelevia.

Pula sekä hammashoitajista että suuhygienisteistä on haitannut työnjaon kehittämistä suurimmassa osassa kuntia. Seurantakyselyn perusteella 11/15 organisaatiota ilmoitti tekevänsä yhteistyötä avosairaanhoidon ja suun th:n välillä. Suuhygienistikoulutus on käynnistymässä Tampereella syksyllä 2024 ja tähän liittyen on aloitettu yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Myös hammashoitajia Pirkanmaalla kouluttavan Tredun kanssa on tehty yhteistyötä hammashoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja lähihoitajien muuntokoulutus hammashoitajaksi käynnistyy vuoden 2023 alusta. Suun terveydenhuollon yksilöllinen omahoitosuunnitelma on otettu käyttöön Pirkanmaan kunnissa. Omahoitosuunnitelmaan liittyvä materiaali on viety Innokylään ja Terveysporttiin ja se on liitetty osaksi suun terveydenhuollon toimintamalleja.

Mielenterveyden työkalupakki-jalkauttamissuunnitelma on tehty alkuvuodesta 2022 ja työ on edennyt suunnitelman mukaisesti. Seurantakyselyn 5/22 perusteella kunnissa on jatkettu omia matalankynnyksen palveluiden kehittämistä, kyselyssä 7/15 vastaa käytössä olevan matalankynnyksen palveluita, esim. walk-in vastaanotto. Digitaalisia palveluita on kehitetty 6/15 vastanneista kunnista. Kyselyn perusteella kunnat raportoivat 60% seuraavansa mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta systemaattisesti. Kunnat ovat raportoineet 5/22 toteutetussa seurantakyselyssä 80%:sti (kyllä vastaus 12/15) luodun toimintamallin perustason väliseen konsultointiin.

Lääkinnällisen kuntoutuksen toimintamallia kehitetään yhteistyössä 09/22 perustetun alueellisen läku työryhmän kanssa. Suoravastaaottotoiminnan saatavuuden seuranta jatkuu. Suora vo sisällöissä ja mittareissa on yhtenäistettävää, jota lähdetään työstämään hva laajuisesti yhdessä 09/22 perustetun suora vo kehittäjäryhmän kanssa. Ohjautumisen ja saatavuuden prosesseja tullaan myös tarkastamaan uuden linjajohdon päätösten mukaisesti. Kotikuntoutuksen toimintamallin käyttööoton tukeminen ja seuranta on jatkunut.

Kotitori/Ikäneuvo: ikäihmisten ja vammaisten palvelujen Pirkanmaan yhteinen puhelinneuvonta -palvelu on käytössä kaikissa kunnissa (pl. kokonaisulkoistuskunnat). Valtaosa kunnista ottaa uudet asiakkaat vain puhelinpalvelun kautta palveluihin. Lähitorit ja puhelinneuvontapalvelu muodostavat palvelupolun kothoidon as.ohjauksen palvelutarpeenarvioon. RAI arvot on vahvistettu Pirkanmaan hva:lle kehittämistyön pohjalta. Video visit -ohjelman käyttöönottoa on laajennettu yhteistyössä digi-salkun kanssa. Kotikuntoutuksessa on tuotu etäpalvelut osaksi palveluvalikkoa. Kotikuntotusmalli on käytössä kaikissa Pirkanmaan kunnissa.

Maakunnallisen perhekeskustoimintamallin suunnitelmaan liittyvien verkostojen ja toimintakäytäntöjen työstäminen on pitkällä ja perhekeskusten verkostojohtamisen mallinnuksessa hyödynnetään Pirkanmaan eteläisen ja läntisen alueen perhekeskuksen verkostojohtamisen pilotointeja. Maakunnallisen sähköisen palvelutarjottimen osalta on osallistuttu DigiFinlandin Omaperheen kehittämistyöhön. Lapsivaikutusten arviointi perhekeskuksessa-mallinnus sekä materiaalit ja yhtenäinen arviointiprosessin mallinnus  ovat valmistuneet vuonna 2021. Osallisuuden edistämisen koordinaatiomalli sekä perhe- ja SOTE-keskuksen vaikuttajaverkosto-toimintamalli on mallinnettu yhteiskehittämisprosessissa. Systeemisen työotteen käyttöönoton tueksi on valmistunut video systeemisestä verkostotyön prosessista. Lisäksi on kehitetty systeemisen työotteen tuki- ja koordinaatiorakenne ja laadittu systeemisen työotteen koulutussuunnitelma. On myös laadittu suunnitelma 23 kunnan perheoikeudellisten palveluiden (adoptio, perheasiain sovittelu, tuetut ja valvotut tapaamiset ja valvotut vaihdot, selvitystyö tuomioistuimelle, lastenvalvojapalvelut) keskittämisestä yhteiseen yksikköön. Opiskeluhuollon osalta työ maakunnallisen opiskeluhuoltosuunnitelman käynnistämiseksi on aloitettu yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa.  Kuvaukset palvelutietovarantoon on tehty ja kehittämistyö asiakastietojärjestelmien yhteensovittamiseksi HVA:lle on aloitettu. Myös tehtävänkuvat on tehty ja saatavuutta edistävien toimintamalleja kehitetty ja jalkauttaminen alkanut. Nuorten monialaista, matalan kynnyksen Elämä edessä Pirkanmaa -mallin pilotointi on alkanut kahdeksassa kunnassa. Kasvatus- ja perheneuvonnan toiminnallinen selkeyttäminen lasten ja nuorten mielenterveyden hoitotyöstä on käynnistänyt lasten ja nuorten perustasoisten mielenterveyspalveluiden kokonaisuudistuksen.  

Lastensuojelun kehittämisessä on Pidetty teemakohtaisia työpajoja (tehostetun perhetyön sisältöelementit, lapsen ja perheen tuen ja suojelun tarpeen arviointi, avohuollon suunnitelmallinen muutostyö ja suunnitelmallinen sijoitus). Aloitettu mallintaa asiakassegmentointiin liittyvää työkalua arvioinnin yhtenäistämiseksi ja tuen tarpeen arvioimeksi. Yhteistyössä OT-keskushankkeen kanssa mallinnetaan konsultaatiorakenteita. Lisäksi on koottu lastensuojelun valmisteluryhmälle työntekijöiden näkemyksiä lastensuojelun organisoinnin tavoista  ja siihen liittyen  sosiaalityöntekijän työnkuvaa. Tehty esitys sosiaaliohjauksen ja perhetyön työnkuvista lastensuojelun valmisteluryhmälle. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin yhtenäistämisen yhteiskehittämisprosessi on käynnissä.

On laadittu maksuttoman ehkäisyn selvitys. Pirkanmaalla 16 kuntaa osallistuu maksuttoman ehkäisyn kokeiluun. Nykytilan selvitys ja laajennussuunnitelma maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille edennyt hyvinvointialueen päätöksenteon materiaaliksi. Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Järjestämistapojen ja toimintamallien yhtenäistäminen kuntien kanssa käynnistyy syksyllä 2022 ehkäisyn hoitopolun kehittämisen myötä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty uudistamalla sote-peruspalvelujen prosesseja, edistämällä moniammatillisten elintapaohjauksen palvelupolkujen käyttöönottoa sekä vastaamalla koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen.

Sote-henkilöstön monialaisen työn tueksi on luotu alusta, josta löytyy kaikki keskeinen tieto monialaiseen yhteistyöhön. Mallia on tehty yhdessä kaikkien PirSOTE -hankesalkkujen kanssa. Malli on kuvattu Innokylään. Seudullisia erityisasiantuntijatiimejä on mallinnettu ja viety Innokylään. Asiakas- ja palveluohjauksen osalta on linjattu 5/2022, että asiakasohjaus tapahtuu palvelulinjakohtaisesti. Asiakasneuvonnan, asiakasohjauksen ja palveluohjauksen käsitteet on määritelty hyvinvointialueelle. On toteutettu asiakaskokemuskysely osana asukasosallisuuden vahvistamista.

Työikäisten elintapaohjauksen moniammatillisen palvelupolun valmistelu on edennyt hyvin kunnissa/yhteistyöalueilla. Ravitsemusohjauksen lähetekriteerit on yhtenäistetty ja kehittämistiimit koottu.  Alueellisen HYTE- ja EPT-yhteistyön koordinaation malli (Pirkanmaan kahden kolmion vastinparimalli) on valmis otettavaksi käyttöön ja myös SOTEKU-tehtävät sisältyvät alueelliseen HYTE- ja EPT-yhteistyön koordinaatiomalliin. Nämä odottavat hyvinvointialueen valmisteluorganisaation hyväksymistä ja linkittämistä hyvinvointialueen rakenteeseen. Uusi Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma valmistuu syksyllä 2022. Alueellisen EPT-tuen malli on valmis otettavaksi käyttöön. Suurimmassa osassa kuntia (21/23) on nimetty lakisääteinen EPT-toimielin ja kaikissa kunnissa on nimetty moniammatillinen EPT-työryhmä.

Koronapandemian aiheuttaman tuen tarpeeseen on vastattu Pirkanmaalla pilotoimalla nuorten monialaista, matalan kynnyksen Elämä edessä Pirkanmaa -toimintamallia kahdeksassa kunnassa. Opiskeluhuollon kehittämisessä painopisteenä on psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyden haasteisiin vastaaminen kehittämällä sähköisiä palveluja esim. mielen hyvinvoinnin passi ja tavoitteena on saada levitettyä Tampereella kehitettyä Mielentila podcastia koko maakunnan alueelle. Lisäksi on kartoitettu matalan kynnyksen perheohjauksen mallit Pirkanmaalla sekä nostettu esiin neuvolan perheohjauksen yhdenvertainen toteutuminen koko hyvinvointialueella. Vanhemmuuden tukeen on suunnattu moniammatillista ryhmätoimintaa.

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistetään PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. Avoterveydenhuollon seurantakyselyssä 5/2022: 14/15 organisaatiossa on nimetty sote-kehittäjätiimi, joista kaikki 14 kertoo tiimin olevan monialainen. 8/15 organisaatiossa on sovittu kehittämisen prosessi ja 13/15 organisaatiossa on sovittu kehittämisen vastuista ja valtuuksista. Sosiaalihuollon ja asiakaskehittäjien osallistuminen on kuitenkin puutteellinen ja sitä on vahvistettava jatkossa. Hyvinvointialueen investointisuunnitelmaan hyväksytty Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen rakennushanke antaa fyysiset puitteet TKIO-toimintojen sisällölliselle suunnittelulle. TKIO-yhteistyösopimusten siirron valmistelu on käynnissä.

Pitkäaikaissairauksien seurantamalli on käyttöönotettu 1/2022. Hankkeessa on lisätty kuntien ymmärrystä AvoHilmo-datan, KUVA-mittareiden (erityisesti COCI) ja yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden tärkeydestä. On myös käyty läpi tulevaa valtakunnallista rahoitusmallia ja kirjaamisen merkitystä siihen sekä osallistuttu THL:n sosiaalihuollon asiakassuunnitelmapilottiin ja toteutettu arviointeja AVAIN-mittarin avulla.

Edelleen on merkittäviä eroja terveydenhuollon kirjaamisessa organisaatioiden välillä, mutta kokonaistilanne on parantunut vuoden 2021 aikana keskimäärin 5-10 % kunnasta riippuen. Sosiaalihuollon kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi on perustettu projektiryhmä kokonaiskuvaa luotsaamaan sekä pienempiä ryhmiä kirjaamisen linjausten valmisteluun, yhteisten dokumenttien työstämiseen sekä kirjaamiskoulutusten valmisteluun. Työryhmien työskentely on vauhdissa ja koulutuskokonaisuus/kirjaamisohjeet valmistumassa palvelutehtävittäin.

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkastellaan PirSOTE-hankkeessa monialaisen yhteistyön erilaisten työkalujen kautta sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. THL:n kolmiportaiseen palvelutarpeen arviointiin perustuen on suunniteltu asiakaan segmentointia palvelupoluilla monissa eri hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa esim. Minun tiimini -työotetta hyödyntäen. Kaikkien hankesalkkujen yhteistyössä on mallinnettu monipalveluasiakkaan tunnistamiseksi ja yhteiseksi toimintamalliksi Minun tiimini -työotetta ja toimintamallia. (ks. Innokylä). Mallia on pilotoitu kunnissa ja sen pohjalle on rakennettu myös Pirkanmaan työkyvyn tuen malli yhdessä työkyky-hankkeen kanssa. Minun tiimini- mallia on pilotoitu myös matalan kynnyksen palveluissa Lähitoreilla.

Kunnissa sosiaalihuollossa on käytössä THL:n palvelutehtäväkohtainen asiakassuunnitelma vammaispalveluissa 3,8/5, (tehty yht. 205 kpl) ja työikäisten sosiaalipalveluissa 4,4/5 (tehty yht. 4222 kpl). THL:n sosiaalihuollon palvelutehtävien mukainen palvelutarpeenarviointi lomake on käytössä vammaispalveluissa 3,8/5 (tehty 143 kpl), työikäisten sosiaalipalveluissa 4,7/5, (tehty 169 kpl) (kysely ajalta 1.-4.2022).

Fysiatrian konsultaatiomalli rakennettu. Seurantakyselyn perusteella fysioterapeutilla on mahdollisuus konsultoida suoraan fysiatria 8/15 organisaatiossa. Psykiatrian konsultaatiomalli on rakenteilla osana eKonsultaatiot työtä. Seurantakyselyssä: "Oletteko luoneet toimintamallin perustason väliseen psykiatriseen konsultointiin?": 12/15 organisaatiota vastasi kyllä.

PirSOTE-hanketta tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen alle kirjatut työpaketit ja kehittämistoimenpiteet hyödyntävät myös suuressa määrin muiden hyötytavoitteiden toteutumista. 

 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty eri työpakettien välityksellä. Vastaanottotoiminnan kehittämisen osalta uusien tiimimalien käyttöönotto, fysioterapian suoravastaanottomalli, asiakkuuksien segmentointi ja Suuntiman käytttönoton laajentaminen ovat edenneet hyvin. Digitaalisten palveluiden käyttöönotto on edennyt monikanavaisesti; mm. Päivystysapu 116117 on otettu käyttöön koko Pirkanmaalla. Myös OmaOlo on käyttöönotettu joillain sisällöillä 12 kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Suun terveydenhuollon omahoitosuunnitelman työryhmä on aloittanut ja suunnitelma suun terveydenhuollon integroimisesta on työn alla. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kuntien kehittämisen tueksi laadittu konkreettinen työkalu, joka sisältää priorisoidun listan monialaisesti toteutettavista kehittämiskohteista. Sote-peruspalveluiden tuottamistapojen osalta on tunnistettu erilaiset monialaiset tiimit ja niiden toiminnan periaatteet. Seudullisten erityisasiantuntijatiimien osalta Pirkanmaan apuvälineyksikkö ja Pirkanmaan omaishoidon tuen yksikkö ovat työn alla. Kotikuntoutusmalli on otettu käyttöön. Lasten ja perheiden palveluiden osalta alustava maakunnallinen malli sähköisestä perhekeskuksesta on luotu. LAPE -kehittämisen toimintamalli- ja rakenteet ovat valmistuneet. Myös maakunnallisesti kehitettävät asiakaskokemusta vahvistavat menetelmät/toimintamallit on tunnistettu ja niiden käyttöönottoon liittyvä kehittämistyö on aloitettu.

Myös muut hankesuunnitelmaan kirjatut kehittämistoimenpiteet ovat pääosin edenneet tai niiden aikataulutus on suunniteltu myöhemmälle ajalle. Tarkempi koonti kehittämistoimenpiteiden etenemisestä ja niiden arvioinnista sekä tulostavoitteiden seurannasta löytyy liitteenä olevasta excelistä.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Hyötytavoitteen saavuttamista on PirSOTEssa edistetty parantamalla elintapaohjauksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistamalla kansalaistoiminnan yhteistyötä ja koordinaatiota. Elintapaohjauksen moniammatilllisen palvelupolun valmistelu on edennyt hyvin kunnissa/yhteistyöaluilla. Myös elintapaohjauksen kjrjaamisohjeen valmistelun vastuutus on edennyt. PUHTI-hankkeessa neuvotellaan sen laajentamisesta. Ehkäisevän päihdetyön osalta on laadittu työkalu kuntien EPT-rakenteiden pystyttämisen tueksi. Yhteinen suunnittelu kolmannen sektorin ja julkisten palvelujen yhteeentoimivuuden parantamiseksi on aloitettu.

Osa elintapaohjaukseen liittyvistä toimenpiteistä odottaa sote-uudistuksen lainsäädännön etenemistä.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laadun ja vaikuttavuuden hyötytavoitetta edistetään PirSOTEssa vahvistamalla peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sote-keskusten tiedolla johtamista. 13/14 sote-organisaatioon (kuntaan tai yt-alueelle) on nimetty sote-kehittäjätiimi. Pitkäaikaissairauksien seurantamalli on melkein valmis ja lääkehoidon seurantamallin kuvaaminen on aloitettu. Sosiaalipalveluiden kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistetaan maakunnassa KansaKoulu 3-hankkeessa.

Laatu- ja vaikuttavuustavoitteeseen vaikuttavaa hanketyötä tehdään Pirkanmaalla paljolti rakenneuudistuksen KOMAS-hankkeessa. KOMASn toimenpiteiden myötä on laadittu mm. kypsyysanalyysi ja tiekartta Pirkanmaan tiedolla johtamisesta, luotu edellytyksiä asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidoinnille (mm. AluePegasoksen ensimmäinen käyttöönotto) sekä osallistuttu tietoallasratkaisun luomiseen, mikä puolestaan edesauttaa kustannuslaskentaa ja tuotteistusta.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Monialaisuutta ja yhteentoimivuutta tarkastellaan PirSOTE-hankkeessa pääosin asiakkuuksien segmentoinnin avulla sekä kehittämällä maakunnallista sähköistä konsultaatiorakennetta. Asiakkuuksien segmentoinnissa käytettävä Suuntima on tällä hetkellä käytössä 10/14 organisaatiossa ja Suuntiman sosiaalipalveluiden kysymykset ovat pilotoinnissa. Monipalveluasiakkaan tunnistaminen ja yhteisten toimintamallien luominen on aloitettu monisairaan ja monipalveluasiakkaan hoito-palveluketjun päivitystyöllä. Maakunnallisessa monialaisessa palvelutarpeen arvion luomisessa on otettu malliksi THL:n porrasteinen malli ja selvitetty palvelutarpeenarvion lomakkeen yhtenäistämistä Pirkanmaalla. On myös perustettu työryhmä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeeseen liittyen. Soten yhteisten asiakassuunnitelmien käyttöönotto kunnissa etenee THL:n pilotti 1:ssä.

Fysiatrian etäkonsultaatiomalli on käytössä seurantakyselyn mukaan 3/14 organisaatiossa (15.11.2020 1/15) ja 6/14 organisaatiossa on mahdollisuus konsultoida psykiatria video /etäkonsultaation keinoin.

PirSOTE-hanketta tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus -hyötytavoitteen alle kirjatut työpaketit ja kehittämistoimenpiteet hyödyntävät myös suuressa määrin muiden hyötytavoitteiden toteutumista. 

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

PirSOTE 15.11.2020: 

PirSOTE-hankekokonaisuuden lähtökohtana ovat olleet THLn asiantuntija-arviossa (syksy 2019) sekä STMn 15.1.2020 keskustelussa esiin nostetut Pirkanmaan sote-palveluiden haasteet. PirSOTEn kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat yhdensuuntaisia kuntien oman pitkäjänteisen sote-kehittämistoiminnan kanssa sekä ottavat huomioon Pirkanmaan alueelliset erot. Kunnat ovat Pirkanmaalla kehittäneet sote-palveluitaan hyvin eri lailla ja erivaiheisesti.

Kansallisten hyötytavoitteiden kautta Pirkanmaalla määriteltiin viisitoista keskeisintä kehittämisen näkökulmaa, joilla vastataan sote-keskusohjelman yleisiin tavoitteisiin sekä THL:n ja STM:n edellyttämiin maakunnallisiin kehittämistarpeisiin. Näiden kehittämisen näkökulmien avulla pyritään ratkaisemaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti nykyjärjestelmän systeemitason ongelmia sekä rakentamaan modernia sote-keskusta. Nämä kehittämisen näkökulmat, jotka muodostavat PirSOTEn kehittämisen lähtötilanteen on avattu tarkemmin Oma-arvioinnin raportointi PirSOTE15.11.2020-liitteessä.

Lähtötilanteen arvioinnin kriteerit, mittarit, menetelmät ja tulokset löytyvät erillisestä PirSOTE oma-arviointi 15.11.2020- excel-liitteestä. 

 

Pirkanmaa soteuudistus logo

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset Sosiaalihuolto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ilmiöt

Alueellinen erilaistuminen Terveyserojen kasvaminen