3.-9.luokkalaisten lasten ja nuorten kouluun kiinnittymisen tukeminen
Toimintamallissa on pureuduttu koulupoissaolojen juurisyihin ja kuvattu onnistunut toimintatapa koulupoissaolojen ehkäisemisessä ja lasten koulunkäyntiin kiinnittymisessä. Toimintamalli kuvataan kevään 2025 aikana best practice-videon muotoon.
Kouluakäymättömyyden syyt ovat moninaiset ja voivat liittyä yksilöön, perheeseen, lapsen sosiaaliseen tilanteeseen tai kouluun. Pitkäkestoisella kouluakäymättömyydellä on yhteys nuorten masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen, päihteidenkäyttöön sekä syrjäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen.
1.8.2023 alkaen opetuksen järjestäjän on ennaltaehkäistävä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurattava ja puututtava niihin suunnitelmallisesti. Muutoksen tavoitteena on edistää oppilaiden hyvinvointia sekä vahvistaa koulujen edellytyksiä tukea perustaitoja ja saavuttaa oppimistuloksia koulupoissaoloja vähentämällä.
Sivistystoimet ja hyvinvointialueet laativat alueellisen oppilashuoltosuunnitelman ja kansallisten linjauksien mukaisesti kunnat/koulut tekevät suunnitelman poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella alueellinen oppilashuoltosuunnitelma on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Koulu- ja opiskeluhuollon palveluita Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tuotetaan perhekeskuksen palveluina.
Kouluakäymättömän lapsen, nuoren ja hänen perheensä ympärillä voi toimia ammattilaisia usealta taholta ja yhteistyö eri toimijoiden välillä ei ole aina saumatonta koulupoissaolojen suhteen. Eri toimijoiden välinen yhteistyö koulupoissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi vaatii toimivien yhteistyörakenteiden vahvistamista, toimivien käytäntöjen jalkauttamista, eri toimijoiden roolien selkeyttämistä ja sitoutumista yhteistyöhön.
Tutkimusten mukaan koulu-uupumuksen kokemus on lisääntynyt, kouluinnostuksen kokemus on vähentynyt, koulunkäynnin mielekkyys laskenut ja koulupoissaolojen määrä kasvanut. Koululaisilla esiintyy enemmän ahdistuneisuutta.
Poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseen on tehty kansalliset linjaukset ja ohjeet, joiden jalkauttamiseksi tarvitaan erilaisia välineitä ja menetelmiä.
Kohderyhmänä on 3.-9.luokkalaiset peruskoulun oppilaat ja heidän perheensä sekä eri ammattilaiset kuntien sivistys- ja opetustoimessa sekä hyvinvointialueen koulu- ja opiskeluhuollossa ja sosiaalitoimessa.
Kehittämistyöhön on osallistunut kokemusasiantuntija osana kehittäjätiimiä tuoden esille asiakaskokemusta prosessin eri vaiheissa. Kehittämistiimi koostui sosiaalihuollon, kouluterveydenhuollon, opetustoimen ja sähköisen perhekeskuksen ammattilaisista.