Alle 18-vuotiaiden päihteillä oireilevien nuorten palveluprosessi

  • Nuorten päihdepalvelupolun rakentaminen Savonlinnaan. Toimintamallin yhteensovittaminen Etelä-Savon hyvinvointialueelle eri toimijoiden kanssa yhdessä. 
  • Päihteillä oireilevien nuorten ja huoltajien tukeminen sekä auttaminen eri menetelmien avulla.
Toimintaympäristö
  • Tulevaisuuden Sote keskus-hankkeessa on painotettu lasten ja nuorten matalankynnyksen monialaisen mielenterveys - ja päihdetyön laadun sekä saatavuuden parantaminen. 
  • Sekä päihteillä oireilevien nuorten tuentarpeen tunnistamisen,  hoitoon ohjautumisen sekä kokonaisvaltaisen tuen ja hoidon vahvistaminen. 
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Savonlinnan seudulla nuorten päihdepalvelut ovat olleet pirstaleiset, eikä nuorilla ole ollut nimettyä omaa päihdetyöntekijää. Hankkeessa lähdettiin vastaamaan tähän tarpeeseen  ja rakentamaan nuorten päihdepolkumallia. 

Päihdenuoria kohtaaville aikuisille ei ole ollut selvää mihin he ohjaavat päihdenuoria ja samalla nuoren sekä perheen oikea -aikaisen  ja oikeanlaisen avun saaminen on voinut viivästyä. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Tavoitteena on saada Etelä-Savon hyvinvointialueelle yhdenmukaiset ja tasavertaiset palvelut asuinalueesta riippumatta. 
  • Tavoitteena on edistää nuorten nopeampaa ohjautumista oikealle ammattilaiselle ja ehkäistä nuorten päihteiden käytön jatkumista sekä muiden ongelmien ilmaantumista mm.  mielenterveysongelmat, haasteet koulussa, rikollisuus, sosiaaliset ongelmat koulussa ja kotona. 
  • Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen muiden toimijoiden kanssa. 
  • Päihteillä oireilevan nuoren prosessin selkeyttäminen. 
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintaa kehittää palkattu nuorten päihdetyöntekijä --> nuorten kanssa tehtävä vastaanottotyö, perheiden tukeminen, päihdepalveluprosessin selkeyttäminen sekä päihdepalvelupolun rakentaminen alueelle yhdessä verkoston kanssa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen  muiden alueiden nuorten päihdetyöntekijät --> koko alueen palvelun kehittäminen ja yhtenäistäminen, palvelupolun rakentamisen tuki.

Savonlinnan alueella nuorten palveluissa toimivat työntekijät. --> nuorten päihdetyön tarpeiden esiin tuominen oman toimintansa näkökulmasta. Toimijoina mm. 

  • lastensuojelu
  • perhesosiaalityö
  • lasten- ja nuorten mielenterveysvastaanoton sairaanhoitajat ja psykologit
  • nuorisopsykiatrian yksikkö
  • lasten- ja nuorten muut yksiköt
  • koulut
  • nuorisotoimi
  • ankkuritiimi

Kehittäjäjoukot ovat motivoituneita kehittämään yhdessä nuorten päihdetyöntekijän kanssa alueellamme nuorten päihdetyötä, jokainen on omassa työssänsä havainnut sekä tuonut tämän tarpeen esille.  Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa nuorten päihdetyöntekijän on mahdollista tukea eri toimijoita päihteillä oireilevan nuoren tunnistamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen. Päihdehoitopolun selkeytyminen tukee eri toimijoita ohjaamaan nuoria ja perheitä oikeanlaisen avun piiriin.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on nuorten  päihdepalvelun 

  1. Saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus. Päihteillä oireilevan nuoren pääsy oikeaan palveluun, oikea-aikaisesti ja haasteisiin/ongelmiin puuttuminen ajoissa, nuoria kohtaavien aikuisten toimesta on ensiarvoisen tärkeää nuoren terveyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Matalan kynnyksen yhteydenoton mahdollisuus kaikille (mm. verkosto, huoltajat, nuorten kanssa toimijat, nuoret) nuorten päihdetyöntekijään lisää hoidon saatavuutta. Hoidon jatkuvuus taataan nuorten päihdetyöntekijän työskennellessä nuoren kanssa sovittu prosessi alusta loppuun, jonka jälkeen tehdään jatkohoidon suunnitelma. Jatkohoidon järjestyminen varmistetaan, nuorta ja perhettä ei jätetä yksin odottamaan jatkohoitoon pääsyä. Näillä toimilla turvaamme nuorelle ja hänen perheelle avun saannin.
  2. Ennaltaehkäisy ja ennakointi. Ajoissa nuoren tilanteeseen puuttumalla pyritään ehkäisemään suurempien ongelmien syntymistä nuoren elämään. Varhaisen puuttumisen myötä voidaan jopa estää päihteidenkäytön jatkuminen aikuisuudessa sekä ehkäistä syrjäytymistä. 
  3. Laatu ja vaikuttavuus. Päihteillä oireilevan nuorten hoidon laatua vahvistetaan tarpeet kohtaavalla ja oikea-aikaisella hoitoon ohjauksella. Päihdetyöntekijä on oman alansa ammattilainen, joka osaa kohdata nuoren ja hyödyntää yksilöllisesti sopivia työmenetelmiä työskentelyssään. Laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan kehitystyön yhteydessä säännöllisesti. 
  4. Monialaisuus ja yhteen toimivuus. Päihteillä oireilevasta nuoresta huolestuneella taholla on mahdollisuus saada ensimmäisellä yhteydenotolla kontaktoitua nuorten päihdetyöntekijä. Tämä mahdollistaa vastuunottamisen heti nuoresta nousseen huolen esiinnyttyä. Yhteistyörakenteiden kehittäminen monialaisen työn mahdollistamiseksi on osa hanketta. Näin minimoidaan päällekkäisen työn tekeminen. Moniammatillisen työn merkitys huomioidaan, työnjaon selkeyttäminen.
  5. Kustannusten nousun hillintä. Nuorten päihdetyön toimintamallin mahdollistamana saadaan päihteillä oireilevat nuoret varhaisessa vaiheessa oikean hoidon piiriin jo perusterveydenhuollossa. Tällä pyritään ehkäisemään nuoren ohjautuminen erikoissairaanhoitoon. Toiminnalla pyritään lisäksi tarttumaan ja vaikuttamaan nuoren muihinkin haasteisiin/ongelmiin nopeammin nuorten päihdetyön moniammatillisen tiimin tuella.
Muutoksen mittaaminen

Nuorten päihdetyöntekijän työstä kerätään palautetta nuorilta, perheiltä, itse työntekijältä ja yhteistyötahoilta kyselyjen avulla. Kyselystä toivotaan nousevan esiin työn merkitykselle tärkeitä näkökulmia, toimivia menetelmiä sekä kehityksellisiä tarpeita. 

Prosessin vaikuttavuutta arvioidaan  nuoren arjen- ja elämänhallinnan ja elämänlaadun paranemisen näkökulmista. Lisäksi arviointia toteutetaan perheen hyvinvoinnin ja voimavarojen kautta sekä lastensuojelullisten tarpeiden näkökulmista.

Toteutussuunnitelma

Hankeen aikana tehdään työn merkitys  ja tarpeellisuus näkyväksi.

Etelä-Savon hyvinvointialueen toivotaan ottavan Savonlinnan alueelle myös nuorten päihdetyöntekijän toiminnan vakinaistaminen osaksi nuorten palveluita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Päihteiden käytöllä oireilevat alle 18-vuotiaat nuoret sekä heidän perheensä.

Palvelussa olevia nuoria on osallistutettu palvelun ja nuorten kohtaamisen laadun arvioinnissa anonyymin kyselyn avulla. 

Ratkaisun perusidea
  • Toimintamallin tavoitteena oli päihteillä oireilevien nuorten palveluprosessin selkeyttäminen. Jonka mahdollistamana saavutetaan nuorten ohjautuminen oikealle ammattilaiselle mahdollisimman nopeasti. Pyrkimyksenä vaikuttaa nuorten päihteidenkäytön jatkumisen ehkäisemiseksi sekä muiden ongelmien ja haasteiden ilmaantumiseen. Sekä tarvittavan moniammatillisen palveluverkoston yhteistyön vahvistaminen nuoren edun mukaisesti.
  • Tavoitteena on saada Etelä-Savon hyvinvointialueelle yhdenmukaiset ja tasavertaiset palvelut asuinalueesta riippumatta. 
  • Tavoitteena on edistää nuorten nopeampaa ohjautumista oikealle ammattilaiselle ja ehkäistä nuorten päihteiden käytön jatkumista sekä muiden ongelmien ilmaantumista mm.  mielenterveysongelmat, haasteet koulussa, rikollisuus, sosiaaliset ongelmat koulussa ja kotona. 
  • Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen muiden toimijoiden kanssa. 
  • Työntekijän aktiivinen jalkautuminen nuorten palveluihin
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Nuorten päihdetyön laadukas suunnitelma ja alueen palvelurakenteen tunnistaminen selkiyttää kehittämistä sekä prosessia. 

Työntekijällä on tärkeä olla:

  • moniammatillinen työryhmä omana tiiminä
  • selkeät konsultointi kanavat 
  • hyvä tuntemus alueen nuorten palvelujärjestelmästä, verkostoista sekä sidosryhmistä
  • kehitysmyönteinen tiimi, organisaatio ja verkosto 

Moniammatillisessa tiimissä päihdetyöntekijän rooli, työnkuva sekä tavoite selkeät. Päällekkäisen työn minimointi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Nuorten päihdetyön palvelupolun ja prosessin kehittäjällä on hyvä olla vahvaa kokemusta nuorten kanssa tehtävästä työstä sekä riippuvuus- ja päihdetyöskentelystä.

Hyödyllisinä piirteinä on koettu myös työntekijän

  • ymmärrys nuoruuden kehitysvaiheista, mielenterveyden haasteista, neuropsykiatrisista häiriöistä
  • ymmärrystä laajoista kokonaisuuksista
  • kiinnostuneisuus nuorten ilmiöitä kohtaan
  • hyvät vuorovaikutustaidot ja helposti lähestyttävyys
  • kehitysmyönteisyys, innokkuus ja luovuus
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Alueellamme päihteillä oireilevien nuorten ohjautuminen oikealle ammattilaiselle on selkeytynyt, sekä hyvinvointialueella toiminta yhdenmukaistunut. 
  • Päihdetyöntekijän työskentelyllä on pystytty edistämään nuorten nopeampaa ohjautumista avun piiriin, sekä ehkäisemään nuorten päihteiden käytön jatkumista sekä muiden ongelmien ilmaantumista. Vaikutusten arviointi jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin.
  • Yhteistyötä on lisätty ja vahvistettu alueen muiden toimijoiden kanssa nuorten haasteiden varhaisen tunnistamisen sekä hoitoon ohjautumisen vahvistamiseksi. 
  • Vanhemmilta saatu palaute on ollut positiivista, toiminnan tärkeys on tullut esille. Kiitosta on saatu suoran yhteydenoton mahdollisuudesta.
  • Nuorten palaute on ollut positiivista. Heidän kohtaamisen ja tuomitsemattomuuden merkitys.
  • Verkostolta saadussa palautteessa on korostunut luontevan yhteistyön tekeminen, jalkautuvan työn merkitys, nuorten kohtaamisen merkitys sekä nuorten päihdetyön tarpeellisuus. Verkosto on tuonut toivovansa enemmän jalkautumista heidän toimintoihinsa vahvistamaan ilmiöiden tunnistamista.