Alle 65 vuotiaiden kotihoidon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteisasiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, Varha (RRP, P4, I1)
Kotihoidon palveluiden piirissä olevien alle 65-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutarpeen arvioinnin kehittämistarpeiden selvittäminen ja monialaisen sote-työparimallin tuominen osaksi palvelutarpeenarviointia.
NHG:n selvityksen mukaisesti perusterveydenhuollon keskeytyksillä sekä terveysongelmien lisääntymisellä ja/tai monimutkaistumisella on ollut vaikutus kaikkiin asiakas- / potilasryhmiin (lapset, nuoret, perheet, työikäiset, ikääntyneet ja vammaiset). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitovelan syntyyn on vaikuttanut eniten hoitoon pääsyn vaikeus ja jatkuvuuden heikkous.
Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. perusterveydenhuollon-avosairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö, etä- ja digipalvelut sekä varhainen tuki erityisesti lievissä mielenterveys- ja päihdeoireissa. Kasvanut kysyntä heijastuu osin myös raskaampiin palveluihin. Varhaisen tuen lisäämisellä oletetaan olevan vaikutusta myös raskaampien palveluiden kysyntään niitä helpottaen.
Selvitykseen perustuen kohderyhmänä ovat sote-keskusten asiakkaat, joilla palvelun tarve on pysyvä tai pitkäaikainen. He ovat haavoittuvassa ja heikossa asemassa, koska hoitoon pääsy on mm. koronan takia vielä aiemmastakin heikentynyt samalla kun myös hoidon jatkuvuus on vähentynyt. Hoitoon pääsyn tilanteen heikentyminen on vaikuttanut palvelujen tarjoamiseen laajasti ja muuttanut niitä. Koronan jälkeen ei kuitenkaan ole syytä palata aiempiin työtapoihin, vaan palautusvaiheessa on etsittävä parhaat tavat palvelujen tarjoamiseen. Tavoitteiden täyttyessä hoidon saatavuus ja jatkuvuus sote-keskuspalveluissa paranee. Jalkautettavissa toimintatavoissa huomioidaan asiakaskeskeisyys, monialainen yhteistyö sekä mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämisissä.
Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Aikuisten psykososiaalista tukea, minkä alle myös tämä toimintaosio sijoittui, kehitetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Kestävän kasvun hankkeen alla, yhteistyössä palvelutuotannon organisaatioiden kanssa.
Projekti on toteutettu 1.1. - 30.6.2025 ja se on osa Suomen Kestävän kasvun Varsinais-Suomi - hankkeen aikuisten psykososiaalisten palvelujen vahvistamista.
Kotihoidon palveluiden piirissä olevien alle 65-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutarpeen arvioinnissa oli havaittu kehittämistarpeita. Arviointimenetelmiä ja kriteereitä tuetun asumisen, kotihoidon, kotiin vietävän sosiaalisen kuntoutuksen tai tavoitteellisen sosiaalityön/sosiaaliohjauksen sekä kotiin vietävän päihde-, riippuvuus- ja mielenterveyshoidon välillä tulisi selkeyttää. Alkuperäisenä tavoitteena oli että hankkeen aikana muodostettaisiin hyvinvointialueelle tähän tarpeeseen vastaava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten muodostama tiimimalli ja laadittaisiin ohjeistukset hyvinvointialueelle. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on aikaisemmin Tulevaisuuden Sote-keskushankkeessa kehitetty päihdelaitoskuntoutukseen liittyvää sote-työparimalliin liittyvää arviointia. Tätä arviointimallia oli tarkoitus soveltaa myös tämän kokonaisuuden kohderyhmään.
Hyvinvointialueen muodostuminen ja palvelutuotannon organisoituminen sekä sisäiset vastuunjaot ovat olleet keskeneräisiä koko hankeajan, mikä on vaikuttanut siihen, miten tätä toimintakokonaisuutta on saatu edistettyä ja tämän vuoksi alkuperäistä toimeksianto ei ole pystytty toteuttamaan.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella kotihoidon palveluiden piirissä olevat alle 65-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluissa on paljon vaihtelevuutta. Projektin tavoitetta muutettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa siten, että tämä projekti keskittyi tekemään tarkemman tiedonkeruun tästä asiakasryhmästä koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, jotta saadaan yhteinen ymmärrys siitä, millaisia palveluita ja palvelutarpeita alle 65-vuotiailla mielenterveys- ja päihdeasiakkailla on kotihoidossa, jotta tähän liittyvää monialaista palvelutarpeen arviointia pystytään kehittämään. Tiedonkeruuta on toteutettu sote-työparina.
Hanketyöskentelyssä kotihoidon eri edustajien kanssa on oltu aktiivisesti yhteistyössä. Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä työikäisten sosiaalipalveluiden edustajia on otettu mukaan kehittämistyöhön. Kehittäjäjoukon asiantuntemusta hyödynnetty tiedonkeruun aikana.
Asiakkaat ohjautuvat monialaisen sote-työparimallin toteuttaman arvioinnin välityksellä heitä parhaiten palvelevien ja tarkoituksenmukaisten palvelujen pariin.
Kokonaisuuden arviointi ei vielä ole mahdollista. Hyvinvointialueen muodostuminen sekä palvelutuotannon organisoituminen vaikuttaneet tähän.
Suunnitelman toteutumista seurattu kuukausiraportoinneissa nelikentän avulla sekä viikoittain tilannekatsaus projektipäällikön kanssa.
- Tiedonkeruussa saatuja tuloksia hyödynnetään jatkossa toiminnan kehittämisessä, jotta tämä kohderyhmä olisi oikea-aikaisesti oikeissa palveluissa ja, että heillä olisi kotihoidon palveluiden lisäksi tarvittavat palvelut sekä sosiaali- että terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
-
Tuotoksena:
- Listaus yleisistä tunnusmerkeistä, milloin asiakas voisi hyötyä monialaisesta työskentelystä- Esite kotihoidolle "Alle 65-vuotias kotihoidon mielenterveys- ja päihdeasiakas, jolla palveluiden lisätarve"
- Nykytilakuvaus siitä, miten ohjaudutaan muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin Varhan kotihoidossa kun kyseessä alle 65-vuotiaat sekä mitä hyötyjä sote-työparimallilla olisi tämän asiakasryhmän kohdalla.
- Yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä, vuoropuhelun lisääminen esihenkilötasolla.
-
Terveydenhuollon kirjaamisen tärkeyden korostaminen yhteistyötahojen kanssa mm. yhteistyö RAI-koordinaattorien kanssa
Kohderyhmään kuului kotihoidon palveluiden piirissä olevat alle 65-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Suurimmalla osalla heistä oli vain kotisairaanhoidon palvelut ja palveluiden tarjonnan suhteen oli paljon aluekohtaisia eroja. Vain osalla heistä oli muita sosiaalihuollon palveluita ja/tai terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja, vaikka tarvetta näille olisi ollut.
- Palveluiden säännöllinen arviointi.
-
Kirjaamiskäytänteiden yhtenäistäminen:
- Hoitosuunnitelmassa selkeästi merkittynä sovittu osio, jossa olisi kirjattuna kaikki palvelut, joita asiakkaalla on, omat työntekijät ja heidän yhteystietonsa.- RAI-arvioinnit olisivat näkyvillä hoitosuunnitelmassa sekä RAI-arviointien tehokkaampi hyödyntäminen mm. tämän avulla voitaisiin tuoda paremmin esille, että asiakkaalla on muitakin palveluiden tarpeita.
- Yhteistyön lisääminen
- Kun asiakkaalla alkaa kontakti kotihoidossa ⟶ verkoston kokoaminen palvelutarpeen mukaan, jossa työnjako ja roolien läpikäyminen. Sovitaan kuka koollekutsuja? Ei unohdeta sosiaalihuoltoa! -
Tiedonkeruun myötä henkilöstö tuonut esille tarpeensa lisäkoulutukselle, tähän vastaaminen:
- Miten kohdataan uhkaava asiakas?- Miten ohjataan asiakas mielenterveys- ja päihdepalveluihin?
- Missä tilanteissa pitää reagoida?
Luotujen työvälineiden avulla pystytty lähes kaikkia kehityskohteita edistämään. Monialainen yhteistyö ei mahdollista ennen kuin kaikilla osapuolilla on ymmärrys palveluista ja niihin hakeutumisesta. Ollaan jaettu tiedonkeruun tuloksia eri tahoilla mm. sosiaalihuollolle, kotihoidon esihenkilöille, palveluvastaaville ja johdon tasolle sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Työvälineet suunnattu kotihoidon henkilökunnalle.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitovelan syntyyn on vaikuttanut eniten hoitoon pääsyn vaikeus ja jatkuvuuden heikkous. Tiedonkeruun aikana on sote-työparina kontaktoitu kotihoidon ammattilaisia ja he ovat saaneet apua asiakkaiden ohjautumisessa muiden palveluiden piiriin sekä konsultointimahdollisuuden.
Toteutettu tiedonkeruu kohderyhmän osalta koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Tiedonkeruun tuloksia hyödynnetty jatkotyöskentelyyn. Toimintojen avulla pystytty kehityskohteita edistämään. Monialainen yhteistyö ei mahdollista ennen kuin kaikilla osapuolilla on ymmärrys palveluista ja niihin hakeutumisesta. Ollaan jaettu tiedonkeruun tuloksia eri tahoilla mm. sosiaalihuollolle, kotihoidon esihenkilöille, palveluvastaaville ja johdon tasolle sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Olisi tärkeää, että koko hyvinvointialueella olisi yhtenäiset toimintatavat, jotka pohjautuvat olemassa oleviin kriteereihin. Kun on yhtenäiset toimintatavat, niin pystyttäisiin juurruttamaan monialainen sote-työparimalli kentälle. Monialaisen työskentelyn etujen tuominen esille olisi ensiarvoisen tärkeää. Muutosten toteuttaminen vaatii sekä aika- että henkilöstöresursseja.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kokonaisuuden arviointi ei vielä ole mahdollista. Hyvinvointialueen muodostuminen sekä palvelutuotannon organisoituminen vaikuttaneet tähän.
Kuva
.jpg)
Kuva
.jpg)