Ammattilaisen osaamisen vahvistaminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Olemme koonneet Vasa2-hankkeen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittämiskokonaisuuden osaamisen vahvistamisen tallenteet ja lisämateriaalit ammattilaisten käyttöön. Osa materiaaleista saatavilla myös saamen kielillä.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen.
Saamelaisten kotiseutualue (joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson) sijoittuu Lapin hyvinvointialueen pohjoiselle ja itäiselle palvelualueelle. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731,17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086). Koska saamenkielisen asiakkaan oikeutta saada saamenkielistä palvelua ohjaa useat lait, on ammattilaisen osaamisen vahvistaminen saamenkielisissä ja kulttuurinmukaisissa palveluissa tärkeää erityisesti Lapin hyvinvointialueella.
Saamenkieliset osaamisen vahvistamisen tallenteet ja materiaalit ovat syntyneet laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa; mm. saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden ammattilaiset ja asiantuntijat, Lapin hyvinvointialueen kielityöntekijät, kokemusasiantuntijat, opiskelijayhteistyö, ADHD-podi, Giellagáldu, ADHD-liitto, Autismiliitto , Tukena, Aspa-säätiö ja Aspa-palvelut ja Kuhikettu. Yhteistyötä on tehty myös rajat ylittäen Ruotsiin ja Norjaan.
Osaamisen vahvistamisella pyrittiin lisäämään suomen- ja saamenkielisten yksittäisten ammattilaisten mielenterveys- ja päihdeosaamista, joka vaikuttaa osaltaan potilaiden hoidon tarpeen arviointiin, hoitoon pääsyyn sekä laadukkaaseen hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Saamenäkökulmasta pyrimme hankkeen aikana vahvistamaan saamenkielistä neurokirjon osaamista, mutta myös kouluttamaan suomenkielisiä ammattilaisia ja muita asiasta kiinnostuneita neurokirjosta saamelaisuuden näkökulmasta. Lisäksi pyrimme vahvistamaan ammattilaisten osaamista saamelaisen asiakkaan kohtaamiseen liittyen.
Saamenkielinen materiaali on suunnattu pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisille ammattilaisille hyödynnettäväksi asiakastyössä. Pohjoissaamea puhutaan Suomen lisäksi myös Norjassa ja Ruotsissa, joten pohjoissaamenkielisiä osaamisen vahvistamisen materiaaleja voidaan hyödyntää myös valtioiden rajat ylittäen. Muu osaamisen vahvistamisen materiaali saamelaisuuteen liittyen, kuten saamelaisen asiakkaan kohtaaminen ja neurokirjo saamelaisuuden näkökulmasta, on suunnattu kaikille sote-alan ammattilaisille.