| Innokylä

Toimintaympäristö

Arjen hyöty -toimintamalli on kehitetty Helsingin kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa (fysio- ja toimintaterapia sekä apuvälinepalvelut) osana Helsingin Kestävän kasvun hanketta vuosina 2023-2025.

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on palvelustrategiassaan vuosille 2023–2025 sitoutunut siihen, että asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset ohjaavat jatkossa yhä enemmän palveluiden kehittämistä. Myös valtakunnallisesti pinnalla on ajankohtaisesti laajempi ideologinen muutos sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa asiakkaan kokemus nostetaan keskiöön pelkkien suorite- ja tehokkuustietojen sijaan. Mm. valtioneuvosto (2025) on nimennyt vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden edistämisen yhdeksi hyvinvointialueiden keskeiseksi tavoitteeksi vuosille 2025–2029. Myös STM:n (2024) laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi nostaa esille tarpeen ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisesta erityisesti kuntoutustarpeiden tunnistamisessa sekä kannustaa hyvinvointialueita ottamaan käyttöön ikääntyneille henkilöille suunnattuja itsearviointivälineitä.

Helsingin kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaista karkeasti arvioiden 30% on yli 75-vuotiaita. Kuntoutuksella on iso merkitys ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa ja palvelutarpeiden ennaltaehkäisyssä. Ikääntyneen väestön määrän kasvun myötä myös kuntoutuksen tarve lisääntyy. Kuntoutuksen oikea-aikaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan tietoa sen vaikutuksista ikääntyneiden asiakkaiden arkeen. Asiakkaiden kokemus palveluiden tuottamista hyödyistä ja vaikutuksista arkeen on keskeinen osa vaikuttavuutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Arjen hyöty -mittaria on testattu yhteensä n. 160 ikääntyneen (+ 75v.) asiakkaan kanssa. Mittarin toteutustavaksi valittiin haastattelu, koska se istui luontevaksi osaksi kuntoutuksen asiakasprosesseja sekä mahdollisti osallistumisen ilman digitaalisia välineitä. Lisäksi Arjen hyöty -mittarin käytöstä on tehty kysely mittaria kokeilleille kuntoutuksen työntekijöille, johon saatiin n. 40 vastausta.

Testauksessa mittarin käyttö todettiin toimivaksi ja suhteellisen vaivattomaksi tavaksi kerätä tietoa ikääntyneiltä asiakkailta heidän kokemistaan hyödyistä. Kuntoutuksen työntekijöiden mukaan Arjen hyöty -mittarin kysymys oli asiakkaille helposti ymmärrettävä ja suurin osa kyselyyn vastanneista koki hyötyjen seurannan tärkeäksi sekä oli valmis jatkamaan mittarin käyttöä testauksen jälkeenkin.

Erityisesti kuntoutuksen vaikutuksia tarkastellessa asiakkaan itse kokemalla hyödyllä on suuri painoarvo, koska kuntoutuksen tavoitteena ei useinkaan ole objektiivinen fyysisen voinnin tai toimintakyvyn edistyminen, vaan se, että asiakas kykenee osallistumaan ja toimimaan arjessaan itseään tyydyttävällä tavalla toimintarajoitteistaan huolimatta. Kuntoutuminen on myös aina prosessi, jossa asiakas itse on aktiivinen toimija ja hänen omilla valinnoillaan, motivaatiollaan ja kokemuksellaan on suuri vaikutus kuntoutumisen tuloksellisuuteen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Arjen hyöty -mittarin avulla on tarkoitus saada systemaattisesti kerättyä seurantatietoa kuntoutuksen vaikutuksista ikääntyneiden asiakkaiden arkeen. Tietoa hyödynnetään osana kuntoutuspalveluiden laadunvalvontaa ja kehittämistä. Seurannan yhteydessä ammattilaisella on myös mahdollisuus tehdä tilannearvio sekä tarvittaessa puuttua asiakkaan mahdollisiin uusiin palvelutarpeisiin.

Arjen hyöty -mittari koostuu yhdestä, yksinkertaisesta kysymyksestä, jonka ammattilainen kysyy asiakkaalta 4 viikkoa kuntoutuksen intervention päättymisestä kohdentaen kysymyksen asiakkaan saamaan palveluun:

Mieti sinulle tärkeitä ja välttämättömiä asioita, joita teet päivittäin. Onko fysioterapia/toimintaterapia/saamasi apuväline auttanut sinua suoriutumaan noista asioista erittäin paljon/paljon/jonkin verran/vähän/ei lainkaan?

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Arjen hyöty -mittari systemaattisena seurannan välineenä on sujuvasti käyttöönotettavissa silloin, kun se sopii luontevaksi osaksi kuntoutuksen ammattilaisten tavanomaista työtä. Mikäli esimerkiksi seurantapuhelut tai seuranta muulla tapaa on jo osa palvelun normaalia prosessia, Arjen hyöty -mittarin käyttö ei tuota juurikaan lisätyötä ammattilaiselle eikä asiakkaalle. Mikäli seuranta ei palveluissa ole jo valmiiksi osa tavanomaista toimintaa, vaatii mittarin käyttöönotto työntekijöiltä valmiutta omien työskentelytapojen muuttamiseen sekä erikseen resursoitua aikaa seurannan toteuttamiselle. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että työntekijät ovat mukana mittarin käyttöönotossa heti suunnitteluvaiheesta lähtien, heillä on mahdollisuus esittää omia näkemyksiään ja nämä myös huomioidaan käyttöönotossa.

Työntekijän vastuulle jää tehdä mittarin käytön yhteydessä yksilöllinen kuntoutustarpeen arvio huomioiden asiakkaan vastauksen Arjen hyöty -mittarikysymykseen.

Arjen hyöty -mittari tulee pystyä rakentamaan osaksi käytössä olevaa potilastietojärjestelmää sekä sen raportointia. Käyttöä edistää se, jos potilastietojärjestelmässä on mahdollisuus asettaa automaattinen muistutus seurantapuhelun tai -käynnin varaamisesta. Parhaiten mittari tulee käyttöön siten, että seuranta toteutetaan potilastietojärjestelmän ajanvaraustoimintoa hyödyntäen.

Arjen hyöty -mittarin avulla kerätyn tiedon hyödyntäminen vaatii johdon vahvaa sitoutumista. Kerättyä tietoa on tarkoitus käyttää ennen kaikkea palveluiden kehittämisen ja laadunvalvonnan välineenä, jolloin johtamislähtöisyys mittarin käytössä on olennaista. Arjen hyöty -mittarin avulla kerätyn tiedon hyödyntäminen on hyvä rakentaa osaksi olemassa olevia johtamisen rakenteita.

Helsingin sotepen Kestävän kasvun hankkeen puitteissa toteutetun Arjen hyöty -mittarin kokeilun perusteella järkevä ajankohta seurannalle on 4 viikkoa kuntoutusintervention päättymisestä. Kokeilussa testattiin seurantaa kahdessa eri aikapisteessä: heti intervention päättyessä sekä 4 viikkoa intervention päättymisen jälkeen. Kokeilussa havaittiin, että kuntoutuksesta koettu hyöty saattoi 4 viikon aikana vähentyä tai lisääntyä, mutta hyöty oli kuitenkin selkeästi vielä havaittavissa 4 viikon kuluttua.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Arjen hyöty -mittarin käyttö seurannan välineenä on vaivattomasti ja helposti sovellettavissa aikuisasiakkaiden kuntoutuspalveluissa laajasti niin lääkinnällisen kuin sosiaalisen kuntoutuksen puolella. Mittari on erittäin lyhyt, helposti ymmärrettävä ja mittaa konkreettisesti asiakkaan kokemia hyötyjä itselleen tärkeissä ja välttämättömissä päivittäisissä toiminnoissa suoriutumisessa. Mittarin avulla tavoitetaan toimintakyvyn käsite yleistasolla.

Mittaria on tärkeä soveltaa asiakasryhmän mukaan, unohtamatta sitä, että mittarin käytössä ideana on myös systemaattisen seurannan lisääntyminen eikä vain tiedon keruu. Mittari ei ole tarkoitettu asiakaspalautejärjestelmäksi ja on suositeltavaa käyttää sitä sen mukaisesti. Siksi paras tapa mittarin käyttöön on haastattelu, jonka yhteydessä ammattilaisella on myös mahdollisuus kartoittaa asiakkaan ajankohtainen palvelutarve.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Seurannan toteuttaminen on yhtenäistynyt eri kuntoutuspalveluiden välillä ja Arjen hyöty -mittarin käyttö yhdenmukaisessa aikapisteessä on mahdollistanut myös eri palveluiden välisen vertailun. Mittarin avulla kerätyn tiedon pohjalta voidaan tarkastella palvelumuodon sisällä esimerkiksi eri tyyppisiä tapoja toteuttaa palvelua (esim. ryhmäinterventiot, yksilöllinen terapia vastaanotolla, etäkäynnit, kotikuntoutus) ja vertailla niistä koettua hyötyä keskenään.

Arjen hyöty -mittari on koettu laajasti toimivaksi ja vaivattomaksi työvälineeksi kuntoutuksen palveluiden laadun sekä vaikutusten esille tuomiseen ja palvelut ovat kokeneet mittarin "omakseen". Tämän seurauksena toimintayksiköitä on halunnut liittyä kokeiluun mukaan sekä mittaria on myös kokeiltu oma-aloitteisesti soveltaen eri toimintayksiköissä.

Arjen hyöty – Kuntoutuksen vaikutusten seurannan toimintamalli, Helsinki (RRP, P4, I1)