Asiakasvastaava -toimintamalli/ Keski-Pohjanmaa
Asiakasvastaavana toimii sosiaalihuoltolain mukaan nimetty omatyöntekijä (sosiaalihuoltolaki 42§ )tai terveyssosiaalityön sosiaaliohjaaja silloin, kun asiakkaalla ei ole sosiaalihuollon asiakkuutta ja työparina toimii kuntakokeilun tai te-palveluiden asiantuntija.
Toimintaympäristö eri segmenttien mukaan:
Yhteisöpalvelut
Yhteisöpalveluita käyttävillä asiakkailla on sosiaalisten kontaktien, arjen tuen, ja osallisuuden vahvistamisen tarve. Yhteisöpalveluita käyttävillä voi olla asiakkuuksia mm. perus-ja erikoissairaanhoidossa, aikuisten sosiaalipalveluissa, etsivässä nuorisotyössä, oppilaitoksilla, kelalla, kuntakokeilussa, te- toimistossa.
Yhteisöpalveluita käyttävillä asiakasvastaava voi olla esim. aikuissosiaalityöstä, perhetukipalveluista, terveyssosiaalityöstä, päihdehuollosta, te- toimistosta, kuntakokeilusta, kelasta.
Yhteisöpalveluissa toimijoita Keski-Pohjanmaan alueella ovat mm:
Yhteisöklubi Silta joka on avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja tiedonkeskus Kokkolassa. Yhteisöklubi Sillan tiloissa on ryhmä- ja vertaistoimintaa eri teemoin.
KPSPY:n Kulmakartano on avoin kohtaamispaikka alueen mt-asiakkaille. Toiminta on ohjattua, ja asiakkaiden toiveista lähtevää.
Soite OLKA-toiminta on koordinoitua järjestö-vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Olka-toiminta tukee sairastumiseen sopeutumisessa, ja jakaa informaatiota potilasyhdistyksistä.
Soiten Koivutupa toimii kaikenikäisten kohtaamispaikkana.
Soitella asumisneuvonta edistää asukkaiden hyvinvointia , ja ohjaa palveluihin, opastaa asumiseen ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä, kehittää yhteistyötä asukkaiden kanssa, ja toimii yhteistyössä asukkaiden, kiinteistöyhtiön sekä eri viranomaisten kanssa. Lisäksi Soitella työskentelee talonmies-ohjaaja joka auttaa asumisen asioissa, ja ohjaa asiakkaita tarpeen mukaan palveluihin.
Paikalliset seurakunnat ja yhdistykset tuottavat erilaisia yhteisöpalveluita.
Omatoimipalvelut
Omatoimipalveluita käyttäville asiakkaille sähköinen asiointi omapalveluissa on helppoa ja vaivatonta, ja he ovat tottuneita sähköisten palveluiden käyttäjiä. Omatoimipalveluita käyttävät osaavat ottaa sähköisesti yhteyttä tarvitsemaansa palveluun kuten terveydenhuoltoon, kelaan, te- toimistoon, kuntakokeiluun tai sosiaalitoimeen. Omatoimipalveluita käyttävät asiakkaat hyödyntävät omatoimipalveluiden chat-palvelimia ja sähköisiä yhteydenottoja. Työvoimahallinnon omatoimipalveluita käyttävillä asiakkailla ei ole välttämättä tarvetta tavata asiantuntijaa kasvotusten sillä he työllistyvät, ja hakeutuvat opintoihin omatoimisesti ilman asiantuntijan tapaamista, ja heille riittää ohjaus-, ja neuvonta sähköisesti tai puhelimitse. Omatoimipalveluita aktiivisesti käyttävät asiakkaat ovat motivoituneita hakemaan tilanteeseensa muutosta.
Omatoimipalveluita käyttävillä voi olla asiakkuuksia mm. etsivässä nuorisotyössä, kuntakokeilussa, te- toimistossa, perusterveyden-ja erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kelalla,
Toimijoita omatoimipalveluissa :te- toimisto, kuntakokeilu, kela, terveydenhuolto.
Yhteistyöpalvelut
Yhteistyöpalveluihin kuuluvat mm. osa KELA:n palveluista, kuntakokeilun, ja te- toimiston palvelut, perus- ja erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, Keski-Pohjanmaan TYP ja eri oppilaitokset.
Asiakkaiden palvelutarve saattaa yhteistyöpalveluissa muodostua mm. terveydellisistä syistä ammattia vaihtavista henkilöistä. Heille ensisijaista on sen todentaminen, ettei työllistyminen entiseen ammattiin tai koulutuksen mukaisiin tehtäviin ole mahdollista. Työssä olevan henkilön vastuutahona on työterveyshuolto ja työeläkeyhtiö, joiden tulisi yhdessä työpaikan kanssa selvittää henkilön mahdollisuuksia työllistyä muuhun tehtävään työpaikalla ja mikäli se ei ole mahdollista, olisi harkittava uudelleen kouluttautumista. Työssä olevat henkilöt voivat suunnitella kuntoutussuunnitelman yhdessä työterveyshuollon kanssa ja hakea ensisijaisesti työeläkeyhtiön kustantamaan uudelleen koulutukseen.
Työttömän henkilön on mahdollista hakea ammatillisena kuntoutuksena uudelleen kolutusta.
Kela tukee ammatillisena kuntoutuksena yleensä toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko ja uudelleenkoulutusta. Tavoitteena on, että koulutuksen avulla henkilö voi sijoittua työhön, jossa sairaus tai vamma ei aiheuta rajoituksia tai jossa rajoituksen ovat mahdollisimman vähäisiä. Hakija tarvitsee lääkärin B-lausunnon ja opiskelupaikan, että hän voi hakea ammatillisena kuntoutuksena koulutukseen.
Verkostopalvelut
TYP-palvelut
Verkostopalveluita käyttävillä asiakkailla on moniammatillisen ja monitoimijaisten palveluiden yhteensovittamisen, ja arjen tuen tarve. Asiakkaiden työttömyys on pitkittynyt, ja kestänyt yhtäjaksoisesti nuorilla alle 25-vuotiailla 6kk, ja yli 25-vuotiailla yli 12kk , tai työmarkkinatukea on maksettu vähintään 300 päivää. Asiakkaan työllistyminen tai opintoihin eteneminen ei ole edennyt te-hallinnon toimilla/palveluilla.
Verkostopalveluita käyttävillä asiakkailla asiakasvastaava voi olla mm. työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta(typ),kelalta, te- toimistosta, kuntakokeilusta, päihdepalveluista.
Verkostopalveluihin kuuluvat mm. Keski-Pohjanmaan Typ (Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu),kela, te- toimisto, kuntakokeilu, K-P sos. psyk. yhdistys, perus-ja erikoissairaanhoito, päihdepalvelut, Enter -hanke (jalkautuva päihdetyö) , oppilaitokset, rikosseuraamuslaitos, talous-ja velkaneuvonta, etsivä nuorisotyö, seurakunnat, kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajat.
Eri toimijoiden välillä tulisi sopia, kuka tai mikä taho on kulloinkin asiakkaan työkyvyn tuen palveluprosessista vastaava taho.
Osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämistä, Soitessa päivitetään ja laaditaan geneerinen monipalveluprosessimalli eri toimialueiden väliseen yhteistyöhön asiakasasioissa. Mallin tarkoitus on selkeyttää työnjakoa, yhteydenottotapoja ja tiedonkulkua kun asiakkaalla on kahden tai useamman eri toimialueen palvelujen tarvetta. Geneerisen mallin luomisen jälkeen siihen voidaan tehdä tarkempia toimintaohjeita Soiten ja sen ulkopuolisten esim. TE-toimiston, kuntakokeilun, KELA:n ja palveluntuottajien väliseen yhteistyöhön. Keskeisiä tahoja ovat mm. aikuissosiaalityö, TYP, päihde- ja mielenterveyspalvelut, vastaanottopalvelut, kuntoutuspalvelut, TE-toimisto, kuntakokeilu, KELA, eri palveluntuottajat, kunnnat ja kaupungit, sekä oppilaitokset.
Tavoitteena on, että työkyvyn tuen palvelujärjestelmän toimijat tunnistaisivat oman roolinsa ja tekisivät yhteistyötä asiakkaan tarpeiden mukaan. Työkyvyn tuen suunnitelman kokoamisesta vastaavien tahojen parempi osaaminen ja tietoisuus toisistaan.
Sen seuraaminen, saadaanko asiakkaiden palveluntarpeen mukaisia palveluja tuotettua alkupalveluissa, ettei asiakkaita ohjautuisi niin paljon monialaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin.
Soite ottaa käyttöön monipalveluprosessin, jossa mm. aikuissosiaalityön, vastaanottopalvelujen, päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut yhteensovitetaan ja työkäytännöt tehdään työntekijöille selviksi. Työkyky-hankkeen yhteistyötahojen mukaan ottaminen monipalveluprosessiin mukaan kun Soiten sisäiset käytännöt on selvitetty.