Asukasosallisuuden mittaaminen Helsingin kaupungissa
Helsingin kaupungin asukasosallisuuden strategiamittarilla seurataan keskeisimpien asukasosallisuuden menetelmien käyttöä toimialojen eri palvelukokonaisuuksissa erityisesti palvelujen kehittämiseen kohdistuvan osallistumisen näkökulmasta.
Oivalla ja ymmärrä
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 12.3.2018 kaupunkistrategian kaupunkitason mittarit, joita on 49. Asukasosallisuuden mittarit sisältyvät kaupunkistrategian mittareihin.
Strategian toteuttamista arvioidaan ja seurataan osana vuosittaista talouden ja toiminnan seurantaa. Vaikka pääosa mittareista päivittyy kerran vuodessa tai harvemmin, kaikki mittarit raportoidaan neljä kertaa vuodessa
Helsingin kaupungilla on osallisuusmalli. Sen arviointi toteutetaan osana johtamisjärjestelmän arviointia. Jokaisella toimialalla (4 kpl) on oma osallisuussuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan vuosittain toimialan lautakunnalle. Raportit sisältävät enimmäkseen määrällisiä tietoja, mutta myös laadullista tietoa.
Tällä hetkellä osallistumistapojen määrä toimii asukasosallisuuden mittarina toimialoilla. Kuinka paljon on käytetty seuraavia menetelmiä: verkkokyselyt ja -keskustelut, digitaaliset vuorovaikutusalustat, yleisötilaisuudet, kokemusasiantuntijat, raatityöskentely, palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen.
Tavoitteena on kehittää asukasosallisuuden mittaamista palvelukokonaisuuksittain. 1) viestintä ja kuuleminen, 2) vuorovaikutus, 3) yhdessä kehittäminen ja tekeminen, 4) päätösvallan jakaminen.
Seuraaviin kysymyksiin haetaan ratkaisua: Mitkä toimialoilta kerättävät tiedot kertoisivat parhaiten asukasosallisuuden hyväksi tehtävän työn vaikuttavuudesta? Mitä määrällisiä ja laadullisia mittareita kannattaisi käyttää? Millä tavalla (kysely, Excel-taulukko) koordinaattorin kannattaisi kerätä toimialoilta asukasosallisuuden tietoja?
Asukasosallisuuden toteutuminen toimialoilla -mittarilla seurataan keskeisimpien asukasosallisuuden menetelmien (verkkokyselyt ja -keskustelut, digitaaliset vuorovaikutusalustat, yleisötilaisuudet, kokemusasiantuntijat, raatityöskentely, palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen) käyttöä toimialojen eri palvelukokonaisuuksissa erityisesti palvelujen kehittämiseen liittyvän osallistumisen näkökulmasta.