Diabeteksen vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen

Toimintamallissa on rakennettu systemaattisesti tiedonkeruuta (mm. EQ-5D-5L) osana 1. ja 2. tyypin diabetesta sairastavan asiakkaan palvelupolkua. Rakenteellinen tieto viedään Power BI -näkymiin ja sitä hyödynnetään asiakastyössä ja päätöksenteossa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristössä tyypin 1 ja 2 diabetes ovat merkittävimpiä pitkäaikaissairauksia Keusoten alueella: noin viisi prosenttia väestöstä sairastaa niitä (n. 15 000 henkilöä), ja sairauteen liittyvät kustannukset ovat merkittävät. Kansallisesti vaikuttavuusperustainen ohjaus ja tiedolla johtaminen ovat nousseet keskeiseen asemaan. Hyvinvointialueiden rakenteet, RRP2-ohjelma sekä valtiovarainministeriön tukemien pilotointien kautta on avautunut mahdollisuus rakentaa toimintamallia, jossa vaikuttavuustieto palvelee sekä asiakastyötä että strategista päätöksentekoa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat Keusoten aikuisväestöstä ne, joilla on todettu tyypin 1 ja 2 diabetes (E10 ja E11). Asiakkaita on noin 15 000. Asiakkaat on osallistettu kehittämiseen pääosin hoitosuhteen kautta. He ovat vastanneet mm. vointikyselyihin osana omaa hoitoaan ja saaneet käydä tuloksia läpi yhdessä hoitavan ammattilaisen kanssa. Tämä on lisännyt ymmärrystä siitä, miten oma vointi kehittyy ja miten hoito vaikuttaa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin ytimessä on rakenteinen, palveluprosessiin integroitunut kokonaisvaltainen tiedonkeruu, jossa yhdistyy asiakkaan kokemustieto, kliiniset mittarit sekä muu palveluista kerätty tieto. Tieto siirtyy asiakas- ja potilastietojärjestelmästä tietoaltaan ja -varaston kautta Power BI -näkymiin, joiden kautta se on hyödynnettävissä niin asiakastyössä kuin järjestäjätasolla. Visualisointi mahdollistaa tiedon käytön yhteisessä päätöksenteossa ja ohjaa vaikuttavuusperustaista kehittämistä.

Toimintamallissa keskeistä on ollut testata ja rakentaa tietojohtamisen mallia, jossa diabetesasiakas raportoi säännöllisesti omaa vointiaan (EQ-5D-5L). Osana kehittämistä on täsmennetty tiedonkeruupisteitä diabeteksen palveluprosessissa sekä kehitetty ja yhdenmukaistettu rakenteellisen kirjaamisen käytäntöjä. Lisäksi on vahvistettu vaikuttavuustietoon perustuvan työskentelyn ja johtamisen ymmärrystä diabetesvastuutyöntekijöille sekä päälliköille ja esimiehille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Diabeteksen vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämisen käyttöönotto on edellyttänyt näkökulman muutosta vahvemmin asiakkaan raportoiman tiedon hyödyntämiseen diabeteksen palveluprosessissa. Toimintamallin käyttöönotto on sisältänyt perehdytystä ammattilaisille, teknistä tukea kirjaamiseen ja vaikuttavuustiedon hyödyntämisen jalkauttamista. Käytännön toteutus vaatii aikaa, osaamista ja yhteisen ymmärryksen siitä, miten vaikuttavuustietoa hyödynnetään päätöksenteon eri tasoilla. Toimintamalli on otettu käyttöön vaiheittain Keusoten diabetesvastaanotoilla ja sitä on tarkoitus laajentaa vastaanottopalveluihin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokemuksemme perusteella suosittelemme aloittamaan pienellä: yksi mittari, yksi vaihe palvelupolusta ja yksi tiimi. Näin mallin voi rakentaa pala kerrallaan ja osallistaa henkilöstö kehittämiseen. Tärkeää on varmistaa, että asiakas ymmärtää, miksi mittausta tehdään ja että mittarin tulokset hyödynnetään hoidon aikana.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Diabeteksen vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämisen tuloksena on syntynyt diabeteksen vaikuttavuuden Power BI-näkymä, jota käytetään niin asiakastyön kuin johtamisenkin integroituna osana muuta tiedolla johtamista. Henkilöstö on perehdytetty vaikuttavuustiedon käyttöön ja hyödyntämiseen.

Diabetes asiakkaille lähtee PROM-kyselyt automaattisesti kuuden kuukauden välein. PROM-tietoa hyödynnetään osana asiakkaan palvelupolkua. Elämänlaatu/vointikyselystä on tiedotettu asiakkaille Keusoten viestintäkanavissa. Tämän lisäksi syksyllä 2025 julkaistaan animoitu video EQ-5D-5L mittarin käytöstä ja hyödyistä asiakkaille.

Toimintamallia on rakennettu tiiviisti diabeteshoidosta vastaavan henkilöstön kanssa, että vaikuttavuustiedonkeruu ja -hyödyntäminen on saatu integroitua osaksi diabetespotilaan palvelupolkua. Alussa henkilöstöä osallistettiin mittareiden valintaan ja pilotin edetessä Power BI-näkymien rakentamiseen ja validointiin. Henkilöstölle on tuotettu koulutus- ja tukimateriaalia vaikuttavuusymmärryksen lisäämiseksi ja vaikuttavuusmittareiden käyttöön.

Vaikuttavuusperusteista tiedolla johtamista on edistetty viestimällä toimintamallin tuloksista ja kehittymisestä sisäisesti sekä eri kansallisissa ja kansainvälisissä foorumeissa.