| Innokylä

Toimintaympäristö

Suomessa mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä terveysongelma ja erityisesti nuorten psyykkinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Jopa 20 %:lla nuorista on masennus- ja ahdistusoireilua ja tällä hetkellä jopa 9–10 % kaikista psyykkisesti oireilevista Toimintamallissa luodaan uusia digitaalisia palveluja mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin (digipeli nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin, nuorten ahdistuksen digihoitopolku). Lisäksi vahvistetaan olemassa olevien digitaalisten palveluiden käyttöä.

nuorista päätyy erikoissairaanhoitoon. Mielialaoireet tunnistetaan kohtuullisen varhain ja tämän vuoksi esiin onkin noussut selkeä tarve suunnatuille varhaisille interventioille. Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvu on paikoin ollut niin voimakasta, että lisäresurssit eivät yksinään ratkaise tilannetta ja tarvitaan uusia lähestymistapoja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa laadullisiksi tavoitteiksi on asetettu mm. sujuvien ja oikea-aikaisten palvelujen lähellä oleminen. Tähän tavoitteeseen liittyy ihmistä lähellä olevien palvelujen kehittäminen sekä tavoite olla Suomen paras digitaalinen sotekeskus.

Eloisassa kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta yhteistyössä Adventuce Clubin kanssa digitaalinen palautepolku-peli sijaishuollon nuorille välineeksi vaikuttavaan palautteen antamiseen ja yhteyden pitämiseen oman sosiaalityöntekijän kanssa. Pelistä laadittiin myös ns. Lapsi mukaan-kysely, jonka tavoitteena on oppia tuntemaan lasta ja kerätä tietoa lapsen tilanteesta ja toiveista ennen kohtaamista lapsiperhepalveluiden kanssa. Tämän olemassa olevan digipelin pohjalta lähdettiin suunnittelemaan omaa peliä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa käytettäväksi.

Eloisan digitaalisen sotekeskus on tehnyt laajaa kehitystyötä digihoitopolkujen käyttöönotossa ja on ollut luontevaa laajentaa tätä kehitystyötä myös mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden puolelle. Samaan aikaan mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on tehty pitkäaikaista kehitystyötä hoitopolkujen ja toimintamallien sisältöjen ja yhtenäistämisen osalta ja tämän työn ollessa jo hyvässä juurtumisvaiheessa, on ollut hyvä ajankohta kehittää hoitopoluille myös vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Suunniteltaessa Eloisan digipelin laajentamista nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin, esillä oli useampia tarpeita, joihin pelillä olisi mahdollisuus vastata. Tavoitteena oli pelin avulla saada nuoren omaa ääntä kuuluviin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa. Tiedossa oli, että käyttöön otettavalla nuorten interventionavigaattorilla saadaan kattavaa mittaritietoa nuoren oireista ja voinnista ja digipeliä ei haluttu keskittää päällekkäisen tiedon keräämiseen. Digipeliä suunniteltaessa ajatuksena oli, että peliä olisi mahdollisuus hyödyntää nuorten arviojaksolla tutustumisen tueksi ennen kaikkea nuoren omien tavoitteiden ja toiveiden esiin saamisessa. Hoitojaksolle pelin toivottiin tuovan mahdollisuuden saada esiin nuoren omia ajatuksia siitä, mistä tapaamisella tai neuvotteluissa olisi hyvä puhua. Mahdollisuuksia saada palautetta työskentelystä myös mietittiin.

Digipolun kehittämistyön taustalla oli toive parantaa hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä mahdollisuus kohdentaa työntekijäresursseja hyvinvointialueella tarpeenmukaisesti digitaalisen etäasiointialustan avulla. Tavoitteena oli myös palveluvalikoiman monipuolistaminen. ja monipuolistaa palveluvalikoimaa.

Olemassa olevien digitaalisten palveluiden (mm. Mielenterveystalo) osalta oli tiedossa, että palveluita on hyvinvointialueella otettu käyttöön. Epävarmuutta oli siitä, missä määrin palvelujen käyttö oli juurtunut säännönmukaiseen käyttöön.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen nuorten mielenterveysvastaanottojen työntekijöiden kanssa. Kehittämistyön tueksi koottiin työryhmä, jossa oli työntekijöitä ja esihenkilöitä hyvinvointialueen kaikilta nuorten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoilta sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden tulosaluepäällikkö ja pth-palveluiden ylilääkäri. Työryhmään osallistui tarpeen mukaan tiivisti myös asiantuntijat digitaalisista sotekeskuspalveluista.

Ensimmäinen työryhmän kokoontuminen toteutettiin live-tapaamisena 11/2024. Tämän jälkeen työryhmä on kokoontunut säännöllisillä teams-tapaamisilla kevään 2025 aikana. Tapaamisten välissä työryhmän jäseniä on osallistettu ja tuettu viemään työryhmän ideoita ja suunnitelmia omiin työyksikköihinsä käsiteltäviksi sekä tuomaan työryhmän tapaamisiin yksiköiden terveisiä ja ajatuksia.

Digi-innovaatiot – työryhmä!

XAMK yhteistyö – olemassa olevien digi-innovaatioiden kartoittamisessa ja ideoinnissa!

Tavoiteltu muutos

Digi-innovaatioiden kehittämisellä tavoitellaan hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden kohenemista sekä ajasta ja paikasta riippumattoman hoidon mahdollistumista. Digitaalisten palveluiden käyttöön oton laajenemisella tavoitellaan myös resurssien potilaslähtöistä ja tarpeen mukaista kohdentamista. Digitaalisten palveluiden avulla voidaan myös mahdollistaa erityisesti nuorille mahdollisuus oman mielipiteen esiintuomiseen.

Olemassa olevien ja jo käytössä olevien digitaalisten palveluiden osalta tavoitteena on niiden käytön juurtuminen ja vahvistuminen. Tavoitteena on, että Mielenterveystalon sisällöt ovat ammattilaisten tiedossa ja käytössä ja chatin osalta tavoiteltiin chatin käytön juurtumisen vahvistumista.

Muutoksen mittaaminen

Nuorille suunnatun digipelin osalta muutosta oli tarkoitus mitata:

Pelin käyttömääriä seuraamalla
Peliin integroidun palautekysymyksen vastausten avulla
Pelin pilottivaiheessa oli suunnitelmana toteuttaa työntekijäkysely siitä, kuinka työntekijä arvioi pelin pelaamisen hyödyttäneen käyntiä/hoitojaksoa

Nuorten ahdistuksen digihoitopolun osalta muutosta oli tarkoitus mitata:

Toteutettujen digihoitopolkujaksojen määrää seuraamalla?
Seuraamalla potilaiden kokemuksia digihoitopolun tapaamisista? (Polulle integroitu palautekysely).
Kysymällä työntekijöiden kokemuksia digihoitopolun käytöstä?

Olemassa olevien digitaalisten palvelujen juurruttamisen osalta mittareina käytetään:

Mielenterveystalon käytöstä ammattilaisille järjestetyt koulutukset
Mielenterveystalosta tietoisuuden lisäämiseksi kontaktoitujen tahojen määrä
Palveluluukun linjalle 3 tulleiden chattien määrät

Toteutussuunnitelma

Digipeliä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin ei alkusuunnittelun jälkeen lähdetty toteuttamaan alkuperäisestä pelistä saatujen kokemusten vähyyden ja yhteistyökumppaneiden suunnitelmissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Nuorten ahdistuksen digihoitopolku suunniteltiin kehittäväksi yhteistyössä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista henkilöstöstä kootun työryhmän sekä digitaalisen sotekeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kehitys- ja suunnittelutyö toteutetaan keväällä 2025 ja koulutus sekä käyttöönotto elokuussa 2025.

Olemassa olevien digitaalisten palveluiden (mm. Mielenterveystalon hyödyntäminen) tehostamista toteutettiin syksyn 2024 aikana. Kuntalaisten tietoisuuden lisäämiseksi alueen yläkoulut, toisen asteen oppilaitokset sekä pääkirjastot kontaktoitiin ja halukkaille lähetettiin Mielenterveystalon sähköisiä mainosmateriaaleja. Saman aikaan työntekijöille järjestettiin kertausta Mielenterveystalon käytön mahdollisuuksista. Tämä palveluiden tehostaminen oli suunnitellusti kertaluontoinen toimenpide. Nuorille ja heidän huoltajilleen suunnatun mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden chatin (osana Palveluluukkua) juurtumisen vahvistamiseksi hankkeen työntekijän työskenteli Palveluluukussa noin yhden päivän viikossa hankekauden ajan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehitettävien uusien digi-innovaatioiden kohderyhmänä on Etelä-Savon hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoilla (pth) asiakkaina olevat 13-17 vuotiaat nuoret, mahdollisesti heidän huoltajansa sekä työntekijät.

Olemassa olevien digitaalisten palveluiden tehostamisen kohderyhmänä on lisäksi aikuisten mielenterveyspalveluiden asiakkaat sekä työntekijät.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Samaan aikaan nuorten ahdistuksen digihoitopolun kehittämisen kanssa hyvinvointialueella kehitettiin aikuisten ahdistuksen ohjatun omahoidon digihoitopolkua. Yksi nuorten digihoitopolun kehittämistyöryhmän jäsen osallistui myös aikuisten digihoitopolkun kehittämiseen ja näin pyrittiin mahdollistamaan kehittämisideoiden ja ajatusten jakaminen puolin ja toisin. Yhteistyöllä pyrittiin myös mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiin rakenteisiin hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa käytettävien digihoitopolkujen välillä.

Ideointi

Nuorten ahdistuksen digihoitopolun kehittämistyön aikana tuli ratkaista mm. seuraavat asiat:

Kenelle digihoitopolku suunnataan? Mihin "ongelmaan"/aiheeseen digihoitopolku halutaan kohdentaa?
Kuka digihoitopolkua käyttää, kenellä siihen on pääsy? Nuori, huoltajat, yhdessä?
Kuinka pitkä polusta halutaan, kuinka tiiviisti tapaamisia polulla on? Väliviikkoja? Kuinka pitkät tapaamiset halutaan?
Toteutetaanko digihoitopolkua kokonaan "diginä" vai mahdollistetaanko hybriditoteutus?
Mitä ns. lisäominaisuuksia digipolkuun halutaan sisällyttää? Viestimahdollisuus? Päiväkirja?
Millaista linkityksiä ja lisätietoja polulle liitetään?
Halutaanko polulle ns. kiinteitä harjoituksia vai toteutetaanko polkua niin, että työntekijä valitsee sopivat harjoitukset nuoren kanssa?
Mitä psykoedukaatiota polulle liitetään?
Kuvitus, visuaalisuus?

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Nuorten ahdistuksen digihoitopolkua käytetään nuorten mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoilla (pth) hoitojaksolla niiden 13-17 vuotiaiden nuorten hoidossa, joiden on arviojaksolla arvioitu hyötyvän ahdistuksen hoitopolusta digitoteutuksena.

Digihoitopolun tapaamiset toteutetaan etäasiointialustalla joko videoyhteydellä tai chatilla. Tapaamisen aikana on mahdollista hyödyntää molempia tapoja. Digihoitopolkuun ei sisällytetä live-tapaamisia. Digihoitopolulla on viisi tapaamiskertaa kerran viikossa toteutettuna ja yhdelle tapaamiselle varataan 45 min aikaa. Digihoitopolku kokonaisuudessaan on kuuden viikon mittainen eli polun lopussa on yksi ns. ylimääräinen varaviikko.

Digihoitopolun rakenne mukailee Mielenterveystalon nuorten ahdistuksen ohjatun omahoidon rakennetta. Digihoitopolulla on psykoedukaatiota ahdistuksesta, ahdistuksen ohjatun omahoidon harjoituksia, mielialan seurantaa oiremittareilla (PHQ-9 ja GAD-7) sekä päiväkirja- ja palautemahdollisuus. Polulta löytyy myös yhteystietoja hyvinvointialueen palveluihin sekä linkkejä muihin asiaan liittyviin sivustoihin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digihoitopolun käyttö ei vaadi vastaanotoilta lisäresursseja. Käyttöönottovaiheessa henkilöstö tulee kouluttaa etävastaanottoalustan käyttöön, mikäli se ei ole ennestään tuttua ja perehdytys digihoitopolun sisältöihin tulee varmistaa. Yksiköissä tulee myös sopia digitapaamisten kirjaamisen ja tilastoinnin käytännöt, mikäli niitä ei ole ennestään sovittu. Käyttöönotto on hyvä sopia yhteisesti johdon kanssa ja johdon tuki käyttöönotolle on hyvä varmistaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digihoitopolku on sovellettavissa sekä eri aihealueisiin että eri kohderyhmille. Ymmärryksemme mukaan digihoitopolku on toimiva hoitovaihtoehto lievissä ja keskivaikeissa oirekuvissa, joten vaikea-asteisten ongelmien hoitamiseen se ei välttämättä sovellu.

Työntekijöiltä ja työyksiköiltä digihoitopolun käyttöönotto ei vaadi lisää resurssia, mutta perehtyneisyyttä etäasiointialustan käyttöön se vaatii ja digihoitopolun tekninen käyttöönotto vaatii opastusta. Käyttöönotossa on hyötyä siitä, että ohjatun omahoidon toteuttaminen on tuttua jo perinteisillä livevastaanotoilla.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuorille suunnatun digipelin osalta:

arviointia ei toteutettu, koska digipelin toteuttamista ei viety loppuun

Nuorten ahdistuksen digihoitopolun osalta:

arviointi mahdollista vasta loppuvuonna 2025

Olemassa olevien digitaalisten palvelujen juurruttamisen osalta:

Mt-talon koulutukset
Mielenterveystalon sähköisistä materiaaleista lähetettiin infoviesti alueen yläkouluille (21 koulua), lukioille (8 lukiota) sekä ammattiopistoille (3 ammattiopistoa). Lisäksi infoviesti lähetettiin alueen pääkirjastoilla (3 kirjastoa) sekä yhteen alueen suurista kauppakeskuksista infonäytöillä mainostettavaksi.
Nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden chattien määrä on pysynyt tasaisena, ollen keskimäärin noin 10-40 chattia kuukaudessa.

Digi-innovaatiot mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1)