Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digihautomovalmennus - Vaikuta, kehitä ja viesti. Diginä!

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digihautomovalmennus kehittää monipuolisesti osallistujien digitaitoja ja antaa valmiuksia erilaisissa digiympäristöissä toimimiseen. Nämä ovat taitoja, joita tarvitsemme digiyhteiskunnan toimintaan osallistumisessa.

Toimintaympäristö

Kyvykkyys hyödyntää erilaisia digivälineitä ja -palveluita arjessa on muodostunut arjessamme välttämättömyydeksi. Digilaitteet ja digipalvelut ovat meille ihmisille väyliä työn tekemiseen, viihtymiseen, vaikuttamiseen, itsemme kehittämiseen ja luovuuteen. Yhdenvertainen kansalaisuus digiyhteiskunnassa ei ole vain sitä, että pystymme käyttämään digipalveluita. Meiltä odotetaan aktiivista digitaalista läsnäoloa ja osallistumista. Digikansalainen pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan digitaalisissa ympäristöissä. Hän tietää keinoja, joiden avulla hän voi vaikuttaa ja omaa tietoa erilaisista vaikuttamisen kanavista. Lisäksi hänellä on taitoja, joiden avulla hän voi osallistua kehittämiseen.

Digiosallisuutta koskeva tutkimustieto tunnistaa, että monet ryhmät tarvitsevat erityistä tukea liittyäkseen mukaan digiyhteiskunnan toimintaan [1]. Yksi ryhmistä muodostuu henkilöistä, joilla on erityisen tuen tarpeita. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uusia osallisuuden, toimijuuden ja vaikuttamisen muotoja, joiden avulla kehitysvammaisen henkilön on mahdollista lisätä itsellisyyden ja toimijuuden kokemuksia elämässään. Yhä useammalla kehitysvammaisella henkilöllä on digitekninen valmius eli toimiva digilaite ja verkkoyhteys käytössään, mutta ilman riittävää tietoa, osaamista ja tukea oman digiosallisuuden ja -toimijuuden rakentuminen voi muodostua haasteelliseksi tai estyä kokonaan. Jotta digitalisoitunut yhteiskunta olisi jokaiselle avoin ja hyödykäs, tarvitaan esteiden poistamista ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukea [2]. 

[1] Kuusisto, O., Merisalo, M., Kääriäinen, J., Hänninen, R., Karhinen, J., Pajula, L., Pihlajamaa, O, Taipale, S. & Wilska, T-A. 2022. Digiosallisuus Suomessa: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:10.

[2] Kivistö, M. 2017. Vammaisten nuorten teknologisten toimijuuksien rakentuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Katsaus laadulliseen tutkimukseen. Nuorisotutkimus, 35, 4, 35–49.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tiedosta, suosituksista ja kehittämisestä huolimatta kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuuden ja -toimijuuden toteutuminen on edelleen puutteellista. Digikansalaisuuden toteutumista edistäviin taitoihin tarvittava tuki on riittämätöntä tai se puuttuu kokonaan. Syntyneellä polarisaatiolla on vakavia haittavaikutuksia ihmisten kokemaan osallisuuteen ja hyvinvointiin sekä digiyhteiskunnan rakentumiseen. 

Digiosallisuutta  ja -toimijuutta tukevien taitojen harjoittelun tulee sisältyä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden arjen toimintaympäristöjen (asumispalvelut, vapaa-aika, osallisuutta ja työllistymistä edistävä toiminta) toimintaan ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Digiosallisuutta koskeva yleinen tutkimustieto osoittaa, että haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä on suurempi riski digiosattomuuteen. Tähän ryhmään kuuluvat myös kehitysvammaiset henkilöt. Digitaalisten mahdollisuuksien ulkopuolelle jääminen tuplasyrjäyttää yhteiskunnasta; henkilöt, jotka kuuluvat yhteiskunnan marginaaleihin, syrjäytyvät myös digiyhteiskunnan toiminnasta.

Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! (2018-2021) ja Arki digittää -hankkeiden (2021-2024) toiminta on keskittynyt edistämään kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuutta. Hankkeissa kerrytetty kehittämistieto osoittaa, että henkilöille, joiden erityisen tuen tarpeen taustalla on kehitysvamma, ei ole tarjolla riittävästi arkeen kiinnittyvää tukea digikansalaisuuden toteutumisen tueksi.  Tuen tulisi sisältää digitaitojen harjoittelua, tiedon lisäämistä erilaisista digimaailman mahdollisuuksista ja sen tulisi antaa valmiuksia vaikuttamiseen, osallistumiseen ja toimimiseen erilaisia digivälineitä hyödyntäen. Yleinen digituki ei pysty kattamaan näitä yksilöllisen digikansalaisuuden muotoutumisen kannalta keskeisiä osaamisalueita. Tuen on oltava systemaattista, saavutettavaa ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa.

Asiakas
-Oikeus yhdenvertaiseen digikansalaisuuteen.
-Oikeus vaikuttaa, kehittää ja viestiä myös digitaalisten välineiden avulla.
-Oikeus elinikäiseen oppimiseen.
-Oikeus oman näköiseen elämään ja arkeen.
-Oikeus saada tietoa ja tukea digiyhteiskunnassa toimimisen tueksi.

Ammattilainen (tehtävänä asiakkaan osallisuuden kokonaisvaltainen tukeminen)
Tarvittava muutos:
-ymmärryksen ja tiedon lisääminen digiosallisuudesta, jotta asiakkaiden digiosallisuuden ja -toimijuuden huomioiminen arjessa mahdollistuu
-digitaitojen kehittäminen ja päivittäminen
-toimintaympäristöjen toiminnan esimerkiksi pienryhmätoiminnan sisältöjen uudistaminen
-valmiin tukimateriaalin/työvälineen tarjoaminen toiminnan aloittamisen helpottamiseksi

Organisaatio (tehtävänä tarjota palveluita, jotka tukevat yksilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta)
Tarvittava muutos:
-palveluiden ja toiminnan sisältöjen kehittäminen digiosallisuuden toteutumista huomioivaksi
-henkilöstön digiosaamisen vahvistaminen
-riittävästä digiteknisestä valmiudesta huolehtiminen
-toimintakulttuurin uudistaminen (digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen arjessa)

Yhteiskunta (tehtävänä huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista ja demokratian toteutumisesta)
Tarvittava muutos ja toimet:
-toimenpiteet ja tuki digitaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen kohdentuvan työn ylläpitämiseen
-digitaalisten ympäristöjen saavutettavuudesta ja käytettävyydestä huolehtiminen
 
Digiyhteiskunnan syrjäytymismekanismeihin vaikuttaminen on tärkeää, sillä teknologian ja digitaalisuus tarjoavat monipuolisia ratkaisuja itsellisemmän arjen tueksi, parantavat työllistymisen mahdollisuuksia, tuottavat vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttavat ihmisen kokemukseen omasta toimijuudesta ja osallisuudesta.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Digihautomovalmennuksen yhteiskehittämiseen on osallistunut yhteensä 47 henkilöä.
Kehittämistyössä mukana ovat olleet: 
-Arki digittää -hankkeen digihautomo
-Mielekäs Olkkari -toiminnan digihautomo 
-Aitoon koulutuskeskuksen digihautomo
-Toimintakeskus Mintaken digihautomo

Digihautomovalmennusten jälkeen perustetuissa digihautomoissa toimii erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattihenkilöitä.

Tavoiteltu muutos

Digihautomovalmennus on työväline, jonka avulla kavennamme digitalisaation aiheuttamaa polarisaatiota ja lisäämme osallistujien valmiuksia digiyhteiskunnassa toimimiseen. Valmiin, heti käyttöönotettavan valmennusmateriaalin avulla arjen toimintaympäristöihin käynnistyy toimintaa, joka lisää osallistujien valmiuksia digiyhteiskunnassa toimimiseen monipuolisesti. Toiminta kehittää osallistujien digitaitoja ja rakentaa valmiuksia erilaisissa digiympäristöissä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Nämä ovat taitoja, joita digiyhteiskunnassa tarvitsemme.

Toiminnassa omaksutaan kehittämisosaamista, joka esimerkiksi on aloitteiden ideointia, erilaisiin kehittämismenetelmiin tutustumista, arviointia sekä palautteen antamisen harjoittelua digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. Toiminnassa opitaan myös digi- ja mediataitoja oman digivaikuttamisen tueksi. Taitoihin kuuluu esimerkiksi turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö, mediakriittisyys, erilaisten mediasisältöjen tuottaminen ja digitaalinen itseilmaisu. Lisäksi toiminnassa harjoitellaan erilaisten digiviestintäalustojen käyttämistä ja vaikuttamisviestinnän tuottamista digitaalisiin viestintäkanaviin.

Valmis valmennusmateriaali ohjeistuksineen madaltaa ammattihenkilöiden kynnystä ottaa toiminta osaksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöjen arkea. Valmennuksen myötä esimerkiksi erityisoppilaitoksiin ja osallisuutta ja työllistymistä edistäviin toimintoihin syntyy digivaikuttamoja, joissa vaikuttajina, kehittäjinä ja viestijöinä toimivat asiakkaat, digivälineitä hyödyntäen.

Muutoksen mittaaminen

Digihautomovalmennuksen tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten henkilöiden valmiuksia ja mahdollisuuksia kehittäjinä ja
digivaikuttajina toimimiseen. Muutosta on mitattu valmennuksen aikana kolmen mittarin avulla:

  1. Uutta kehittämisosaamista saaneiden osuus (osallistujan itsearviointi valmennuksen alussa ja lopussa sekä valmentajien havainnot )
  2. Uusia digitaitoja oppineiden osuus (digitaitotesti valmennuksen alussa ja lopussa)
  3. Kokemus toiminnan hyödykkyydestä omassa arjessa (haastattelu)
  4. Kuinka moni valmennuksen käynyt jatkaa digihautomotoimintaan? (määrä)

Digihautomotoiminnassa (valmennuksen jälkeen) tavoiteltuja muutoksia seurataan seuraavien mittareiden avulla:

  1. Uutta kehittämisosaamista saaneiden osuus (osallistujan itsearviointi sekä valmentajien havainnot )
  2. Uusia digitaitoja oppineiden osuus (haastattelu + havainnot)
  3. Uusia vaikuttamiskokemuksia saaneiden osuus (haastattelu)
  4. Tunne omasta selviytymisestä digiarjessa kasvaa (haastattelu)
  5. Tunne omasta digiviestimisen kyvykkyydestä kasvaa (haastattelu)
  6. Kokemus toiminnan hyödykkyydestä omassa arjessa (haastattelu)
  7. Kuinka moni toiminnassa aloittanut on mukana vielä vuoden jälkeen? (määrä)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digihautomovalmennus on kehitetty erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Tarpeita vastaava, osallistujien arkea hyödyttävä ja innostava toiminta rakennetaan niin, että toimijat itse ovat alusta alkaen mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja muokkaamassa sitä. Tästä syystä valmennus on toteutettu ja kehitetty yhdessä kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sekä heidän arjessaan kiinteästi toimivien ammattihenkilöiden kanssa. 

Alkuperäisen valmennusrungon kehittämisessä hyödynnettiin Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä -hankkeessa (2018-2021) kerrytettyä kehittämistietoa kohderyhmän tarpeista. Tarpeiden lisäksi kehittämistyössä otettiin huomioon monipuolisesti erilaisia digikansalaisen arjessa ilmeneviä vaateita kuten digitaalinen itseilmaisu, digitaalisilla alustoilla tapahtuva kehittäminen, digivaikuttaminen ja digiviestintä.

Digihautomovalmennuksen testiryhmät:

  • Kaksi etäyhteydellä toteutettua valmennusryhmää, yhteensä 12 henkilöä
  • Osallistujat ympäri Suomea
  • Tapaamisia kahden kuukauden ajan viikoittain yhteensä 24 tuntia
  • Valmennuksen päätyttyä 9 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä jatkoi toimintaa Arki digittää -hankkeen Digihautomoon

Digihautomovalmennuksen jatkokehittäminen

  • Valmennusmallia jatkokehitettiin Arki digittää -hankkeen Digihautomon lisäksi vapaa-ajan yhteisössä, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa sekä toimintakeskuksessa
  • Hankkeen oma digihautomo jatkokehitti valmennuksen sisältöjä ja tehtäviä kehittämistyöpajoissa
  • Uudet yhteisöt testasivat valmista valmennusmateriaalia, arvioivat sen toimivuutta ja antoivat jatkokehittämisehdotuksia
  • Valmennusmallin jatkokehittämiseen osallistui yhteensä 30 erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä sekä 5 valmentajaa

Kaikki valmennukseen liittyvä kehittämistyö on toteutettu etäyhteyksin ja erilaisia digitaalisia välineitä hyödyntäen.

Ratkaisun perusidea

Digihautomovalmennus on valmis, selkeäkielinen digioppimisen materiaali, jonka avulla on mahdollista käynnistää digiosallisuutta ja -toimijuutta tukevaa toimintaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöihin. Materiaali on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kuten esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden käyttöön ja sosiaali- ja koulutusalalla työskentelevien ammattihenkilöiden hyödynnettäväksi. Valmennus kehittää monipuolisesti osallistujan digitaitoja ja rakentaa valmiuksia erilaisissa digiympäristöissä osallistumiseen ja toimimiseen. Nämä ovat taitoja, joita tarvitsemme digiyhteiskunnassa päivittäin.

Valmennuksen avulla erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöihin syntyy digivaikuttamoja, joissa asiakkaat toimivat vaikuttajina, kehittäjinä ja viestijöinä digivälineitä hyödyntäen.

Yleistä Digihautomovalmennuksesta
Digihautomovalmennus on kurssimuotoista ryhmätoimintaa, jonka voi toteuttaa kasvokkaisena, etäyhteydellä tai hybridimuotoisena.  Valmennus sisältää yhdeksän tapaamiskertaa. Jokaisen tapaamisen kesto on 90-120 minuuttia. Valmennuksen materiaalit ovat Arki digittää -hankkeen verkko-oppimisalustalla Moodlessa. Materiaaliin on koottu kaikki tarpeellinen tieto sekä ohjeet valmennuksen toteuttamiseen. Materiaali on vapaasti käytettävissä oppimisalustalle rekisteröitymällä.

Toiminnan tavoitteet
Digihautomovalmennuksen tavoitteena on lisätä osallistujien valmiuksia toimia, osallistua ja vaikuttaa monipuolisesti digiyhteiskunnassa. Valmennuksessa omaksutaan kehittämisosaamista, joka on esimerkiksi aloitteiden ideointia, erilaisiin kehittämismenetelmiin tutustumista, arviointia ja palautteen antamista digitaalisia välineitä hyödyntäen. Valmennuksen aikana opitaan myös monipuolisesti digi- ja mediataitoja digivaikuttamisen tueksi.  Lisäksi valmennus antaa mahdollisuuden tutustua yhteisöllisesti erilaisten digiviestintäalustojen käyttämiseen ja vaikuttamisviestinnän tuottamiseen digitaalisissa viestintäkanavissa.

Valmennuksen jälkeen syntyy digihautomo eli vaikuttamo, joka hyödyntää työskentelyssään digivälineitä ja digitaalisia alustoja sekä valmennuksessa opittuja taitoja. Digihautomotoiminta voi esimerkiksi olla vaikuttamisjulkaisujen tekemistä, yhteisen podcastin tuottamista tai kokemuspuheenvuoroja omasta digikansalaisuudesta. Suunnan päättää tiimi itse.

Toimintaa ohjaavat arvot
Digihautomovalmennuksen toimintaa ohjaavat kolme keskeistä arvoa: osallisuus, toimijuus ja rohkeus.

  • Osallisuus syntyy tiimin keskinäisen, jokaista arvostavan vuorovaikutuksen myötä. Jokaisella tiimiläisellä on oma yksilöllinen tapa olla ja osallistua toimintaan. Osallisuutta edistää esimerkiksi tiimin toimintaan liittyvien päätösten tekeminen yhdessä.
  • Valmennus huomioi osallistujien moninaiset toimijuuden muodot.  Toiminnassa ei ole yhtä oikeaa tapaa olla toimija. Jokaisen oma tapa toimijuuteen on arvokas.
  • Digihautomovalmennuksessa rohkeus näkyy esimerkiksi vapautena ideoida.  Kaikki ideat ovat tervetulleita ja niihin tartutaan ennakkoluulottomasti. Rohkeutta on myös tiimiläisten omien mielipiteiden ja tarpeiden ilmaisu sekä itselle tärkeisiin asioihin vaikuttaminen. 

Valmennustapaamisten rakenne ja sisältö
Valmennuksen tapaamiskerrat noudattelevat samaa rakennetta. Jokaisen tapaamisen aluksi vaihdetaan kuulumiset ja kerrataan edellisen tapaamiskerran opit. Kuulumisten jälkeen tehdään lämmittely-harjoitus, ja siirrytään päivän aiheeseen. Päivän aihe on asia, joka liittyy digikansalaisuuteen esimerkiksi vaikuttaminen. Tieto-osuuden jälkeen on vuorossa digihyvinvointitauko, josta siirrytään harjoittelemaan tieto-osuuden asiaan erilaisten tehtävien avulla. Tapaamisilla läpikäytyjä aiheita ja asioita voi harjoitella myös kotitehtävien muodossa, mikäli tiimi näin päättää. Jokainen tapaaminen päättyy seuraavasta valmennusteemasta muistuttamiseen ja valmennuskerran palautteeseen. 

1. Hei jutellaan meistä! - tiimiytyminen
2. Kehittäminen
3. Tiedä ja vaikuta 
4. Kokeillaan kehittämistä -työpaja
5. Somekoulu
6. Miten sen nyt sanoisi? - viestintä
7. Netiketti ja omat digirajat
8. Medialukutaidot
9. Bileet - nyt juhlitaan!

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digihautomovalmennus on toimintaa, jossa edistetään digiosattomuuden kokemuksia omaavien henkilöiden digivalmiuksia digiyhteiskunnassa toimimiseen. Se on toimintaa, jonka tarve ei tule poistumaan. Tämä on myös syy siihen, miksi toiminta kannattaa vakiinnuttaa osaksi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden toimintaympäristöjen arkea. 

Valmennuksen järjestäminen edellyttää mahdollisuuksia käyttää digivälineitä. Tästä syystä toimintaympäristön digiteknisen valmiuden on oltava kunnossa eli toimintaympäristössä tulee olla toimiva verkkoyhteys sekä digilaitteisto.
Valmennuksen materiaalit ovat Arki digittää -hankkeen verkko-oppimisalustalla Moodlessa. Materiaali on vapaasti käytettävissä oppimisalustalle rekisteröitymällä.

Toimintamallin käyttöönottoa edistää toimintaympäristön tarjoama tuki. Tuki voi olla esimerkiksi:

  • tilojen tarjoamista valmennusryhmän käyttöön
  • valmennuksen aikatauluttamista osaksi arjen toimintaa
  • ennakkovalmistautumisajan mahdollistaminen valmentajalle materiaaleihin tutustumista varten
  • myönteinen ilmapiiri digiasioiden harjoitteluun.

Valmentajan osalta onnistuminen edellyttää sitoutumista ja halua kehittää omia digitaitojaan. Valmentaja on henkilö, joka tutustuu valmennusmateriaaleihin ennakkoon, huolehtii tiimin tapaamisista ja on vastuussa valmennuksen etenemisestä. Vaikka valmentaja on tasavertainen osallistuja ja oppija muiden tiimin jäsenten kanssa, hänen päävastuullaan on huolehtia tiimin oppimisympäristön myönteisestä ja vahvistavasta ilmapiiristä. Hän innostaa, tarttuu ideoihin sekä kannustaa osallistujia läpi valmennuksen. Hän huomaa hyvän ja sanoittaa aktiivisesti ääneen onnistumiset ja rohkeat digikokeilut.

Digihautomovalmennuksessa kerrytetty tieto auttaa havainnoimaan osallistujien digitaitojen nykytilaa sekä kokemusta omasta digikansalaisuudesta. Tiedon avulla on mahdollista lähteä kehittämään tarpeisiin vastaavaa arjen digitoimintaa sekä löytää osallistujia motivoivia digioppimisen aiheita arkeen. Lisäksi valmennuksen jälkeinen vaikuttamotoiminta luo uusia vaikuttamisen muotoja toimintaympäristöihin ja toiminnasta riippuen myös sen ulkopuolelle, digiyhteiskuntaamme.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digihautomovalmennus on käyttövalmis, digikansalaisuuden toteutumista edistävä digioppimisen materiaali. Materiaalin ymmärrettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota esimerkiksi selkeä kielisyyden ja kuvatuen avulla. Valmennus kehittää monipuolisesti osallistujan digitaitoja ja rakentaa valmiuksia digiyhteiskunnassa toimimiseen.

Valmennuksen avulla toimintaympäristöihin syntyy digivaikuttamoja, joissa asiakkaat toimivat vaikuttajina, kehittäjinä ja viestijöinä digivälineitä hyödyntäen.

Digihautomovalmennuksen onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Valmennus

  • maltillinen ryhmäkoko, suosittelemme 5-9 valmennettavaa
  • riittävä digitekninen valmius
  • avoin ja myönteinen ilmapiiri
  • arvojen mukainen toiminta
  • digihyvinvoinnista huolehtiminen

Valmentaja

  • myönteinen asenne digiarjen asioihin
  • halua omaksua myös itselle uusia digitaitoja (digirohkeus)
  • halua kehittää toimintaympäristön toimintaa
  • kykyä soveltaa materiaalia tiimin tarpeiden mukaisesti 

Toimintamallin sovellettavuus
Toimintamalli sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, kehittämisestä ja viestimisestä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. Toimintaan osallistuvalla henkilöllä on hyvä olla jo hieman digitaitoja tai tukea toimintaan osallistumiseen.

Toimintamallia voi hyödyntää myös muiden asiakasryhmin kanssa, esimerkiksi:

  • nuoret
  • mielenterveyskuntoutujat
  • ikääntyneet
  • maahanmuuttajat.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Digihautomovalmennus - toiminnan tulokset

Uutta kehittämisosaamista saaneiden osuus 100 % (12N)
Toiminnan alussa kehittäminen ja eri menetelmät olivat tuntemattomia osallistujille. Esimerkiksi kehittävään työpajaan osallistuminen oli kaikille uutta. Kehittäminen toteutui etätyöpajoissa digialustoja hyödyntäen ja se kohdentui esimerkiksi hankkeen toimintamalleihin. Kokemuksien koettiin antaneen uutta rohkeutta omien ideoiden ääneen kertomiseen sekä palautteen antamiseen. Osallistuneet kokivat saaneensa uutta tietoa kehittämismenetelmistä ja kyvykkyyttä kehittää digialustojen välityksellä. Toimijoiden uskallus aloitteiden tekemiseen kasvoi kehittämiskokemusten ja tuotosten myötä.

Uusia digitaitoja oppineiden osuus 100 % (12N) (digitaitotesti valmennuksen alussa ja lopussa + kysely)
Digitaitotestien tulokset nousivat jokaisella osallistujalla (N=12). Keskimääräinen nousu oli 17 % verrattuna alkutestiin. Eniten taitoja oli saatu digiturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kyselyssä 12/12 koki oppineensa uusia digitaitoja.

Kokemus toiminnan hyödykkyydestä omassa arjessa 100% (12N) (kyselylomake)

Kuinka moni valmennuksen käyneistä jatkaa digihautomotoimintaan?
Hankkeen digihautomotoiminnassa jatkoi 9/12 valmennukseen osallistunutta henkilöä.
Hautomo aloitti toimintansa 2/22 ja toiminta jatkuu hankkeen päättymiseen asti.

Digihautomotoiminta - toiminnan tulokset vuonna 2022

Vuoden 2022  tuloksellisuuden arvioinnissa digihautomotoiminnan tulokset olivat seuraavat:
Uutta kehittämisosaamista saaneiden osuus 100 % (9N)
Uusia digitaitoja oppineiden osuus 100 % (9N)
Uusia vaikuttamiskokemuksia saaneiden osuus 100 % (9N)
Tunne omasta selviytymisestä digiarjessa kasvaa 100 % (9N)
Tunne omasta digiviestimisen kyvykkyydestä kasvaa 100 % (9N)
Kokemus toiminnan hyödykkyydestä omassa arjessa 100% (9N)
Kuinka moni toiminnassa aloittanut on mukana vielä vuoden jälkeen? 100% (9N)

Digihautomotoiminta on lisännyt ja vahvistanut digihautomovalmennuksessa kerrytettyä osaamista monipuolisesti. Osallistujien valmiudet kehittäjinä ja digivaikuttajina toimimiseen ovat kasvaneet. Valmiuksien kasvu näkyy esimerkiksi kyvykkyytenä osallistua kehittämisen etätyöpajoihin ja antaa palautetta eri digialustojen kautta sekä kyvykkyytenä tehdä aloitteita, osallistua ideointiin ja suunnitella toimintaa. Saadut kokemukset ovat lisänneet  myös osallistujien toimijuutta ja osallistumista myös toiminnan ulkopuolisissa ympäristöissä. Osallistujat ovat esimerkiksi luoneet omia digivaikuttamisen kanavia vapaa-ajalleen (podcast, blogi harrastuksista, livet omassa Instagramissa) sekä toimineet kokemustoimijoina heille uusissa verkostoissa.

Osallistujien digi- ja medialukutaidot ovat vahvistuneet toiminnassa ja tällä on ollut positiivisia vaikutuksia osallistujien arkeen. Uusien digi- ja mediataitojen omaksuminen on osaltaan tukenut myös toimijoiden itsenäistä digitoimintaa ja -vaikuttamista. Esimerkiksi erilaisten mediasisältöjen tuottamisen harjoittelun sekä somekanavien yksityisyysasetuksiin tutustumisen on koettu tuoneen lisää varmuutta ja turvallisuuden tunnetta itsenäiseen toimintaan. Omia digitaitoja tunnistetaan aiempaa paremmin ja niiden avulla autetaan myös toisia. Digiosaamista jaetaan myös toiminnan ulkopuolella, esim. työpaikoilla.

Toimintaan osallistumisella on koettu olevan positiivisia vaikutuksia itsetuntoon ja minäpystyvyyden kokemukseen. Uskallus toimijuuteen digiympäristöissä ja myös muissa elämän toimintaympäristöissä on kasvanut toiminnassa olon myötä. Toiminnan on koettu tukevan digitoimijuutta ja toiminnassa saatu palaute on auttanut jatkamaan itsenäistä toimintaa. Osallistujat kuvaavat toiminnan vaikuttaneen myönteisesti omaan hyvinvointiinsa. Toiminnan kautta on saatu uusia ystäviä vapaa-aikaan. Toimintaan on sitouduttu, koska kohtaamiset tuottavat onnistumisen kokemuksia ja hyvää mieltä. Toiminnassa on opittu ryhmätyöskentelytaitoja ja saatu tukea omaan digiarkeen liittyviin asioihin.

Vertaisarvioinnin tulokset vahvistavat hankkeessa tehdyn arvioinnin tulosta. Digihautomotoiminta on vertaisarvioitu Selkeästi meille -hankkeen toimesta 11/22. Digihautomotoiminnan arvioinnissa todetaan seuraavaa:

”Toiminnan arvokkaimmat osat ovat toimijuuden vahvistaminen ja tukeminen, toimijalähtöisyys. Osallistujilla on pysyvä kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa asioihin. Toiminta elää osallistujien toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Toiminnassa käytetään monipuolisia menetelmiä ja hylätään sellaiset, jotka eivät toimi toivotulla tavalla. Toiminnassa näkyy tasavertainen oppiminen, oppiminen yhdessä sekä monipuolinen toiminta, johon osallistujat saavat itse vaikuttaa. Toiminnassa kehitysideat tulevat toimijoilta. Toiminta tukee osallistujia tukemaan toisiaan, antamaan digitukea sitä tarvitseville. Lisäksi tarjotaan yksilöllistä digitukea sitä tarvitseville.

Havaintojemme perusteella toiminta tukee tavoitteita lisätä osallistujien valmiuksia ja mahdollisuuksia kehittäjinä ja digivaikuttajina toimimiseen. Havaitsemme, että digihautomotoimintaa on kehitetty jo hyvin pitkälle, vaikka Arki digittää -hanke on toiminut vasta reilun vuoden. Digihautomotoiminta on pitkälle mietitty toimintamalli, joka toimii ja kehittyy koko ajan. Toiminta on tuloksellista ja osallistujille merkityksellistä. Vaikuttaa siltä, että tähän mennessä toteutunut toiminta tukee hankkeen tavoitteita ja suunta on oikea."