Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digimieli - Digitaalisesti apua ahdistukseen

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tuomme digitaalisuutta hyödyntäviä psykososiaalisia interventioita masennus- ja ahdistusoireiden ja niiden liitännäisoireiden hoitoon. Keho ja mieli -etäryhmä sekä kehollinen ahdistuksen hallinta -omahoito ovat hyödynnettävissä perustason mielenterveyspalveluissa. 

 

Toimintaympäristö

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä yleisin sairaspäivärahan hakemisen sekä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy (Sttinfo, 2022). Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivien määrä on viime vuosina kasvanut jyrkästi ja ne korostuvat erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Vuoden 2022 kouluterveyskyselyssä lukiolaisista tytöistä 35% koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (Määttä, 2021, 32). Lisäksi Kelan sairaspäivärahaa saaneiden prosenttiosuus ei-eläkkeellä olevista 16-34 -vuotiaista naisista on kasvanut huomattavasti (Blomgren, 2023).  

Jotta palvelujärjestelmämme pystyisi vastaamaan mielenterveyden häiriöiden kasvaneeseen määrään, tarvitsemme matalan kynnyksen toimintamalleja, joita pystytään soveltamaan eri toimintayksiköissä niin perusterveydenhuollossa, opiskelu- ja työterveyshuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin järjestökentällä.

Ahdistus on inhimillistä, eikä sitä voida kokonaan poistaa. Kohtalainen ja vaikea ahdistus kuitenkin heikentävät toimintakykyä sekä osallisuutta. Kansalaiset tarvitsevat itselleen keinoja, joiden avulla säädellä ahdistusta läpi elämän sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa ahdistuneisuushäiriöitä.

Lähteet: 

Blomgren, J. 9.2.2023. Sairauspäivärahat jatkavat kasvu-uralla – vuonna 2022 koronavirus näkyi aiempaa selvemmin sairauspäivärahaa saaneiden määrässä. Kelan tutkimusblogi. Viitattu 17.3.2023. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6874

Määttä, S. 2021. Kouluterveyskysely 2021. Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen Helsingissä. Pdf-dokumentti. Viitattu 17.3.2023. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_10_26_Tilastoja_12_Maatta.pdf

Työkykyeläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä. 9.3.2022. Eläketurvakeskus. Sttinfo. Viitattu 17.3.2023 https://www.sttinfo.fi/tiedote/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtyi-ennatyksellisen-vahan-ihmisia?publisherId=1634&releaseId=69934481

 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöryhmän kokoajana on toiminut "Digitaalisten palvelujen lisääminen ja hyödyntäminen mielenterveystyössä" -hanke, joka toimii Helsingin kaupungin mielialahäiriöpalveluissa ja ensi linjan palveluissa. 

Kehollinen ahdistuksen hallinta -osiota on kehitetty yhteistyössä psykiatria- ja päihdepalvelujen liikunta- ja fysioterapiapalvelujen kanssa. Keho ja mieli -ryhmän kehityksessä on edellisen lisäksi ollut mukana mielialahäiriöpalvelujen ryhmäterapiakeskus. Lisäksi kehittämistiimissä on ollut ensi linjan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajia sekä koulutettuja kokemusasiantuntijoita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on aikuiset ja nuoret, joilla on ahdistuneisuusoireita tai muita mielenterveyteen liittyviä haasteita. Lisäksi kohderyhmänä on sote-ammattilaiset, jotka kohtaavat näitä asiakkaita työssään.

Tavoitteena on tuottaa matalan kynnyksen palvelua ahdistusoireiluun ja lisätä palvelujen sujuvuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten mielenterveystaitoja sekä vahvistaa kykyä huolehtia oman mielen hyvinvoinnista.

Helsinkiläiset mieliala- ja ahdistusoireista kärsivät asiakkaat saavat palvelua terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Lisäksi hoitoa toteutetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ensilinjan palveluissa ja mielialahäiriöpalveluissa. Ensilinjan palveluita tuottavat esimerkiksi mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajat terveys- ja hyvinvointikeskuksissa sekä matalan kynnyksen mielenterveyspiste Miepin työntekijät. Mielialahäiriöpalvelut vastaavat vaikeiden tai pitkittyneiden mielialahäiriöiden erikoissairaanhoidosta ja näitä palveluita tuottaa esimerkiksi ryhmäterapiakeskus.

Digitaalisia välineitä kehitettäessä osallistaminen ja yhteiskehittäminen on erityisen tärkeää (Kettunen & Kasila, 2021). Asiakasosallisuutta on hyödynnetty osallistamalla koulutettuja kokemusasiantuntijoita sekä keräämällä palautetta pilotoinnissa mukana olleilta asiakkailta kehittämisen eri vaiheissa. Asiakkaat ovat jatkuvasti olleet keskiössä toimintaa kehitettäessä. Palautteessa on keskitytty erityisesti käytettävyyden ja saavutettavuuden varmistamiseen. Lisäksi kokemusasiantuntija on ollut vahvasti osana hankkeen kehittämistyötä ja osallistunut ryhmien ohjaamiseen yhdessä ammattilaisen kanssa.

Lähteet:

Kettunen, T. & Kasila (toim.), K. 2021. Jyväskylän yliopisto. Kokemustieto yhteiskehittämisessä. Hyppy asiakaslähtöisyyteen terveyspalveluissa. Jyväskylän yliopisto. 2021. S.113-115. Verkkojulkaisu. Viitattu 17.3.2023 http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8543-1

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli tuo digitaalisia välineitä ja keinoja niin kansalaisten hyvinvoinnin kuin ammattilaisen työn tueksi. Toimintamalliin liittyvät materiaalit ovat hyödynnettävissä eri käyttötavoilla: Keho ja mieli -ryhmähoitona, Kehollinen ahdistuksen hallinta -ohjattuna omahoitona tai itsehoitona. 

Keho ja mieli -etäryhmä on ryhmämuotoinen psykososiaalinen hoitomalli ahdistuksen säätelyyn. Ryhmässä yhdistetään psykofyysisen fysioterapian sekä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Ryhmä kokoontuu videovälitteisesti kahdeksan kertaa, ja lisäksi on mahdollista järjestää etukäteis- ja jälkitapaamiset. Ryhmätapaaminen kestää kaksi tuntia ja se sisältää ahdistukseen liittyvään tietoon tutustumista, yhteistä keskustelua ja pohdintaa sekä ahdistuksen säätelyyn tähtäävien harjoitteiden tekemistä. Keskeisessä roolissa tapaamisissa on vertaistuki.

Toimintamalli sisältää useita videoita, joita voidaan hyödyntää tapaamisissa sekä tapaamisten välillä. Tämä keventää ryhmänohjaajan tehtävää sekä mahdollistaa aiheeseen tutustumisen ja omatoimisen harjoittelun tapaamisten välillä.

Videoiden lisäksi ryhmäläisellä on käytettävissä laaja työkirja aiheesta ja ohjaajien työn tukena on ryhmänohjaajalla manuaali sekä ryhmätapaamisten diasarja. Ryhmä on suunniteltu siten, että se toimii etäyhteyksin toteutettavana. Etätoteutus lisää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja siten parantaa mahdollisuuksia päästä palvelun piiriin. Ryhmää voi ohjata sote-ammattilainen, jolla on riittävä osaaminen ryhmän ohjaamisesta ja perustiedot ahdistuneisuudesta ja sen hoidosta. 

Verkkopohjainen kehollinen ahdistuksen hallinta -materiaali sisältää samoja videoita ja harjoitteita, joita hyödynnetään Keho ja mieli -ryhmässä. Ohjelma soveltuu matalan kynnyksen ohjatuksi omahoidoksi tai itsehoidoksi ahdistusoireista kärsiville. Ohjelma painottuu kehollisten menetelmien hyödyntämiseen ahdistuksen säätelyn apuna. Ohjelma soveltuu myös muun psykiatrisen tai psykososiaalisen hoidon tueksi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehollinen ahdistuksen hallinta – omahoito on hyödynnettävissä missä tahansa sote-ammattilaisen työn piirissä, jossa kohdataan ahdistusoireisia nuoria tai aikuisia. Toimintamalli vaatii organisaatiolta perehdyttämistä omahoidon ohjaamisen periaatteisiin ja työntekijöille resurssia perehtyä omahoidon sisältöön. Työntekijöillä tulee olla riittävät digitaidot ja ammattilaisen on tärkeää huolehtia, että asiakas saa tarpeenmukaisesti tukea digitaaliseen osallistumiseen.  

Keho ja mieli -ryhmän käyttöönotto vaatii organisaatiolta ja henkilöstöltä riittävät resurssit ryhmän käynnistämisen ja läpiviemisen turvaamiseksi. Henkilöstö tarvitsee resurssia perehtyäkseen ryhmämallin käyttöönottoon. Henkilöstö tarvitsee perustiedot etäryhmän ohjaamisen periaatteista ja erityisesti tietoturvasta ja tietosuojasta huolehtimisesta. Lisäksi toimijalla tulee olla ympäristö, jossa etäryhmää voidaan toteuttaa. 

Toimintamallin sisällöt on suunniteltu helposti käyttöön otettaviksi. Malli sisältää digitaalista sisältöä, kuten videoita, jotka helpottavat ammattilaisen työtä ja tekevät sisällöt käyttäjälle helposti lähestyttäviksi. Digitaalisen materiaalin avulla ammattilaisen resurssia vapautuu kohtaamiseen ja ryhmän vuorovaikutukseen. 

Jalkauttamista tukevat toimenpiteet:

  • Kehittämistyöstä on viestitty henkilöstölle läpi prosessin ja henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen. Mallin valmistuessa viestintää on tehostettu jalkautumalla tiimeihin kertomaan mallin käyttöönotosta.
  • Henkilöstölle on järjestetty koulutussarja mallin käyttöönotosta. Koulutukset tallennetaan ja ne jäävät käyttöön.
  • Mallin käyttöönottoa tukevat helppokäyttöiset ja kattavat sisältömateriaalit: ryhmänohjaajan manuaali, ryhmäläisen työkirja ja ryhmätapaamisten diasarja.  
  • Kouluttamiseen on haettu uusia lähestymistapoja: henkilöstölle järjestetään avoimia harjoitehetkiä etätoteutuksella kaksi kertaa viikossa, joissa käydään läpi mallin sisältöjä: harjoitteita, kuten hengitysharjoitteita tai tietoisuustaitoharjoitteita ahdistuksen säätelyyn. Tavoitteena on lisätä kokemuksellisuutta ja motivoida harjoitteiden käyttöön myös omien asiakkaiden kanssa.
  • Toimintamalli on liittynyt osaksi palveluketjuja ja rakenteita. Samaan aikaan kehittämisen kanssa on ollut käynnissä palvelupolkujen suunnittelu, ja malli on juurrutettu osaksi Helsingin kaupungin portaittaista palvelupolkua. Ohjatut omahoidot ja ryhmähoidot ovat osa palveluvalikoimaa, ja malli tarjoaa näihin välineitä.
  • Kehollinen ahdistuksen hallinta -itsehoitosisällöistä viestitään suoraan kuntalaisille. Opiskelijoille järjestetään ja on järjestetty luentoja ja @digimieli -somekanava Instagramissa lisää tietoa aiheesta. 
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on käyttöön otettavissa matalalla kynnyksellä. 

Keho ja mieli -ryhmän käyttöönoton tueksi on saatavilla ryhmäläisen työkirja, ryhmänohjaajan manuaali sekä diat etätoteutukseen. Ryhmän käynnistämiseen tarvitaan kaksi ohjaajaa, joilla on osaamista ryhmänohjaamisesta sekä riittävät resurssit ryhmän käynnistämiseen. Mallissa tuotettu koulutus auttaa alkuun pääsemisessä. Jos käytettävissä on kokemusasiantuntija, kannattaa hyödyntää kokemusasiantuntijan mukana oloa ryhmän ohjaamisessa. 

Kehollinen ahdistuksen hallinta -omahoitomateriaali on vapaasti käytettävissä ja hyödynnettävissä. Toimintamalli on sovellettavissa eri kohdeympäristöissä ja ikäryhmissä. 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Keho ja mieli -ryhmä on juurtunut osaksi mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajien työnkuvaa. Ryhmään ohjautuvat helsinkiläiset perusterveydenhuollon asiakkaat. Tyytyväisyys ryhmään on ollut korkealla ja erityisesti tyytyväisyys etätoteutukseen on ollut hyvää. Etäryhmä on mahdollistanut osallistumisen, vaikka lähiryhmään osallistuminen olisi ollut vaikeaa. Etäryhmä on koettu joustavaksi ja mahdollistanut esimerkiksi ilta-aikaan tapahtuvan ryhmän. Etäryhmä on vähentänyt poissaoloja ryhmästä. Lisäksi etäryhmä on pystytty järjestämään ilman suurta odotusaikaa ryhmään, sillä ryhmää ei koota aluerajojen mukaisesti vaan koko kaupungin alueelta.

Syksystä 2022 ryhmä on ollut jatkuvasti tarjolla mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajien ryhmävalikossa. Myös työntekijät ovat kokeneet Keho ja mieli -ryhmän ohjaamisen mielekkäänä osana työtä. Koulutusten myötä ryhmä on jalkautettu muihin sotepe-alan toimintayksiköihin ja Helsingin kaupungin ulkopuolelle. Lisäksi toimintamalli on herättänyt kiinnostusta järjestökentällä.

Kehollinen ahdistuksen hallinta -materiaali on kaikkien saatavilla. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tarjoavat työntekijät ovat ottaneet ohjatun omahoidon menetelmän käyttöön, ja kehollisen ahdistuksen hallinnan sisältö on yksi omahoitojen sisällöistä. Lisäksi työntekijät ovat ottaneet osana asiakastyötään käyttöön mallia varten tuotetun videokokonaisuuden. Videoita on maaliskuulle 2023 mennessä katsottu yli 6500 kertaa.

Etäryhmästä saadussa palautteessa korostuu ryhmän tarjoama vertaistuki ja vuorovaikutus, kokemus etätoteutuksen tuomasta joustavuudesta ja ylittyneet ennakkoluulot etäryhmän osalta. Kokemus etäryhmän hyödyllisyydestä oli 4,52 asteikolla 1-5 (25 vastaajaa). 

”Työkirja on yksi parhaista lukemistani ahdistustietopaketeista: Oleelliset asiat sisältävä ja selkeä.”

”Paljon asiaa ja harjoitteita. Vertaistuki on todella tärkeää ja toimii hyvänä peilinä myös omille ajatuksille. Keskustelut tuovat perspektiiviä omiin ajatuksiin.”

”Toteutusajankohta oli oikein sopiva, ei ”häirinnyt” päivän muita toimia tai vaatinut erityisjärjestelyjä osallistuakseen.”

”Videoyhteys helpotti osallistumista valtavasti.”

”Ryhmässä oleminen, toimiminen, jakaminen: oli todella merkityksellistä tulla kohdatuksi, kuulla toisia ja olla saman äärellä. Kiitos, että tälle annettiin tilaa.”

”Ohjaajat: kiitos [etäryhmään] mukaan houkuttelemisesta ( ja siten ennakkoluulojen kumoamisesta), orgaanisesta ohjaamisesta, kuuntelusta, lämmöstä, huumorista ja itsen peliin laittamisesta. Etäyhteys: mahdollisti itselle täysin ryhmään osallistumisen eikä synnyttänyt etäistä oloa muihin.”