DigiSankari ja DigiKoutsi - toiminta, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Digisankari- ja DigiKoutsi-toiminta sijoittuu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalveluihin ja työikäisten palveluihin. Toiminta on osa alueellista digitukiverkostoa, jossa kehitetään digituen muotoja ja saavutettavuutta eri asiakasryhmille. DigiKoutsi-toiminnassa ammattilaiset toimivat digituen kehittäjinä ja DigiSankari-pilotissa kehitysvammaiset henkilöt saivat koulutusta digituen antamiseen omissa yhteisöissään. Toiminta linkittyy myös hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja ammattilaisten antamaan etätukeen.

Ajankohtaiset ilmiöt ja kehityskulut

Digituen tarve kasvaa jatkuvasti yhteiskunnan digitalisoituessa. Kuntaliiton vuoden 2025 selvityksen mukaan digituki on tunnistettu tärkeäksi palveluksi, mutta sen järjestämisessä on haasteita: rahoituksen epävarmuus, vastuuhenkilöiden puute ja toiminnan hajanaisuus.

Vammaispalveluissa digitalisaatio nähdään mahdollisuutena vahvistaa osallisuutta, mutta samalla korostuu tarve yksilölliselle tuelle ja saavutettaville palveluille. 

Vaikuttavat tekijät

Keskeiset vaikutukset digituen kannalta:

• Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
• Vammaisella henkilöllä on oikeus saada valmennusta, joka voi sisältää digisovellusten käytön ohjausta, teknisten laitteiden käyttöä ja kommunikaatiotaitojen kehittämistä
• Palvelut on toteutettava yksilöllisen tarpeen mukaan, ja asiakkaan osallisuutta on tuettava myös tiedon saannissa ja mielipiteen ilmaisussa – tämä voi tarkoittaa esimerkiksi selkokielisiä digipalveluja

Lainsäädännölliset tekijät:

• Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) velvoittaa julkisia toimijoita varmistamaan digipalvelujen saavutettavuuden, erityisesti vammaisten henkilöiden osalta. 
• Vammaispalvelulaki (675/2023) edellyttää, että palvelut toteutetaan yksilöllisesti ja osallisuutta tuetaan myös digitaalisessa asioinnissa. Tämä voi tarkoittaa selkokielisiä palveluja, teknistä tukea ja kommunikaatiotaitojen vahvistamista.

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät:

• Kehitysvammaisten henkilöiden digiosallisuus on noussut esiin useissa hankkeissa ja tutkimuksissa. Digitaaliset palvelut voivat tukea itsenäistä elämää, mutta niiden käyttö edellyttää ohjausta ja saavutettavuutta.
• Sosiaalinen media, etäohjaus ja sovelluspohjainen käytön tuki voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Poliittiset ja taloudelliset tekijät:

• Digitukea kehitetään valtakunnallisesti Digi- ja väestötietoviraston koordinoimana. Tavoitteena on yhdenmukainen ja saavutettava digituki koko maassa.
• Digituen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta ja selkeitä vastuutahoja, jotta toiminta voidaan juurruttaa pysyväksi osaksi palveluverkkoa.

Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut toimintamalleja ja materiaaleja digituen kehittämisen tueksi.

DigiSankari- ja DigiKoutsi-toimintoja pilotoitiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella digituen mallinnuksessa.

Pilotti on ainutlaatuinen, koska se kohdentui kehitysvammaisiin henkilöihin, jotta hekin voivat toimia yhteisöissään digituen antajana. Heille mahdollistettiin kaksipäiväinen koulutus digituen ja netin turvataitojen teemoista.

Kehitysvammaliitto korostaa, että digipalveluissa tulee huomioida kognitiivinen saavutettavuus, selkokieli, ja sisältöjen ymmärrettävyys. Digituen suunnittelussa nämä ovat olennaisia kehitysvammaisten osallisuuden tukemiseksi.