Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digitaalisen sosiaali-ja terveyskeskuksen mielenterveyspalvelu

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielenterveyspalvelu sisältää sekä hoidon tarpeen arvioinnin että varhaisen vaiheen lyhytkestoisen hoidon. Toimintamalli lisää mielenterveyspalvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. 

Toimintaympäristö

Kansallisessa mielenterveystrategiassa (2020-2030) todetaan, että hyvä mielenterveys on keskeinen voimavara elämässä. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin suuri kansanterveydellinen haaste. Julkisuudessa käydään keskustelua suoranaisesta mielenterveyskriisistä. 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa yksi painopistealue on mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen. Keskeisenä tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja palveluihin pääsyä.

Mielenterveyden lieviinkin haasteisiin olisi tärkeää saada apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti, ennen kuin ongelmat pahenevat varsinaiseksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyspalveluihin hakeutumiselle on myös edelleen liian iso kynnys, vaikka jokainen meistä voi tarvita tukea mielen hyvinvointiin jossain kohtaa elämän aikana. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomen digitaalisessa sote-keskuksessa (OmaKS.fi) on kehitetty monitoimijaisesti digitaalisia yhteydenotto- ja vastaanottokäytäntöjä julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Asiakastyössä hyödynnetään teknologian lisäksi monipuolisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. 

Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento, jolloin somaattinen terveys on saumattomasti yhteydessä ihmisen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Mielen hyvinvoinnin tukemiseksi lähdettiin kehittämään matalan kynnyksen etänä toteutuvaa mielenterveyspalvelua osana digitaalisen sosiaali-ja terveyskeskuksen palveluvalikkoa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Palvelun kehittämisessä on tehty yhteistyötä digitaalisen sotekeskuksen ammattilaisten ja tulevaisuuden sotekeskus- hanketyöntekijöiden kanssa. Palvelua lähti toteuttamaan aluksi pieni tiimi, johon kuului yksi psykologi ja yksi hoitaja. Tässä vaiheessa palvelua ei vielä markkinoitu laajasti, vaan työtä tehtiin OmaKS digitaalisen sotekeskuksen sisällä kokeilevalla työotteella. Kokemusasiantuntijoiden kanssa on pohdittu mm. asiakaspalautteen keräämisen tapoja ja he ovat testanneet mm. chat-palvelun toimivuutta. 

Vuoden 2022 lopulla aloitettiin yhteistyö Terapian etulinjaan -hankkeen kanssa, jolloin saatiin lisää työvälineitä sekä arviointiin (terapianavigaattori) että hoitoon (ohjattu omahoito). Käynti kerrallaan työmallin koulutukset tarjosivat myös hyvän pohjan hoidollisen työskentelyn toteuttamiseen. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveyspalvelussa kohdataan jokainen palveluun yhteyttä ottava yksilöllisesti ja tehdään tarvittava hoidon tarpeen arviointi ja palveluohjaus.

Palvelu on suunnattu täysi-ikäisille asukkaille, joille etäpalveluiden käyttäminen on mahdollista.

Hoidon alkaminen ei edellytä virallista lääketieteellistä diagnoosia tai tutkimuksia. Usein lyhytkestoinen hoidollinen tuki on riittänyt tilanteissa, joissa oireilu on vielä lievää ja toimintakyky vähintään kohtalainen. 

Asiakkailta on kerätty laadullista palautetta haastattelemalla heitä erityisesti siitä, tulivatko he palvelussa kuulluksi, mikä palvelussa on ollut toimivaa ja pyydetty heiltä myös kehittämisideoita. Mielenterveyden chat-palvelun testaamisessa on hyödynnetty myös kokemusasiantuntijoita.

Mielenterveyspalvelun tiimin sisällä on myös koottu systemaattisesti työntekijöille kertyvää hiljaista kokemustietoa asiakkaiden palvelupoluista ja tarpeista ja välitetty tätä laadullista tietoa eteenpäin palveluista vastaaville esihenkilöille tukemaan tiedolla johtamista. 

Ratkaisun perusidea

Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveyspalvelun tavoitteena on lisätä palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Asiakas voi aina hakeutua myös lähipalveluun omalle sosiaali- ja terveysasemalle, mikäli etäpalveluiden käyttäminen ei ole mahdollista tai mielekästä. Mielenterveyspalvelu on osa digitaalisen sotekeskuksen palveluvalikkoa ja toimii lähipalveluiden rinnalla. 

Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveyspalvelu tarjoaa asiakkaille chat-yhteydenottokanavan palveluun pääsemisessä. Hoidon tarpeen arvioinnissa hyödynnetään tarvittaessa terapianavigaattoria (sähköinen kysely) ja siihen liittyvää haastattelua. Palvelussa on tarjolla lyhytkestoista (keskimäärin 1-3 kertaa) hoitoa, ohjausta ja neuvontaa chat-palvelussa ja etävastaanotoilla (puhelut, videovastaanotot). Palvelu on maksutonta. 

Asiakkaan koko palvelupolku (yhteydenotto, hoidon tarpeen arvio, käynnit eri ammattilaisilla ja lyhytkestoinen hoito) voi toteutua etänä, mikäli lähivastaanotolle ei ole tarvetta ja asia soveltuu hoidettavaksi digitaalisessa sotekeskuksessa. Hoidon tarpeen arvioinnissa on käytössä mm. lääkärin, psykologin ja sosiaaliohjaajan konsultaatiomahdollisuus. Tarvittaessa asiakas ohjataan tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon mielenterveys- ja päihdepalveluihin. 

Tavoitteena on tarjota hoitoa varhaisessa vaiheessa ja sitä kautta ennaltaehkäistä ongelmien paheneminen vakavammaksi mielenterveyden häiriöksi. Diagnoosi ei ole edellytys hoitoon pääsemiseksi, vaan apua on tarjolla jo siinä vaiheessa, kun huoli psyykkisestä voinnista herää. 

Hoidollisessa työssä asiakkaille on tarjolla ohjattua omahoitoa, dialogiseen kohtaamiseen perustuvaa voimavara- ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa sekä käynti kerrallaan työmallin mukaista työskentelyä, jossa työtapa voidaan valita tarpeen mukaisesti. Työskentelytapa valitaan yhteistyössä asiakkaan kanssa keskustellen ja jokaisen asiakkaan tilanne ja tarve arvioidaan yksilöllisesti.  

Sekä arvioinnissa että hoidollisessa työskentelyssä ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti toipumisorientaation viitekehyksen mukaisesti. Työskentelyssä huomioidaan myös päihteet, riippuvuudet ja väkivaltakokemukset sekä otetaan lapset ja läheiset puheeksi. Työskentelyä toteutetaan palautetietoisesti, eli asiakkaan kanssa keskustellaan yhteistyösuhteen toimivuudesta ja valitun työtavan toimivuudesta. 

Tarvittaessa asiakkaalle voidaan varata etävastaanottoaika tai etäyhteisvastaanotto myös digitaalisen sosiaali-ja terveyskeskuksen lääkärille, psykologille, pari-ja perhepsykoterapeutille, sosiaaliohjaajalle, fysioterapeutille, elämätapaohjaajalle tai muulle ammattilaiselle. 

Mielenterveystyön tiimi tarjoaa myös konsultatiivista tukea digitaalisen sotekeskuksen muille ammattilaisille. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli sopii parhaiten organisaatiorakenteeseen, jossa palvelut on järjestetty porrasteisesti. Digitaalisen sotekeskuksen mielenterveyspalvelu toimii hoitoportaalla 1 ja täydentää mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähivastaanotoilla tehtävää työtä.  

Palvelun toimivuuden kannalta koko palveluketjun kokonaisuutta ja toimivuutta on hyvä tarkastella samalla. Mikäli esimerkiksi pitkäkestoista kuntoutusta ja hoitoa ei ole tarjolla potilaat jäävät "pyörimään" alemman portaan palveluihin, jäävät ilman oikeanlaista tukea ja aiheuttavat häiriökysyntää ja palvelun tukkeutumista. Hoitoportaalla 1 tarjottu lyhytkestoinen mielenterveyshoito ei ole riittävää eikä oikeanlaista apua kaikille asiakkaille ja heidät on voitava ohjata eteenpäin sujuvasti.

Olennaista palvelun toimivuuden kannalta on se, että palvelun pariin pääsee nopeasti ja on viitteitä siitä, että noin puolet ei tarvitse muuta hoitoa, kun tukea on tarjolla oikea-aikaisesti. Palvelua ei kannata rakentaa muutaman ihmisen varaan, vaan mielenterveyspalvelussa on hyvä olla isompi tiimi. Tiimin suuruus riippuu väestöpohjasta ja muusta palveluorganisaatiosta.

Työn sujuvuuden kannalta toimiva lääkärin, psykologin ja sosiaalityön ammattilaisen konsultaatio mahdollisuus on tärkeää.

Työnohjauksen järjestyminen on myös hyvä suunnitella etukäteen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönottaminen edellyttää, että etukäteen pohditaan palvelun sijoittumista suhteessa muuhun olemassa olevaan palvelu- ja hoitoketjuun.  Yhteistyön rakentamisessa tiivis yhteistyö ja dialogi muiden toimijoiden kanssa on tarpeen paikallisten toimintakäytäntöjen sopimiseksi.

Yksittäisen hoitajan työnkuva on hyvä rakentaa monipuoliseksi, niin että siinä on vaihtelevasti päivystyksellistä työtä (esim. chatti) ja ajanvaraustyötä (etävastaanotot), voi keskittyä aina yhteen asiaan kerrallaan ja kohdata rauhassa jokaisen asiakkaan. Laadukas hoitotyö edellyttää aikaa ja mahdollisuutta palautua mahdollisesta psyykkisestä työkuormituksesta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Asiakaspalautteiden perusteella asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä etenkin palvelun nopeaan saatavuuteen. Etäpalvelu tarjoaa helpon pääsyn palveluun myös niille asukkaille, joilla on pidempi matka omaan sotekeskukseen.

Mielenterveyden chat-palvelu on tarjonnut matalan kynnyksen yhteydenottoväylän myös sellaisille asiakkaille, joiden on ollut vaikea olla yhteydessä puhelimitse tai mennä paikan päälle lähivastaanotolle.