| Innokylä

Toimintaympäristö

Digitalisaation ja datatalouden murros muuttaa maailmaa ja Suomea. Muutos näkyy uudenlaisina palveluina, toimintamalleina, teknologioina ja osaamisvaatimuksina yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Suomen Digikompassi: "Suomi on vuonna 2030 digitaalisesti sivistynyt yhteiskunta ja tuemme osallisuutta pitäen kaikki mukana digitaalisessa yhteiskunnassa."

Digiosallisuuden kehittämiseen on käynnistetty viime vuosina monia hankkeita ja toimenpiteitä. Kuitenkin asunnottomuutta kokevat ja päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevat ihmiset jääneet kehittämisessä ja siihen liittyvässä politiikassa marginaaliin.

Yhä suurempi osa palveluista on siirtynyt digitaalisiksi palveluiksi. Ei-saavutettavat digitaaliset palvelut ja digitaitojen puute ovat suuria haasteita yhdenvertaisuudelle sekä digiosallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseksi. Digitaidottomuus voi johtaa digitaaliseen syrjäytymiseen, koulutuksesta putoamiseen, heikkoon työmarkkina-asemaan ja terveydellisiin ongelmiin.

Digitukea on oltava tarjolla siellä, missä ihmiset muutoinkin asioivat tai asuvat, kuten päiväkeskuksissa, asumisyhteisöissä tai asukastaloissa. AMMATTILAISET, DIGIKOMPASSI?

Valtioneuvoston selonteko VM/2022/197

https://vm.fi/paatos?decisionId=0900908f807e8035

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti asunnottomuutta kokeneet, päihteitä runsaasti käyttävät, erittäin vähävaraiset ja muuten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Kohderyhmällä saattaa olla heikot digitaidot, mahdollisuudet oman laitteen käyttöön, hankkimiseen ja omistamiseen ovat usein heikot. Osallistujien lähtökohdat voivat olla hyvinkin erilaisia esimerkiksi iän, koulutuksen, terveyden ja oppimisvalmiuksien suhteen.  

Haasteita tuottaa muun muassa

viranomaisasiointi, johon vaaditaan sähköistä tunnistautumista.
oppiminen käyttämään digitaalisia laitteita (älypuhelin, tietokone, tablettitietokone)
asioiden hoitaminen digitaalisesti (sosiaaliset suhteet, viranomaisasiointi, muu asiointi, viihde, vaikuttaminen)
digilaitteiden tekniset ongelmat
medialukutaito
digilaitteen hankinta tai laitteen puute
paikka missä hoitaa asioita digitaalisesti

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Digiosallisuus

Digituen tavoitteet

lisätä asunnottomien, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten digitaitoja sekä digitaalista osallisuutta, jotta heillä olisi mahdollisuus toimia sähköisissä̈ ympäristöissä.

Kohderyhmän kanssa työskentelevät järjestö- ja kumppanuustoimijat oppivat tunnistamaan digituen tarpeita ja ohjaamaan kohderyhmää tuen piiriin.

Uusien kumppanuuksien avulla kohderyhmälle saadaan hankittua käyttöön tietokoneita tai älylaitteita.

Digituen päivystykset

Digitukea tarjotaan hankekumppanien päivä- ja toimintakeskuksien kävijöille. Sen tavoitteena on, että asunnottomien päihde- ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden digiosallisuus vahvistuu. Käytännössä asiakkaalta ei vaadita asunnottomuutta, päihde- tai mielenterveysongelmaa.

Kumppaneina ovat Kriminaalihuollon tukisäätiön Raittila-toiminta, Sininauhasäätiön Illusia-päiväkeskus, Tukikohta ry:n Avoimet ovet-päiväkeskustoiminta, Hermannin seurakunnan erityisdiakonia, Helsingin Vieraskodin asumisyksikön päiväkeskus sekä Kipinä ry:n Mesta-toimintatila. Lisäksi on toteutettu digikursseja yhteistyössä̈ Espoon ViaDia ry:n kanssa.

Digituen päivystykset tapahtuvat kumppanuustoimijoiden päivä- ja toimintakeskuksissa keskimäärin joka toinen viikko noin 2 tunnin ajan. Asiakas kohdataan hänen tavallisessa arkiympäristössään. Digitukija opastaa asiakasta sähköiseen asiointiin, laitteisiin ja yhteyksiin liittyvissä haasteissa ja kysymyksissä. Asiakasta myös motivoidaan ja innostetaan hoitamaan asioitaan digitaalisesti.

Digituen tarkoituksena on taitojen kartuttamisen lisäksi tarjota ihmisille myös uutta sisältöä elämään. Digitaaliset ratkaisut voivat mahdollistaa omien mielenkiinnon kohteiden toteutumista. Asiakas saattaa löytää harrastusmahdollisuuksia ja myös yhteys läheisiin saattaa kasvaa ja kehittyä digitaitojen kehittymisen myötä. Digitukea toteutetaan fyysisen kohtaamisen lisäksi etäyhteyksin mm. puheluiden, whatsappin, facebookin, videoyhteyden sekä chatin kautta.

Digituen koulutus ammattilaisille

Tavoitteena on asunnottomien päihde- ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden kanssa työskentelevien ammattilaisten digitaitojen lisääminen, jotta digituen antaminen muodostuisi arkiseksi osaksi kohtaavaa asiakastyötä ja että sitä osattaisiin jatkossa sanoittaa osaksi kohtaamispaikan toimintaa.

Koulutuksella motivoidaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia oivaltamaan, että digituen tarjoaminen on osa hänen arkipäivän työtään ja osaamistaan. Ammattilaisten tulee osata ottaa asiakkaiden digituen tarpeet huomioon ja tuen tulee olla saatavilla silloin ja siinä paikassa, kun asiakas kohdataan. Koulutuksien aiheina käsiteltiin asiakkaan kohtaamista, yleisiä digitaitoja, digituen asiakastapauksia, tietoturvaa sekä Digi- ja väestötietoviraston digituen osaamismerkkejä.

Laitehankinta

Laitekumppanuuden osalta on tehty yhteistyötä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan UusiX-verstaiden kanssa. Käytetyt tietokoneet tulivat hankkeelle huollettuina ja valmiiksi asennettuina. Laitteet jaettiin asiakkaille tarveharkinnan perusteella. Laitteen luovutuksen yhteydessä asiakas saa opastuksen laitteen toimintaan sekä tarvittaessa digitukea. Lahjoituskone mahdollistaa monelle asiakkaalle asioiden hoitamisen verkossa. Osa asiakkaista on saanut hoidettua mm. opiskelupaikan tai TE-keskuksen asioita alulle sekä kuntoon. Tämä lisää asiakkaan positiivista kokemusta itsetuntoon ja elämänhallintaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Digituki asiakkaalle

Digituessa opastetaan asiakkaita digitaalisiin laitteisiin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin sekä hyötyihin. Asiakasta tuetaan digitaalisessa ympäristössä toimimiseen kuten vuorovaikutukseen muiden kanssa, asiointiin viranomaisten kanssa ja muihin hyöty- sekä viihdepalvelujen käyttöön. Asiakkaan kanssa keskustellaan yleisistä asiakkaan kohtaamista digihaasteista, tarpeista, mediasivistyksestä ja tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä. Ohjausta annetaan oman digilaitteen hankintaan sekä tukea oman laitteen ylläpitämisessä.

Digituki voi olla säännöllisesti päivystävää neuvontaa sovittuna aikana sovitussa paikassa, joka on helposti kohderyhmän saavutettavissa. Parhaiten asiakkaita tavoittaa, jos kohdepaikassa on samaan aikaan joku muu asiakkaita keräävä tapahtuma.

Digitukea voi tarjota ryhmälle tai digineuvontaa voi antaa henkilökohtaisesti. Toimintaan voi tulla mukaan kerran yksittäisen kysymyksen kanssa tai halutessaan sitoutua pidempään prosessiin. Henkilö voi osallistua digituki-toimintaan sivustaseuraajana, ryhmäläisenä tai vertaisohjaajana. Kävijöiden taitojen karttuessa he voivat neuvoa toisiaan digipulmissa ja he oppivat pyytämään apua oikeissa kohdissa sekä antamaan sitä toisilleen.

Toimintaa järjestetään esimerkiksi päiväkeskuksissa, asumisyhteisöissä tai asukastaloilla, joiden kävijät tai asukkaat kuulevat toiminnasta yhteisön tiedotuksen kautta tai toisilta kävijöiltä. Tärkeää on, että toimintaa antava paikka on sitoutunut asiaan, etenkin jos digituen antaja on ulkopuolelta tuleva henkilö ( on varannut digitukea varten tilan, laitteet, hoitaa mainonnan ja antaa toiminnalle tukea). Myös osallistujat voivat tuoda laitteita mukanaan tai voidaan käyttää kirjaston lainalaitteita.

Digituki on kohtaamista. On tärkeää, että henkilön oma mielenkiinto motivoi digitaalisten taitojen oppimista ja mahdollisesti oman laitteen hankintaa. Digituki tarvitsee ohjaajakseen henkilön, jolla itsellään on vähintään perustason ymmärrys digitaalisten palveluiden (ohjelmistot, sosiaalinen viestintä, tietoturva) toiminnasta ja valmiutta oppia uutta. Ohjaaja tarvitsee lisäksi perustason taidot tietokoneen, älypuhelimen ja tablettitietokoneen käytöstä. Ohjaajalla olisi hyvä olla takanaan tuki toiminnalle ja lisäkoulutuksen mahdollisuus.

On huomioitava, että henkilöt voivat olla toiminnan aikana päihteiden vaikutuksen alaisena. On huomioitava myös, että monella ei ole ollut juurikaan kosketusta digitaalisiin laitteisiin, jolloin oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Koulutus ammattilaisille

Ammattilaisten koulutuksen kohdalla on ensiarvoisen tärkeää esimiesten tuki ja motivointi koulutukseen osallistuville työntekijöille. Koulutukseen osallistujalle on hyvä kertoa koulutuksen mahdolliset hyödyt työtehtävään. Lisäksi pitää varata tarpeeksi aikaa koulutukseen ja mahdollisuus käyttää opittua taitoa hyödykseen työssään.

Sokran (ESR TL 5) ja Sininauhaliiton yhteistyössä kootut ratkaisuehdotukset

https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/digiosallisuuden-edistaminen#Ehdotukset_perustuvat_kehittämistyöhön

Vinkit toimintamallin soveltajille

Digituen antamiseen meistä useimmilla on jotakin tarvittavia taitoja. Aina kyse ei ole vaativasta ict -osaamisesta, vaan pikemminkin rohkaisusta ja vierellä seisomisesta. Digituki on ihmisten kohtaamista ja yhdessä oppimista digilaitteiden äärellä.

Oleellista on huomata, ettei saa olettaa asiakkaiden tietävän ja osaavan toimia digitaalisissa palveluissa. On hyvä aina kysyä ja varmistaa asiakkaan osaaminen ohjatessaan digitaalisten palveluiden piiriin. Asiakas ei aina kehtaa tunnustaa, ettei tunne tai tiedä kuinka toimia digimaailmassa. Oleellista on, että tunnistaa mahdolliset esteet digitaaliselle asioinnille. Digituen antajan ei tarvitse tietää ja osata kaikkea. Asiat voi tarkistaa (mm. etsiä netistä luotettavasta lähteestä) tai ohjata asiakas eteenpäin oikean tahon luokse.

Digiasiointiin liittyvät ongelmat koskevat laajempaa väestöryhmää kuin kohderyhmämme ja kokemukset ovat siten sovellettavissa myös muihin toimintakonteksteihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arviointia Digiosallisuus -hankkeen onnistumisesta. Arviointi toteutettu yhdessä hankkeen kumppanien kanssa.

Digituki päiväkeskuksissa

osa asiakkaista on kyennyt hoitamaan asioitaan itsenäisesti digituen ansiosta (ei vain tekninen tuki, vaan palvelujen hallinta)
digituki palveli myös opastuspaikkojen työntekijöitä mm. teknisissä asioissa
asiakkaat, joilla oli pelkoja, oppimisvaikeuksia ja tuen tarvetta rohkaistuivat hoitamaan asioitaan sähköisesti
hankkeen työntekijä sai kontaktia asiakkaisiin, joihin henkilökunta ei välttämättä saanut - > kohtaaminen ollut tärkeää asiakkaan elämässä
asiakkaan asioita on hoidettu paikan päällä päiväkeskuksessa

Laitehankinta asiakkaalle

laite mahdollisti asioiden hoitamista sähköisesti omalla laitteella
osa asiakkaista sai hoidettua opiskelupaikan asioita lahjoituskoneen kautta
osa asiakkaista sai hoidettua TE-keskuksen asioita tai kirjautui sekä käytti itsenäisesti FB -> tämä lisäsi asiakkaan positiivista kokemusta itsetuntoon ja elämänhallintaan

Digituen koulutus ammattilaisille

on vahvistanut henkilökunnan osaamista tunnistaa asiakkaan digituen tarve
digiosaamista on juurtunut ja jalkautunut joihinkin päiväkeskuksiin

koulutus antanut eväitä henkilökunnalle digituen antamiseen

Hankkeen kumppanien ajatuksia heikompiosaisten digiosallisuuden edistämisestä

hyödyllistä on ulkopuolinen digituki päiväkeskuksissa, koska työntekijöillä ei ole välttämättä aikaa opastaa
henkilökunnan kouluttaminen ja osaaminen on ehdottoman tärkeää
digituen antaminen pitäisi kuulua sote-ammattilaiselle (digituki sisältää mm. palveluneuvontaa)
aikuissosiaalityön pitäisi ehkä olla yhdessä digituen kanssa paikalla (asiakkaan moninaiset haasteet)

Digituki (Digiosallisuutta asunnottomille -hanke 2020-2023)