| Innokylä

Toimintaympäristö

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoituminen on käynnissä ja sitä edistetäänkin erilaisissa hankkeissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on strategiassaan tuonut esille, että "Digitaalinen asiointi on ensisijaista kaikilla hyvinvointialueilla niissä palveluissa, joihin se sopii tai niille asiakkaille, jotka siihen kykenevät" (Sosiaali- ja terveysministeriö, Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035).

Yhtenä Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä 35% sosiaali- ja terveydenhuollon kontakteista hoidetaan digitaalisten välineiden kautta. Alueen lähtötilanne (v. 2020) on 28,3 %.

Hyvinvointialueella on käytössä erilaisia digitaalisia palvelukanavia kuten Digitaalinen sote-keskus, Omaolo ja Terveyskylä.

Pohjois-Pohjanmaan digituki -hanke (2018-2021) tuki maakunnan digituen toimijoita kehittämään digitukea ja siihen liittyvää viestintää.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyö liittyy RRP2-hankkeen tavoitteeseen: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen. Työpaketin tavoitteena on edistää kansalaisten, heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien sekä omaishoitajien digipalveluiden käyttöä ja digiosaamista.

Mittarit: Digipalveluiden käyttöaste, asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa on neljä painopistettä ja 12 strategista periaatetta (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia 2023-2030). Tämä toimintamalli linkittyy "Ihmistä varten" -painopisteeseen ja seuraaviin strategisiin periaatteisiin:

1. Osallisuus, varhainen tuki sekä omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen painottuvat.
2. Palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä monin eri tavoin.
3. Palvelujärjestelmä on yhteen sovitettu.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategia.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoituminen ja käytössä olevat digitaaliset palvelukanavat mahdollistavat yhteydenoton ajasta ja paikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisoitumiseen liittyy myös haasteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi puutteellisiin digitaalisiin taitoihin tai osaamiseen.

Digituella voidaan vahvistaa ihmisten digitaalisia taitoja ja auttaa ihmisiä hoitamaan asioita digitaalisia palvelukanavia käyttäen. Digitaaliset taidot ovat nykyään jo kansalaistaitoja. Digitukea voivat tarjota esimerkiksi läheiset, järjestöt tai kaupalliset toimijat.

Järjestöt ovat merkittävä digitukea antava taho. Ne ohjaavat jäseniään ja muita asukkaita myös sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue myöntää vuosittain järjestöavustusta, jossa avustettava toiminta voi olla myös esimerkiksi Pohteen digipalveluissa opastamista.

Sekä yksittäisillä asukkailla että järjestöillä ja muilla digituen antajilla on tarve saada tietoa ja ohjeita hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen käytöstä.

Tavoiteltu muutos

Hankekauden tavoite on, että toiminnalle on luotu selkeä malli, joka on juurrutettu organisaation rakenteisiin. Verkkosivu on käytössä ja sitä ylläpidetään säännöllisesti.

Pitkän tähtäimen tavoite on, että Pohjois-Pohjanmaan järjestöt pystyvät entistä paremmin ohjaamaan jäseniään ja muita asukkaita digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Järjestöt hyödyntävät aktiivisesti Tukea digitaaliseen asiointiin -verkkosivun ohjeita ohjauksessa. Myös asukkaat löytävät verkkosivun ja hyödyntävät sitä palvelujen käyttöön perehtyessään ja auttaessaan esimerkiksi läheisiään palvelujen käytössä.

Digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöaste kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueen järjestöt ja muut toimijat, jotka toimivat digituen antajina. Kohderyhmänä ovat myös kaikki täysi-ikäiset Pohjois-Pohjanmaan asukkaat.

Asiakasymmärrystä kerrytettiin selvittämällä järjestöiltä niiden jäsenten digituen tarpeita. Sen jälkeen järjestettiin kaikille järjestötoimijoille avoin työpaja, jossa ideoitiin konkreettisia digituen keinoja, joilla hyvinvointialue voi tukea järjestöjä. Esille nousi kolme kategoriaa: videot, muut ohjeet sekä lähituki.

Työpajasta nousseista ehdotuksista on tässä kehittämistyössä työstetty video-ohjeita. Videot julkaistaan verkkosivulla, jota on testattu asukkaiden kanssa. Verkkosivun käytettävyyttä ja sisältöjä ovat arvioineet Oulun kehitysvammaisten tuki ry:n toimijat sekä Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkän jäsenet. Verkkosivua pilotoivat yhteistyöjärjestöjen ja -kuntien digitukea antavat tahot digituen ohjaustilanteissa. Pilotoivat tahot raportoivat ohjaustilanteissa asukkailta ja ohjausta antavilta henkilöiltä esille nousseet huomiot ja kehittämisehdotukset. Verkkosivua muokataan palautteiden pohjalta.

Tähän lisätään arviointien ja pilotoinnin tulokset.

Kuvittele ja kokeile

Ideointi

Järjestöille pidetyn työpajan tuloksina nousi esiin erityisesti kolme kategoriaa digituen keinoja:

videot
muut materiaalit
lähituki

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Haaste
Sosiaali- ja terveydenhuolto digitalisoituu kovaa vauhtia. Digitalisoitumiseen liittyy myös haasteita, kuten osan väestön puutteelliset digitaidot. Järjestöt ovat merkittävä digitukea antava taho. Sekä yksittäisillä asukkailla että järjestöillä ja muilla digituen antajilla on tarve saada tietoa ja ohjeita hyvinvointialueella käytössä olevien digitaalisten palvelujen käytöstä.

Ratkaisu
Hyvinvointialue ylläpitää Tukea digitaaliseen asiointiin -verkkosivua, joka sisältää video- ja mahdollisia muita ohjeita hyvinvointialueella käytössä olevien digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Järjestöt pidetään ajan tasalla verkkosivun ohjeiden päivityksistä.

Hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi digitaalinen palvelu, tai digitaaliseen palveluun otetaan käyttöön uusi ominaisuus, tai tunnistetaan muuten uusien ohjeiden tarve.
Video- ja muut mahdolliset ohjeet tehdään/päivitetään ja viedään verkkosivulle.
Järjestöille tiedotetaan uusista ohjeista uutiskirjeessä ja järjestetään mahdollisuuksien/tarpeen mukaan perehdytystilaisuus.
Järjestöt hyödyntyvät verkkosivua ja sen ohjeita ohjatessaan asukkaita digitaalisten sote-palvelujen käytössä.

Hyödyt
Järjestöt saavat tukea digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön ohjaamisessa. Ohjevideoissa näytetään selkeästi, miten kutakin palvelua käytetään. Lisäksi ko. palveluista on yleisesittelyvideo. Sivu kokoaa yhteen paikkaan hyvinvointialueella käytössä olevien digitaalisten palvelujen käyttöohjeet ja esittelyt.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Järjestöt mukana

Alueen järjestöillä on ollut alusta asti mahdollisuus osallistua järjestöille suunnatun digituen kehittämiseen. Järjestöjen kautta kartoitettiin niiden jäsenten digituen tarpeita. Lisäksi järjestettiin työpajat, joissa järjestöjen edustajat ideoivat konkreettisia keinoja, joilla Pohde voisi tukea niitä digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön ohjaamisessa. Esille nousivat erityisesti videot ja muut ohjeet sekä lähituki. Tässä kehittämistyössä keskityttiin video-ohjeiden ja ne yhteen paikkaan kokoavan verkkosivun tekemiseen.

Järjestöjä ja muita digituen antajia on mukana pilotoimassa verkkosivua. Järjestöjen mukana oleminen kehittämistyössä vaikuttaa myönteisesti tiedon levittämiseen ja mallin käytäntöön viemiseen.

Verkkosivu vaatii resurssia

Tässä mallissa eniten resurssia vaatii verkkosivun tekeminen ja ylläpito. Verkkosivun hallintaa varten tehdään hallintamalli, jossa määritellään verkkosivun vastuut. Kuka vastaa ohjeiden päivittämisestä ja niiden viemisestä verkkosivulle, kuka muusta sivun kehittämisestä? Kuka viestii uusista ohjeista järjestöille?

Tukea digitaaliseen asiointiin -verkkosivulla on alkuvaiheessa ohjevideoita kolmesta eri digitaalisesta palvelusta. Verkkosivun tekninen kehittäminen tehtiin yhdessä digitaalisten palvelujen ja viestinnän asiantuntijoiden kanssa. Digitaalisten palvelujen asiantuntijat myös tekivät itse ohjevideoita tai koordinoivat niiden tekemistä. Näin heidät saatiin jo alkuvaiheessa mukaan verkkosivun kehittämiseen ja ylläpitoon.

Verkkosivun tekeminen vaatii aikaa ja asiantuntemusta organisaation viestinnältä sekä palvelujen asiantuntijoilta. Verkkosivun teknistä päivittämistä, kuten videoiden viemistä sille, pystyvät tekemään myös organisaation muut työntekijät, joilla on päivitysoikeudet.

Verkkosivun toteutus ja ylläpito voidaan tehdä kokonaan organisaation omana työnä, jolloin se ei vaadi erillistä rahallista panostusta.

Jalkautus ja viestintä

Järjestöyhteistyön koordinaattorin kanssa keskustellen sovittiin, että kaikkia organisaation järjestöyhteistyön kanavia voidaan hyödyntää viestimisessä.

Jalkautusvaiheessa mallia ja verkkosivua esitellään eri tahoille hyödyntäen heidän omia kokoontumisiaan. Erikseen järjestettyjä tilaisuuksia pidetään tarpeen mukaan. Mallin juurruttamiseksi järjestöille pidetään esittelyjä muun muassa järjestö- ja seurakuntayhteistyön aamukahveilla sekä Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvoinnin verkoston tapaamisissa. Lisäksi järjestöt voivat pyytää omia esittelyjä.

Lisäksi verkkosivua esitellään orgnisaation asiakasneuvontaa tekeville työntekijöille, jotta heillä on tieto sivusta ja he voivat ohjata asiakkaita käyttämään sitä tarvitessaan opastusta digitaalisten palvelujen käytössä.

Verkkosivua päivittäville ammattilaisille on tehty ohjeet videoiden tekemiseen sekä viestintään.

Verkkosivusta viestitään jalkautusvaiheessa asukkaille muun muassa Pohteen sosiaalisessa mediassa ja jakamalla esitteitä esimerkiksi Pohteen neuvontapisteisiin, kuntien digitukipisteisiin ja kirjastoihin sekä järjestöille.

Jatkossa sivun päivityksistä viestitään järjestöille järjestöyhteistyön kanavien kautta.

Jalkautusvaiheen esittelyt vaativat ajallista resurssia. Some-kampanjat ovat edullisia ja helppoja toteuttaa. Esitteisiin tarvitaan mahdollisesti ulkopuolista suunnitteluapua, lisäksi painatus ja lähettäminen vaativat rahaa ja aikaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Verkkosivun paikka organisaation sivuilla kannattaa miettiä tarkkaan. Tuleeko sivu pelkästään järjestöjen käyttöön vai kaikille asukkaille avoimeksi? Pohteella sivu on kaikille avoin, joten sen paikaksi määriteltiin digitaalisten palvelujen kokonaisuus.

Mallin jalkauttamisessa auttaa, jos organisaation järjestöyhteistyö on laajaa ja järjestäytynyttä. Eri verkostoja kannattaa hyödyntää laajasti.

Mallin käyttöönottoa voi helpottaa, jos sen saa sisällytettyä organisaation olemassa oleviin rakenteisiin. Tarpeen voi olla myös pohtia, saisiko mallin kytkettyä organisaation strategiaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kaikilla Pohjois-Pohjanmaan asukkailla, järjestöillä ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijöillä on käytettävissään Tukea digitaaliseen asiointiin -verkkosivu.

Digituki järjestöille, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1b)

Kuva