Elämä edessä Pirkanmaa -monialainen matalan kynnyksen toimintamalli nuorten perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi
Monialainen matalan kynnyksen toimintamalli tuo avun oikea-aikaisesti mielenterveysongelmissa nuoren lähelle. Strukturoitu asiakaslähtöinen työskentelytapa vahvistaa perustason mielenterveysosaamista ja vähentää erityispalveluiden tarvetta.
Oivalla ja ymmärrä
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on lisääntynyt viime vuosina. Palvelut ovat ruuhkautuneet, mikä näkyy hoitoon pääsyn pitkittymisenä ja nuorten huonovointisuutena. Erityisesti ahdistuneisuus, masentuneisuus ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet.
Pirkanmaan tulevaisuuden SOTE -keskushankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää monialaisena yhteistyönä nuorten matalan kynnyksen palvelukokonaisuuksia, joilla pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen tavoitettavuutta ja hoidon saatavuuden tehostumista sekä vähentämään korjaavien erityispalveluiden tarvetta.
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen, on yksi viidestä osakokonaisuudesta Lapsi- ja perhepalveluiden muutoskokonaisuutta. Lapsi- ja perhepalveluiden hankesuunnitelmassa on päädytty keskittämään hanke rajatusti 13-25 -vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Työskentelyä toteutetaan systeemisellä työotteella ja kuntien kanssa työskennellään monialaisesti sekä kuntalähtöisesti. Kuntia tukemalla pyritään vahvistamaan asiakaslähtöistä ajattelua sekä monialaista toimintamallia sekä tuottamaan matalan kynnyksen palveluita nuorille. Näin on mahdollista auttaa nuoria varhaisessa vaiheessa, jolloin vältytään vakavampien ongelmien kehittymiseltä.
Kuva
Kehittämistä on lähdetty tekemään kuntalähtöisesti. Nuorten mielenterveys ja päihdepalveluiden osakokonaisuus on ollut kunnille vapaavalintainen. Mukana kehittämisessä ovat olleet Pirkanmaalta 11 kuntaa: Tampere, Pälkäne, Akaa, Ikaalinen, Ylöjärvi, Valkeakoski, Lempäälä, Kihniö, Parkano, Kangasala ja Nokia. Yhteiskehittämisen tapaamisia on ollut neljä. Tapaamiset on toteutettu Team:ssä. Osallistujia tapaamisissa on ollut 19-39 henkeä. Paikalla kunnista on ollut työntekijöitä, esihenkilöitä, johtajia ja kehittäjiä. työskentely on tapahtunut Jambord alustoilla.
Työskentely on pohjautunut THL:n suosittamaan Espoon Elämä edessä -mallille.
Kuva
PirSOTE:n Nuorten (13-25 vuotiaat) mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen osa-alueen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa Pirkanmaan kuntien tarjoamat nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, käytössä olevat menetelmät sekä luoda kuvaa nuorten tilanteesta. Keväällä 2021 toteutettuun kartoitukseen osallistui 16 Pirkanmaan kuntaa ja mukana kunnista oli johtajia, esihenkilöitä, työntekijöitä sekä kehittäjiä. Kartoituksesta nousi esille, että kuntien opiskeluhuollossa on tarve lisätä mielenterveys- ja päideosaamista. Nykyisessä tilanteessa nuoret lähetetään kunnan omiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin, jotka ovat tällä hetkellä erittäin kuormittuneet. Kuormittuneen tilanteen vuoksi nuori joutuu odottamaan useita kuukausia jopa puoli vuotta hoidon aloitusta. Kuntien toimijat kuitenkin näkivät, että osa nuorten haasteista olisi mahdollista hoitaa opiskeluhuollossa jos niihin päästäisiin kiinni mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pirkanmaan kunnissa ei ole tällä hetkellä Walk-in palvelua mutta itse ajan varaamalla on mahdollisuus päästä opiskeluhuollon työntekijöiden vastaanotolle.
Asiakasymmärrystä on kerätty myös Tukenasi - Perhekeskusmallin alaisia palveluita koskeva nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimijoiden verkostotapaamisissa jossa on myös nuoria ollut mukana tuomassa kokemuksiaan ja näkemyksiään nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista.
Kehittäjäryhmä, jossa tätä Elämä edessä Pirkanmaa mallia on kehitetty on ollut mukana kokemusasiantuntijoita sekä Pirkanmaan nuorisovaltuuston jäseniä.