Elämällä oppii! -valmennusmalli on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka haluavat hyödyntää omia elämänkokemuksiaan ammatillisesti. Valmennus on yhteiskehitetty ja pilotoitu Kokonaisena työssä-hankkeessa 2023–25.

Toimintaympäristö

Merkittävä osa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista ja ammattilaisista omaa alansa tutkinto-osaamisen ja työkokemuksen lisäksi myös omakohtaisia kokemuksia tai läheisnäkökulmia alansa asiakastyön teemoista. Oma kokemus voi toimia motivaationa alalle hakeutumisessa sekä tarjota tärkeän osaamispotentiaalin.  

Tämän henkilökohtaisen kokemustaustan tunnistaminen ja hyödyntäminen jää usein puutteelliseksi. Usein sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusosaamisen käyttöarvoa ei tunnusteta tai sitä ei osata hyödyntää. Tämän seurauksena osaaminen jää käyttämättä, mikä voi johtaa esimerkiksi ammatillisen identiteetin ristiriitoihin ja heikentää työhyvinvointia. Lisäksi tämä voi vaikuttaa myös alan houkuttelevuuteen ja ammatissa pysymiseen.  

Valmennusmallin synty on seurausta havainnosta, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusosaamista ei tunnisteta ammatillisessa viitekehyksessä. Jos henkilö ei saa käsitellä ja hyödyntää omia kokemuksiaan osana ammatti-identiteettiään, vaikutukset voivat ulottua työhyvinvointiin ja alalla pysymiseen.  

Tähän ilmiöön ei ole aiemmin kehitetty sopivia koulutusmalleja, työmenetelmiä tai työkaluja, jotka tukisivat kokemusosaamisen tunnistamista ja arvostamista osana ammatillisuutta. Kokonaisena työssä hanke kartoitti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden, ammattilaisten ja opettajien näkökulmia ja asenteita kokemusosaamiseen liittyen. Kartoituksen pohjalta hankkeessa kehitettiin tarpeita vastaava valmennus, joka tukee kokemusosaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla. 

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Valmennusmalli on kehitetty sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille. Heidän näkemyksiään ja tarpeitaan on kerätty hankkeen alussa tehdyllä laajalla kartoituksella, yhteiskehittämistyöpajoissa sekä valmennuspilottien arviointiprosesseissa. 

Kokonaisena työssä -hankkeen keväällä 2023 tehdyn kartoituksen vastaajat ehdottivat valmennuksen teemoiksi ammatillisen roolin pohdintaa, käytännön ohjausta oman kokemuksen hyödyntämiseen turvallisesti ja ammattimaisesti työelämässä sekä välineitä omien tunteiden ja ammatillisten rajojen tunnistamiseen ja jaksamisen tukemiseen. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja ammattilaiset korostivat reflektointimahdollisuutta vertaisten kanssa, työnohjauksellista otetta sekä kokemusosaamista kunnioittavan ilmapiirin luomista.  

Kartoituksen tuloksia hyödynnettiin yhteiskehittämistyöpajoissa Suomen Diakoniaopiston kampuksilla Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa alkusyksystä 2023. Yli viidenkymmenen työpajoihin osallistuneen ajatukset kokemusosaamisen valmennuksesta koottiin Elämällä oppii-valmennusmalliksi, jota testattiin käytännössä hankkeessa toteutetussa kolmessa eri valmennuspiloteissa. Ensimmäistä pilottia testattiin kokeneiden ammattilaisten kanssa lähi- ja etätoteutuksena.  Toinen pilotti keväällä 2024 oli etätoteutus, jossa oli mukana sosiaalialan opiskelijoita sekä ammattilaisia. Kolmas valmennuspilotti toteutettiin osana ammattiopintoja. Valmis valmennusmalli materiaaleineen julkaistaan Suomen Diakoniaopiston sivuilla keväällä 2025. Valmennuksen kehittäminen eteni siis iteratiivisesti kokeillen, osallistujien palautteita ja kehittämisessä saatuja oppeja seuraavassa vaiheessa hyödyntäen. Kehittämisprosessi on avattu kuvassa :  

Liitteet
Kuva
Elämällä oppii! -valmennuksen kehittämisprosessin vaiheet kuvattuna ympyrän muodossa. Ympyrässä viisi värillistä pistettä joissa otsikot: 1 tiedonkeruu ja kartoitus, 2 yhteiskehittämisen työpajat, 3 1. valmennuspilotti, 4 2. valmennuspilotti, 5 3. valmennuspilotti, 6 valmennusmallin viimeistely ja julkaisu.
Elämällä oppii! -valmennusmalli on luotu yhteiskehittämällä. Kehittämisprosessi sisälsi mm. tiedonkeruun ja kartoituksen, yhteiskehittämisen työpajat, kolme valmennuspilotointia sekä tulosten koonnin ja jakamisen.
Ratkaisun perusidea

Elämällä oppii! -valmennus on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä opiskelijoille. Valmennuksen tavoitteena on auttaa osallistujia hyödyntämään omia elämänkokemuksiaan työssä ja lisätä kokemusosaamisen arvostusta työyhteisöissä. 

Valmennus koostuu viidestä lähitapaamisesta (yhteensä 18 tuntia) ja itsenäisistä tehtävistä. Se tarjoaa työkaluja oman kokemuksen hyödyntämiseen ja auttaa jalostamaan sitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Osallistujat pääsevät pohtimaan omien kokemustensa ammatillista hyödyntämistä, sen hyötyjä, mahdollisuuksia ja rajoja. 

Valmennus voi toimia tukena sote-alan ammatillisessa kasvussa sekä ammatti-identiteetin rakentamisessa. Malli on suunniteltu hyödynnettäväksi esimerkiksi ammatillisena lisäkoulutuksena tai osana sote-alan tutkintoa. Valmennus voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai sieltä voi valita yksittäisiä teemoja käsiteltäväksi. 

Valmennus on kehitetty yhdessä sote-alan opiskelijoiden, opettajien ja ammattilaisten kanssa Kokonaisena työssä -hankkeessa (2023–25). 

Liitteet
Kuva
Elämällä oppii! -valmennuspolku kuvattuna. Taustalla mutkitteleva tie, jonka varrella on valmennusosuudet teemakohtaisesti erivärisissä lokeroissa. Valmennusteemat: Kokemusosaaminen, asenteet ja ammatti-identiteetti, kokemusten sanoittaminen ja -tunnistaminen, kokemusosaamisen hyödyntämisen periaatteet, soveltaminen työyhteisössä.
Elämällä oppii! -valmennuspolku
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Elämällä oppii!-valmennuksesta saa lisätietoja Suomen Diakoniaopiston sivuilta sekö hankkeen loppujulkaisusta(ilmestyy huhtikuussa).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Näiltä sivuilta löydät vinkkejä Elämällä oppii! -valmennuksen toteuttamiseen ja soveltamiseen. Sivuille on kerätty valmennukseen liittyvää materiaalia muun muassa esimerkkejä päivän kulusta ja harjoituksista. 
Valmennus sopii kaikille sote-alalla työskenteleville tai alan vapaaehtoistoimijoille, jotka jo hyödyntävät kokemustietoa, tai haluavat lisätä kokemusosaamisen kautta tullutta ymmärrystä alansa asiakastyön teemoista. Valmennuksen voi toteuttaa joko kokonaisuudessaan tai sieltä voi ottaa yksittäisiä teemoja käsiteltäväksi.  

Valmennus sopii toimintaympäristöihin, joissa halutaan edistää omiin kokemuksiin perustuvan tiedon hyödyntämistä sekä kokemustiedon arvostamista.  Valmennus sopii erityisen hyvin yhteisöihin, joissa halutaan normalisoida omiin kokemuksiin liittyviä ajatuksia ja tunteita. Valmennuksen avulla voidaan myös madaltaa kynnystä ottaa kokemustietoon perustuvia menetelmiä käyttöön. Valmennus ei ole kokemusasiantuntijakoulutusta eikä sisällä hoidollisia tai kuntouttavia elementtejä. 

Valmennuksen kesto on arviolta 18 h sijoitettuna noin 2 kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Huomioithan organisoinnissa valmennuskertoihin sekä suunnitteluun menevän ajan. Varaa riittävästi aikaa valmennuspäivien rakentamiseen esim. aiheet, ulkopuoliset luennoitsijat, kotona ja valmennuspäivinä tehtävä harjoitukset. Jätä aikaa myös valmennuskertojen purkuun.  

Kerää valmennuksesta palautetta ja tee tarvittavia muutoksia sisältöön tms. saadun palautteen perusteella.  

Ideaalitilanne on toteuttaa valmennus parityönä, mutta se on mahdollista ohjata myös yksin. Valmennuksen järjestäjällä olisi hyvä olla kokemusta työskentelystä sosiaali- ja terveysalalla, alan opintoja tai kokemusta kouluttamisesta tai vähintään ryhmien ohjaamisesta. Riippuen valmentajan ammatillisesta taustasta, valmennusmateriaalin hyödyntämistä helpottaa, jos työskentely kokemustietoon ja –osaamiseen liittyvien teemojen parissa on ennestään tuttua. 

Valmennuspäiville on tärkeää luoda yhdessä turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Käytä siis riittävästi aikaa turvallisen ilmapiirin luomiseen. Tähän voit hyödyntää "Turvallisemman tilan periaatteita" jotka luodaan yhdessä osallistujien kanssa.  

Valmennukseen osallistuneilla voi olla kokemustiedosta erilaisia tunteita, käsityksiä ja mielipiteitä.  Näkökulmaeroja voi tulla esimerkiksi oman kokemusosaamisen hyödyntämisestä työtehtävissä. Valmennus voi herättää osallistujissa myös yllättäviä/voimakkaita tunteita. On hyvä luoda valmennuspäiville riittävästi aikaa yhteiselle keskustelulle ja itsereflektoinnille. 

Valmennusta suunniteltaessa huomioi: 

- Osallistujien alkuhaastattelu ja/tai infopaketti koulutuksen teemoista ja työskentelytavoista 

- Suunnitteluun, toteuttamiseen ja purkuun käytettävä aika 

- Valmennuspäivien jaksottaminen 

- Päivien harjoitukset (valmennuspäivinä sekä itsenäisesti tehtävät) 

- Mahdollinen verkko-oppimisympäristö ja siihen liittyvä tuki 

- Luottamuksellisen ilmapiirin luominen sekä riittävä aika yhteiselle keskustelulle ja reflektoinnille 

- Osallistujien mahdollisuus jakaa kokemuksistaan itselleen sopivassa määrin 
 

Liitteet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Valmennuspilottien arviointi toteutettiin määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä sisältävillä kyselylomakkeilla, johon osallistujat vastasivat valmennuksen ensimmäisen ja viimeisen tapaamisen yhteydessä. Alkukyselyyn saatiin yhteensä 33 vastausta ja loppukyselyyn 29 vastausta. Lisäksi ensimmäisen ja kolmannen pilotointijakson jälkeen järjestettiin arviointityöpaja, johon osallistui valmennuksen kehittäjiä, valmennettavia sekä heidän työnantajiensa edustajia.  

Pilottien arviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti eli tuloksia hyödynnettiin kehittämistyössä hankkeen aikana. Kyselylomakkeilla kerättiin tietoa valmennukseen osallistuvien odotuksista, valmennuksen tarpeellisuudesta ja tuloksista. Tulosten osalta pyrittiin erityisesti selvittämään valmennuksen tarvelähtöisyyttä ja hyödynnettävyyttä.  

Kokemukset hankkeen aikana toteutetuista valmennuksista ovat rohkaisevia. Arviointitulosten perusteella valmennusmallin toteutustavat ja sisällöt olivat onnistuneita. Hektisessä arjessa valmennus voi tarjota tilan, jossa on mahdollista pysähtyä pohtimaan yhdessä muiden kanssa omia kokemuksia ja siten vahvistamaan ammatti-identiteettiä ja -osaamista. Valmennuksen hyödynnettävyys on erittäin hyvällä tasolla ka 4,2 asteikolla 1–5 (1=täysin eri mieltä ja 5=täysin samaa mieltä). Tulosten perusteella osallistujien valmiudet kokemusosaamisen hyödyntämiseen sekä luontevuus oman kokemusosaamisen esiin tuomiseen työyhteisössä nousivat hieman valmennuksen aikana. Valmennukseen osallistujien halukkuus normalisoida suhtautumista kokemusosaamista kohtaan sen sijaan laski hieman valmennuksen aikana. Osallistujien työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemukset pysyivät samoina valmennuksen aikana.