Elämänlaatua ruuasta -toiminta
Elämänlaatua ruuasta -toiminta on ryhmämuotoista yhteistä tekemistä, jossa käsitellään ruokaa, syömistä ja ravitsemusta. Päämääränä on edistää kokonaisvaltaista ravitsemusterveyttä ja ruokaan liittyvää elämänlaatua, sekä tukea työ- ja toimintakykyä.
Sekä kuntien että järjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työ on murroksessa. Hyvinvointialueuudistus muokkaa hyte-työn rakenteita ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta vaaditaan työssään entistä monipuolisempaa osaamista ja tehokkaampaa resurssien käyttöä. Lisäksi koronapandemia toi hyte-työhön merkittäviä uusia haasteita ja osin korosti olemassa olevia hyvinvointieroja.
Muutospaineessa ammattilaiset tarvitsevat uusia työkaluja asiakastyöhön myös työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin tukemiseen. Hyte-työhön on tarve kehittää yksiulotteisia toimintatapoja kokonaisvaltaisempia ratkaisuja ravitsemusterveyden edistämiseen, jotka huomioivat asiakkaan elämän kokonaistilanteen ja taustan palveluihin hakeutumiselle tukien myös laajemmin työ- ja toimintakykyä. Syömis- ja terveyskäyttäytymistä selittävät lukuiset erilaiset biopsykososiaaliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät ja siksi niihin liittyviä teemoja tulee terveyden edistämisessä käsitellä holistisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja hyvinvointi huomioiden.
Elämänlaatua ruuasta -toiminnan kehittäminen toteutettiin työelämän ulkopuolella olevien palveluissa, pääosin Päijät-Soten kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen piirissä. Kehitystyössä oli mukana myös järjestösektorin toimijoita. Kohderyhmänä olivat työelämän ulkopuolella olevat työikäiset sekä heidän parissaan työskentelevät ohjaus- ja valmennustyön ammattilaiset.
Työelämän ulkopuolella olevien osalta ymmärrys laajeni kohderyhmän ruokaan liittyvästä tyytyväisyydestä, ruokasuhteesta, koetusta tietojen ja taitojen tasosta, kohderyhmän parissa toteutettavasta ruokaan liittyvästä toiminnasta sekä siinä esiintyvistä kehitystarpeista. Samalla selvitettiin, millainen ruokaa, syömistä ja ravitsemusta käsittelevä materiaali ja toiminta koetaan kohderyhmän keskuudessa mielekkääksi.
Ohjaus- ja valmennustyön ammattilaisten osalta kerrytettiin tietoa siitä, millaisella taustalla ruokaan liittyvää toimintaa ohjataan, millaista toiminta on ja miten ohjaaja siihen suhtautuu. Lisäksi selvitettiin ohjaajien ajatuksia koskien ruoka- ja ravitsemusteemojen osaamistaan. Samalla pyrittiin selvittämään, miten kehitettävä toiminta olisi hyvä muotoilla, jotta se ohjaajien näkemyksen mukaan palvelee myös heidän perustyönsä lähtökohtia (= asiakkaan toimintakyvyn ja työllistymisen tukemista).
Sekä ohjaus- ja valmennustyön ammattilaisia että asiakaskuntaa osallistettiin kehittämistyöhön koko hankkeen elinkaaren ajan. Työkaluja ja materiaaleja muotoiltiin ohjaus- ja valmennustyön ammattilaisten kanssa, jotka puolestaan testasivat ideoita ja työkalujen luonnoksia omien asiakkaidensa parissa. Samassa yhteydessä niin ohjaajilta kuin asiakkailta kerättiin palautetta, toiveita ja muutosehdotuksia testatusta. Myöhemmässä vaiheessa toimintamallia testattiin kokonaisuutena samalla kaavalla.
Tausta
Elämänlaatua ruuasta -toiminnan päämääränä on kohentaa ravitsemusterveyttä, ruokaan liittyvää elämänlaatua ja vahvistaa toimintakykyä ja työllistymisen edellytyksiä.
Periaatteet ja lähestymistavat
Ruokaa, syömistä ja ravitsemusta koskevien aiheiden käsittelyyn on Elämänlaatua ruuasta -toiminnassa kolme keskeistä lähestymistapaa:
- Itsetutkiskelu: Pohditaan omia lähtökohtia syömiseen ja ruokavalintoihin. Tunnistetaan omaa suhdetta ruokaan ja pyritään tulemaan tietoisiksi niistä asioista, joihin omassa ruokaelämässään on tyytyväinen ja mitä toivoisi ehkä vielä oppivansa.
- Lempeät ja arvostavat kohtaamiset: Jokainen saa olla sellainen kuin on myös ruuan parissa. Ruokaan ja syömiseen suhtaudutaan yhteisissä keskusteluissa ja kohtaamisissa neutraalisti. Toisten ajatuksia kuunnellaan avoimen kiinnostuneesti, eikä niitä arvoteta tai arvostella.
- Tutkiva oppiminen: Jokainen saa itse ja yhdessä toisten kanssa tutkia ruokaan liittyviä tilanteita, valintoja ja ajatuksia sekä opetella tai vahvistaa omia tietoja ja taitoja. Ruuasta ja ravitsemuksesta ei pelkästään jaeta ja imetä tietoa, vaan aiheita käsitellään monipuolisesti eri tavoin.
Toiminnan ytimessä on tutustuminen omaan ruokaelämään ja ruokasuhteeseen. Tarkoituksena on pohtia tyytyväisyyttä omaan ruokaelämään ja tunnistaa asioita, joihin omassa ruokaelämässä a) on tyytyväinen ja b) joihin kaipaa vielä vahvistusta. Ruokaan, syömiseen ja ravitsemukseen liittyvien tietojen ja taitojen oppiminen seuraa itsetuntemuksen kasvua.
Käytäntö
Elämänlaatua ruuasta -toiminta on nuorille ja aikuisille suunnattua pääsääntöisesti ryhmämuotoista tekemistä, jossa käsitellään ruokaan, syömiseen ja ravitsemukseen liittyviä aiheita. Toimintamalli tarjoaa joustavan ryhmätoiminnan sapluunan, joka on sovellettavissa erilaisiin ympäristöihin.
Ennalta määrättyjä sisältöjä toiminnassa ei ole, vaan kunkin ryhmän toiminta rakentuu osallistujien tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseen on kehitetty Ruokakompassi-työkalu. Sisältöä toimintaan tarjoaa Elämänlaatua ruuasta -toimintapankki, johon on koottu noin 100 erilaista ruokaa, syömistä tai ravitsemusta käsittelevää toimintaideaa ja harjoitusta.
Ennen toiminnan käynnistämistä ohjaaja tutustuu toiminnan periaatteisiin ja työkaluihin lyhyen verkkoperehdytyksen avulla. Ohjaaja ei ole toiminnassa tiedon jakaja, eikä hänen tarvitse olla ruuan tai ravitsemuksen asiantuntija. Ohjaajan tehtävä on tukea yhteistä keskustelua ja osallisuutta. Hän osallistuu muiden mukana ja ohjaa esimerkillään itsetutkiskeluun sekä lempeisiin ja arvostaviin kohtaamisiin.
Toiminta ei vaadi keittiötiloja, ruuanvalmistusmahdollisuutta tai erityisvälineitä. Elämänlaatua ruuasta -toimintaa voidaan järjestää myös esimerkiksi lähiluonnossa tai etäyhteyksien välityksellä.
Minimissään Elämänlaatua ruuasta -toiminnan käyttöön ottaminen vaatii:
- toimintaa ohjaavan henkilön
- vähintään kolme toimintaan osallistujaa
- rauhallisen paikan tai tilan, jossa kokoontua
Ohjaajalta odotetaan itsenäistä perehtymistä toimintaan (noin 2 tuntia) ennen sen käynnistämistä. Perehtymisen jälkeen Elämänlaatua ruuasta -toiminta vie ohjaajalta aikaa yhteisten tapaamisten sekä niiden mahdollisten ennakkovalmistelujen verran. Toiminnan suunnittelu tapahtuu pitkälti osallistujien kanssa. On toivottavaa, että ohjaajalla on ohjaus- ja valmennustyön osaamista. Ruoka- tai ravitsemusalan asiantuntemusta ei tarvita.
Toiminnan juurruttamiseen omaan organisaatioon on tarjolla vinkkejä ja apuvälineitä. Suositellaan, että:
- Ennen toiminnan käynnistämistä on syytä keskustella oman yksikön tai yhteisön kanssa Elämänlaatua ruuasta -toiminnan aloittamisesta ja toiminnan toteutustavasta. Toteutustavan on hyvä sopia osaksi organisaation, yksikön tai yhteisön muuta arjen toimintaa.
- Elämänlaatua ruuasta -toimintaa ohjaavan henkilön lisäksi myös muu henkilöstö tutustuu vähintään toiminnan periaatteisiin perehdytysvideon 1 avulla. Näin (Ilmapiiri)
- Uusien työntekijöiden ja esihenkilöiden perehdytykseen kuuluu vähintään Elämänlaatua ruuasta -toiminnan periaatteisiin tutustuminen perehdytysvideon 1 avulla.
- Organisaatiossa varmistetaan, että Elämänlaatua ruuasta -toiminta ei ole vain yhden henkilön vastuulla. Organisaatiossa on aina vähintään kaksi perehdytyksen käynyttä henkilöä, joilla on valmius ohjata toimintaa.
Kuva
Ammattilaiset ja ohjaajat kokivat Elämänlaatua ruuasta -perehdytyksen lisäävän heidän valmiuksiaan käsitellä ruoka- ja ravitsemusteemoja sekä materiaalien tukevan näiden teemojen käsittelyä asiakkaiden kanssa. Suurin osa ammattilaisista (65 %) myös koki koulutuksen lisänneen omaa varmuutta käsitellä ruoka- ja ravitsemusteemoja asiakastyössä. Toimintamallin käyttöönottaminen näyttäisi myös muuttaneen toimintamallia toteuttaneiden ohjaajien tapaa ohjata ruokatoimintaa sekä tapaa puhua ruoasta tavoiteltuun suuntaan eli ohjaustapa muuttui varmemmaksi, myönteisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi.
Myös osa toimintaan osallistuneiden tuloksista vaikutti lupaavilta. Elämänlaatua ruuasta -toiminta näyttäisi vahvistaneen osallistujien ruokaan ja syömiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Vain yksi ruokakompassin täyttäneistä ei kokenut toiminnan vahvistaneen hänen osaamistaan mihinkään teemaan liittyen (1/24). Muut vastaajat kokivat osaamisensa vahvistuneen ainakin vähän, useimmat useaan teemaan liittyen (23/24). Sen sijaan selkeää muutosta suhteessa ruokaan, koetussa tyytyväisyydessä, arvokkuuden tunteessa, pystyvyydessä ja osallisuudessa ei havaittu.