Elintapaohjauksen kokeilu Pohjanmaalla

Pohjanmaalla pilotoitiin ikäihmisten elintapaohjausta. Tavoite oli tunnistaa muistisairauksien, kansansairauksien riskissä olevat henkilöt. Interventiona oli monimuotoinen elintapaohjaus, yksilöllinen suunnitelma, erilaiset mittarit sekä seuranta.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Ikäihmisten ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämisessä on tärkeää tunnistaa oikea-aikaisesti ne asiakkaat, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevästä interventiosta. Elintapaohjauksen interventio on yhtenä osana siirtämässä painopistettä raskaista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Muistihäiriöiden ja muiden kansansairauksien ennaltaehkäisemiseen voidaan vaikuttaa monimuotoisella elintapaohjauksella. Kokeilussa käytettiin soveltuvin osin Finger toimintamallia ja muistisairauksien riskimittaria. Tarkoituksena on ikäihmisten elintapaohjauksen yhtenäisen toimintamallin luominen koko alueelle ja näin edistää ikäihmisten terveyttä ja kotona pärjäämistä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokeilun kohderyhmä on

- ikäihmiset (65-75 v.), joilla on kohonnut riski sairastua muistisairauteen tai paastoverensokeri 6-7

- asiakkaat eivät ole säännöllisten palvelujen piirissä.

Kokeilu sisältää ns. Intensiivisen jakson monimuotoista elintapaohjausta, 2–3 kk, minkä aikana asiakkaalla oli n. 2–3 käyntiä vastaanotolla. Yksi käynneistä on ryhmätapaaminen, mihin sisältyy ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin luennot sekä fysioterapeutin pitämä ryhmäliikunta. Asiakkaalle tehdään yksilöllinen suunnitelma hänen omien tavoitteidensa mukaan. Pieniinkin muutoksiin kannustetaan. Käyntien määrä sovitetaan asiakkaan tarpeiden mukaan ja asiakkaalle voidaan myös lisäksi soittaa tarvittaessa. Käyntien jälkeen on 3 kk omatoiminen jakso, jonka jälkeen heidät kutsutaan seurantakäynnille, jolloin tehdään samat mittaukset uudelleen. Kokeilun lopuksi asiakkailta ja ammattilaisilta pyydetään palautetta toimintamallista webropol-kyselyn avulla.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Ikäihmisten elintapaohjauksessa kokeiltiin monimuotoista interventiota, mihin kuului ravitsemus, liikunta, kognitiivinen harjoittelu, sosiaalisuus, sydän-ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta ja uni. Riskiasiakkaiden tunnistamisessa käytettiin muistisairauksien riskimittaria, johon lisättiin kriteeriksi myös paastoverensokeri 6-7.

Mittareina kokeilussa oli asiakkaan itsearviointi EuroHIS-8 -elämänlaatumittari ja toimintakykytestit (tuolilta ylös nousu, tasapaino ja käden puristusvoima). Kokeiluun kuului yksilölliset tapaamiset, yksi ryhmätapaaminen sekä seurantakäynti. Kokeiluun osallistunut henkilökunta osallistui motivoiva haastattelu koulutukseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Elintapaohjauksesta saatujen tulosten perusteella malli koettiin hyväksi ja sitä on lähdetty kehittämään esimerkiksi seniorineuvolaan sopivaksi malliksi. Käyntien määrää on vähennetty ja esikartoituslomakkeeksi on otettu sähköinen hyvinvointitarkastus. Kaikille asiakkaille ei tehdä toimintakykytestejä, vaan niitä tehdään tarvittaessa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kokeilun suunnittelussa oli moniammatillinen kehittämistiimi mukana. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta ikäihmisten elintapaohjauksen erityispiirteistä ja motivoivasta haastattelusta. Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin. Eri mittareista ja kyselyistä saatiin erilaisia käyttökokemuksia, joiden perusteella saamme tietoa mittareiden toimivuudesta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokeilun ansiosta mallia käytetään soveltaen jatkossa seniorineuvolassa. Mittareita otetaan käyttöön ja muistisairauksien riskitesti otetaan käyttöön. Toimintamallia on arvioitu asiakaspalautteella sekä henkilökunnan palautteella. Jatkossa kehitetään yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Motivoiva haastattelu koulutus koettiin hyväksi. Koulutusta järjestettiin samaan aikaan pilotin kanssa.