Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen (RRP, P4, I2)

Työn tavoitteena oli vahvistaa elintapaohjauksen käyttöönoton edellytyksiä määrittämällä elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristo, hyötymekanismit sekä arvioimalla elintapaohjauksesta koituvia rahallisia hyötyjä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pirkanmaan  hyvinvointialueen aluehallituksen hyväksymät dokumentit (hyvinvointikertomus, hyvinvointisuunnitelma ja strategian toimeenpano-ohjelma) ohjaavat kehitystyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on olla vuoden 2025 lopussa HYTE-kertoimen osalta valtakunnan parhaassa kolmanneksessa. Pirkanmaan hyvinvointialueella on rakennettu Hyvinvoinnin digitaalinen palvelutarjotin Hyvinvointia elintavoilla -sivusto sekä ammattilaisen tueksi Elintapaohjauksen- sekä ravitsemuksen käsikirjat. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tavoitteena vahvistaa elintapaohjauksen käyttöönoton edellytyksiä määrittämällä elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristo, hyötymekanismit sekä arvioimalla elintapaohjauksesta koituvia rahallisia hyötyjä
Lisäksi tarkoituksena pitää koulutuksia Pirhan ammattilaisille elintapaohjauksen merkityksestä osana asiakaslähtöistä palveluketjua.
 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Nordic Health Groupin (NHG) kanssa. Kehittäminen toteutettiin haastatteluin ja työpajoin eri Pirkanmaan hyvinvointialueen asiantuntijaryhmien kanssa.

Tavoiteltu muutos

Saada elintapaohjaukseen selkeä seurannan ja toiminnan johtamisen työkalu, mitä voidaan hyödyntää osana jatkokehittämistä. Elintapaohjauksen hyötymekanismilaskelma, jotta voidaan arvioida elintapaohjauksen vuosikohtaiset bruttohyödyt.

Muutoksen mittaaminen

Elintapa­ohjauksen vaikuttavuusmittaristossa kustannusvaikuttavuutta arvioidaan seuraavan kuuden toimintamekanismin kautta: 1) järjestöjen ja yhdistysten pariin ohjataan asiakkaita aikaisempaa enemmän, 2) elintapaohjaus laskee elintapasairauksia sairastavien määrää, 3) parantuneet elintavat vaikuttavat positiivisesti väestön mielen­terveyteen, 4) ikääntyneiden asumispalveluiden käyttö vähenee, 5) päihdeneuvonta/-työ vähentää laitos-/asumis-/sairaalahoitoa tarvitsevien määrää ja 6) väkivallan ehkäisy. Elintapaohjauksen hyötymekanismien potentiaalinen bruttohyöty Pirkanmaalla arvioidaan olevan yhteensä 13 - 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Toteutussuunnitelma

Nykyisten mittareiden käytön tilannekuvan sekä tulevaisuuden tarpeiden määrittelyyn järjestetään työpajoja ja haastatteluita.  Työpajoihin ja haastatteluihin osallistuu poikkihallinnollinen ja moniammatillinen asiantuntijajoukko.  Näiden pohjalta tehdään yhteenveto ja määritellään hva:lla käytettävät mittarit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuyksikössä koordinoidaan suunnitelman toimeenpanoa. Kehittämisessä huomioidaan myös yhteistyö Pirkanmaan kuntien kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen kohdistuu hyte-järjestämisestä vastaaville tahoille. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Tavoitteena oli vahvistaa elintapaohjauksen käyttöönoton edellytyksiä määrittämällä elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristo, hyötymekanismit sekä arvioimalla elintapaohjauksesta koituvia rahallisia hyötyjä
Lisäksi tarkoituksena oli pitää koulutuksia Pirhan ammattilaisille elintapaohjauksen merkityksestä osana asiakaslähtöistä palveluketjua. 


 

Ratkaisun testaaminen

Työpajat ja haastattelut toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueella touko-syyskuussa 2024. Säännölliset statuskokouksen NHG:n sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen Hyte-tiimin kanssa järjestettiin kahden viikon välein.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteena luoda keskeisten sidosryhmien kanssa ensimmäinen versio vaikuttavuusmittaristosta; millainen mittaristo voidaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa rakentaa.

Kokeilussa opittua

Tarkoituksena oli pitää koulutuksia Pirhan ammattilaisille elintapaohjauksen merkityksestä osana asiakaslähtöistä palveluketjua. Yhteistyössä Pirhan projektitiimin kanssa koulutukset siirrettiin myöhemmälle ajanjaksolle, jolloin Pirhan valmistelema elintapaohjauksen toimintamalli on valmis ja käyttöönotettavissa. Tämän sijaan hyte-tiimiä tuettiin ajankohtaisissa esityksissä sote-jorylle mm. ryhmätoimintaan liittyen

Ratkaisun perusidea

Työpajojen ja haastatteluiden perusteella syntyi:

1.Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristolistaus (Excel-muotoinen), joka toimii selkeyttävänä seurannan ja toiminnan johtamisen työkaluna. Mittarit on jaoteltu kolmeen kategoriaan toteutettavuuden mukaan (heti, lisäselvitysten jälkeen, myöhemmin).

2.Elintapaohjauksen mittariston testiversio ”mock-up”, joka visualisoi ja selkeyttää mittaristoa ja kuvaa miltä elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurantatyökalu voisi näyttää tulevaisuudessa.

3.Elintapaohjauksen hyötymekanismilaskenta, joka arvioi elintapaohjauksen vuosikohtaisen bruttohyödyn.

4. Tukimateriaalia hyte-tiimille ryhmätoiminnan käyttöönottoon (sis. mm. kustannusarvio

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tunnistetut vaikuttavuusmittarit ja mock-up tukevat elintapaohjauksen toiminnan johtamisen kehittämistä. Tunnistetut vaikuttavuusmittarit mahdollistavat elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurannan useasta eri näkökulmasta.  Mittarit ovat eri aikajänteellä toteutettavissa, mutta osasta voidaan saada tuloksia jo heti. Mock-up luo tavoitetilaa siitä, miltä konkreettinen mittariston seurantatyökalu voisi näyttää. Mock-upia voidaan käyttää sisäiseen markkinointiin sekä työkalun kehityksen tukena.
Edellytetään kehitystyötä ja tiivistä vuoropuhelua mm. tietohallinnon kanssa, jotta vaikuttavuusmittareista ja mock-upista saadaan konkreettinen tiedolla johtamisen työkalu.