Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen (RRP, P4, I2)
Työn tavoitteena oli vahvistaa elintapaohjauksen käyttöönoton edellytyksiä määrittämällä elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristo, hyötymekanismit sekä arvioimalla elintapaohjauksesta koituvia rahallisia hyötyjä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen hyväksymät dokumentit (hyvinvointikertomus, hyvinvointisuunnitelma ja strategian toimeenpano-ohjelma) ohjaavat kehitystyötä. Pirkanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on olla vuoden 2025 lopussa HYTE-kertoimen osalta valtakunnan parhaassa kolmanneksessa. Pirkanmaan hyvinvointialueella on rakennettu Hyvinvoinnin digitaalinen palvelutarjotin Hyvinvointia elintavoilla -sivusto sekä ammattilaisen tueksi Elintapaohjauksen- sekä ravitsemuksen käsikirjat.
Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Nordic Health Groupin (NHG) kanssa. Kehittäminen toteutettiin haastatteluin ja työpajoin eri Pirkanmaan hyvinvointialueen asiantuntijaryhmien kanssa.
Saada elintapaohjaukseen selkeä seurannan ja toiminnan johtamisen työkalu, mitä voidaan hyödyntää osana jatkokehittämistä. Elintapaohjauksen hyötymekanismilaskelma, jotta voidaan arvioida elintapaohjauksen vuosikohtaiset bruttohyödyt.
Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristossa kustannusvaikuttavuutta arvioidaan seuraavan kuuden toimintamekanismin kautta: 1) järjestöjen ja yhdistysten pariin ohjataan asiakkaita aikaisempaa enemmän, 2) elintapaohjaus laskee elintapasairauksia sairastavien määrää, 3) parantuneet elintavat vaikuttavat positiivisesti väestön mielenterveyteen, 4) ikääntyneiden asumispalveluiden käyttö vähenee, 5) päihdeneuvonta/-työ vähentää laitos-/asumis-/sairaalahoitoa tarvitsevien määrää ja 6) väkivallan ehkäisy. Elintapaohjauksen hyötymekanismien potentiaalinen bruttohyöty Pirkanmaalla arvioidaan olevan yhteensä 13 - 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Nykyisten mittareiden käytön tilannekuvan sekä tulevaisuuden tarpeiden määrittelyyn järjestetään työpajoja ja haastatteluita. Työpajoihin ja haastatteluihin osallistuu poikkihallinnollinen ja moniammatillinen asiantuntijajoukko. Näiden pohjalta tehdään yhteenveto ja määritellään hva:lla käytettävät mittarit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuyksikössä koordinoidaan suunnitelman toimeenpanoa. Kehittämisessä huomioidaan myös yhteistyö Pirkanmaan kuntien kanssa.
Elintapaohjauksen vaikuttavuusmittariston kehittäminen kohdistuu hyte-järjestämisestä vastaaville tahoille.
Tavoitteena oli vahvistaa elintapaohjauksen käyttöönoton edellytyksiä määrittämällä elintapaohjauksen vaikuttavuusmittaristo, hyötymekanismit sekä arvioimalla elintapaohjauksesta koituvia rahallisia hyötyjä
Lisäksi tarkoituksena oli pitää koulutuksia Pirhan ammattilaisille elintapaohjauksen merkityksestä osana asiakaslähtöistä palveluketjua.
Työpajat ja haastattelut toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueella touko-syyskuussa 2024. Säännölliset statuskokouksen NHG:n sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen Hyte-tiimin kanssa järjestettiin kahden viikon välein.
Tavoitteena luoda keskeisten sidosryhmien kanssa ensimmäinen versio vaikuttavuusmittaristosta; millainen mittaristo voidaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa rakentaa.
Tarkoituksena oli pitää koulutuksia Pirhan ammattilaisille elintapaohjauksen merkityksestä osana asiakaslähtöistä palveluketjua. Yhteistyössä Pirhan projektitiimin kanssa koulutukset siirrettiin myöhemmälle ajanjaksolle, jolloin Pirhan valmistelema elintapaohjauksen toimintamalli on valmis ja käyttöönotettavissa. Tämän sijaan hyte-tiimiä tuettiin ajankohtaisissa esityksissä sote-jorylle mm. ryhmätoimintaan liittyen