Ensiarvioinnin toimintamalli, Lapin HVA, (RRP, P4, I1)
Ensiarvioinnin toiminmallilla tarkoitetaan SHL:n ja LsL:n mukaisten ilmoitusten, yhteydenottojen ja hakemusten käsittelyprosessia, jota kutsutaan ensiarvioinniksi perhesosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluissa.
Toimintamallin nimi
Ensiarvioinnin toiminmallilla tarkoitetaan SHL:n ja LsL:n mukaisten ilmoitusten, yhteydenottojen ja hakemusten käsittelyprosessia, jota kutsutaan ensiarvioinniksi perhesosiaalityön ja aikuissosiaalityön palveluissa.
Lapin hyvinvointialueella on kehitetty ja yhtenäistetty sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten, yhteydenottojen ja lastensuojeluilmoitusten käsittelyprosessia luomalla yhteiset toimintakäytännöt arviointityöhön. Toimintamallia kutsutaan ensiarvioinniksi. Tämä on uusi ja systemaattinen tapa vastata palvelutarpeisiin varhaisessa vaiheessa Lapin hyvinvointialueella. Malli on otettu käyttöön koko hyvinvointialueella perhesosiaalityössä ja suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi, Tornio) myös aikuissosiaalityössä. Liitteessä olevassa kuvassa Lapin ensiarvioinnin alueellinen organisoituminen ja toimintatavat.
Vaikka työ on organisoitu alueen koosta, asiakasmääristä ja resursseista johtuen eri tavoin, pilottien kesken on sovittu yhteisesti palvelulupauksesta, joka raamittaa ensiarvioinnin tekemistä.
Ensiarvioinnin palvelulupaus perheiden ja työikäisten palveluissa:
Asiakas tulee kuulluksi ilman aiheetonta viivytystä
- Lapset ja erityistä tukea tarvitsevat henkilöt 7 arkipäivän kuluessa
- Työikäisiä asiakkaita tavoitellaan 7 arkipäivän kuluessa. Mikäli asia kasta ei tavoiteta, häntä tavoitellaan kuitenkin vähintään kahdesti 14 arkipäivän aikana.
Ensiarviointi on asiakaslähtöistä
- Kohtaaminen on arvostava ja kiireetön. Asiakkaalle jää tunne kuulluksi tulemisesta.
- Asiakkaalle kerrotaan soveltuvista peruspalveluista sekä mahdollisuudesta tapaamiseen ja palvelutarpeen arviointiin.
- Tilannetta arvioidaan asiakkaan edun mukaisesti (lapsen edun ensisijaisuus). Arviointia ohjaa tilanne- ja kontekstisidonnaisuus.
Asiakas on tietoinen ratkaisusta, aloitetaanko palvelutarpeen arviointi.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen palvelut yhdenmukaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lapin hyvinvointialueeseen kuuluu 4 kaupunkia Rovaniemi, Kemi, Tornio ja Kemijärvi sekä 17 kuntaa; Ranua, Posio, Keminmaa, Simo, Ylitornio, Tervola, Pello, Kolari, Kittilä, Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski. Sotepalvelut on järjestetty palvelualuekohtaisesti Itäisellä, pohjoisella, lounaisella ja kaakkoisella alueella. Pilotti kohdentuu koko lapin hyvinvointialueen perhesosiaalityön palveluihin, sekä lisäksi kaakkoisen ja lounaisen alueen aikuissosiaalityön palveluihin.
Kehittämistyön kohderyhmänä on sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka työskentelevät perhesosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä Lapin hyvinvointialueella. Ymmärrystä kehittämisen tarpeista ja prosessien nykytilanteesta on kerrytetty Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa toteutetussa palvelutarpeen arvioinnin valmennuksessa.
Kehittäjäasiakkaat osallistuvat kehittämistyöhön, erityisesti asiakaskyselyiden valmistelussa.
Toimintamallin juurruttamista tukevat
- pilottien aikana yhteisesti sovitut ensiarviointi työn vaiheet, perusperiaatteet ja toimintakäytännöt.
- Tiimirakenteet on luotu ja johtamisesta/koordinoinnista on sovittu.
- Yhteisesti pilotissa laaditut materiaalit tukevat juurruttamista, tasalaatuisuutta sekä perhehdytystä
- Ensiarvioinnin työvaiheet (Perhesosiaalityöhön ja aikuissosiaalityöhön omat)
- Ensiarvioinnin keskustelurunko (Perhesosiaalityöhön ja aikuissosiaalityöhön omat)
- PTA- käsikirja, jossa on kuvattu auki sosiaalihuollon toteuttamisen lähtökohtia, vireilletulon käsitteyä ja ensiarviointia sekä palvelutarpeen arviointiprosessia.
- Erillinen tiedonkeruu tekee näkyväksi tehtyä työtä niin työntekijöille itselleen ja sitouttaa muutokseen kuin esihenkilöillekin.
- Tiedonkeruun jatkosta on sovittu ja siihen liittyvät tietokäytännöistä siihen liittyen on sovittu (vastuuhenkilöt tiedon kokoamiselle ja tarkastamiselle)
- Tietoa hyödynnetään edelleen vakiinnuttamis- ja kehittämistyössä
Toimintamalli on nopeuttanut palvelun toteutumista merkittävästi. Perhesosiaalityössä asiakas saa yhteydenoton ja tarvittaessa tapaamisen 7 arkipäivän kuluessa ilmoituksen saapumisesta ja jopa 44 % uusista asiakastapauksista saadaan ratkaistua jo ensiarviointivaiheessa. Aikuissosiaalityössä 65 % tavoitetuista asiakkaista saa asiansa ratkaistua vireilletulon käsittelyprosessin yhteydessä. Toimintamallilla on pystytty purkamaan palvelutarpeen arviointien ruuhkaa, ja ne pystytään tekemään aiempaa kohdennetummin ja laadukkaammin niille asiakkaille, jotka siitä eniten hyötyvät. Sen lisäksi, että toimintamalli säästää resursseja, sillä on vaikutuksia myös työtyytyväisyyteen (erillinen kysely työntekijöille pilottien käynnistyessä sekä päättyessä) ja työn hallintaan sekä lakisääteisten määräaikojen noudattamiseen.
Toimintamallin käyttöönotto on myös lisännyt tietoa asiakaskunnan tilanteesta. Systemaattisella tilastoinnilla on saatu ensimmäistä kertaa luotettavaa tietoa koko hyvinvointialueen uusien asiakkaiden vireilletulojen sekä palvelutarpeen arviointien määristä, ilmoittajatahoista ja ilmiöistä, joita ilmoitukset koskevat. Näin pystytään havainnoimaan alueiden välisiä eroja ja kohdentamaan esimerkiksi tulevaa kehittämistyötä paremmin. Aikuissosiaalityössä on havaittu, että noin 30 % asiakkaista ei tavoiteta vireilletulovaiheessa yrityksistä huolimatta, mikä antaa arvokasta tietoa palvelujärjestelmän saavutettavuudesta.
Toimintamalli parantaa saavutettavuutta erityisesti haavoittuvien ryhmien näkökulmasta varmistamalla nopean reagoinnin yhteydenottoihin ja ilmoituksiin sekä mahdollistamalla alkuvaiheen tuen tarjoamisen ilman pitkää odotusaikaa. Asiakaspalautteet vahvistavat mallin asiakaslähtöisyyttä: perhesosiaalityössä 90 % asiakkaista koki tulleensa kuulluksi ja 89 % oli tyytyväisiä asian käsittelyyn (N=195). Aikuissosiaalityössä vastaavat luvut olivat 76 % ja 70 % (N=33).
Kansikuva
