Ensiarviopohja päihde- ja mielenterveyshoidon tarpeen arviointiin

Ensiarviopohja on ammattilaisen käyttöön suunnattu päihde- ja mielenterveyshoidon tarpeen arvioinnin työkalu. Pohja soveltuu palveluihin hakeutuvan asiakkaan tilanteen ja hoidon tarpeen arviointiin puhelimessa tai vastaanotolla.

Toimintaympäristö

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointia tehdään puhelinpalvelussa sekä ajanvarauksettomilla vastaanotoilla. Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä päihde- ja mielenterveyspalveluiden puhelinpalvelut yhdistettiin kaikkia hyvinvointialueen asukkaita palvelevaksi puhelinpalveluksi.

Tulevaisuuden sote-keskus Asukkaan asialla- hankkeessa koordinoitiin puhelinpalveluiden yhdistäminen (9/2022-11/2023), jonka yhteydessä nousi tarve kehittää yhtenäinen hoidon tarpeen arvioinnin pohja. Yhtenäisen ensiarviopohjan avulla haluttiin parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta Asukkaan asialla -hankkeen tavoitteiden mukaisesti. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ensiarviopohjaa käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Pohjaa käytetään silloin, kun palveluihin hakeutuva täysi-ikäinen asiakas ei ole täyttänyt Terapianavigaattoria. 

Ensiarviopohjan sisältö suunniteltiin yhdessä päihde- ja mielenterveyspalveluiden terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kanssa. Yksiköissä aiemmin käytössä olleista hoidon tarpeen arvioinnin pohjista koostettiin uusi yhteinen ensiarviopohja, jota työstettiin ammattilaisille suunnatuissa työpajoissa. 

Ammattilaiset harjoittelivat kokemusasiantuntijoiden kanssa asiakkaan kohtaamista ja haastattelemista ensiarviopohjan avulla ennen pohjan käyttöönottoa palveluissa. Ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat jakoivat kokemuksiaan siitä, miltä ensiarviopohjan perusteelta tehty hoidon tarpeen arvio tuntui.

Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä päihde- ja mielenterveyspalveluissa todettiin tarve hoidon tarpeen arvioinnin käytäntöjen yhtenäistämiselle. Asiakkaan hoidon tarvetta arvioitiin ja palveluihin ohjattiin kunkin yksikön käytäntöjen mukaisesti. Tavoitteena oli yhdenmukaistaa ammattilaisten toimintatapoja, ja taata hyvinvointialueen asukkaille yhdenmukainen palveluihin ohjautuminen. Ammattilaisten käyttöön tehtiin ensiarviopohja ohjaamaan hoidon tarpeen arvion sisältöä. Pohja toteutettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin, jossa se nopeuttaa ja yhdenmukaistaa kirjaamista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ensiarviopohjan laadittiin yhteistyössä päihde- ja mielenterveyspalveluiden henkilöstön kanssa. Sisältö koottiin yhtenäistämällä eri yksiköissä aiemmin käytössä olleita ohjeita hoidon tarpeen arviointiin. Sisällön rakentamista ohjasi lisäksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden tahtotila asioista, joita kaikkien palveluihin hakeutuvien asiakkaiden kanssa tulisi ottaa puheeksi.

Teknisesti ensiarviopohja on toteutettu asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin.  Merkinnän kirjoitustoiminnossa (SmartForm) aukeava työkalu ohjaa ensiarvion tekemistä ja kirjaamista. Ammattilainen käy pohjan kysymykset läpi asiakkaan kanssa tehden ensiarviopohjatyökaluun valintoja saamiensa vastausten perusteella. Tarkennuksia vastauksiin on mahdollista kirjata vapaalla tekstillä. Merkintöjen perusteella syntyy automaattisesti kirjaus, johon asiakkaan tilanne on koottu otsikoiden alle. Järjestelmään rakennettu ensiarviopohja toimii siis sekä hoidon tarpeen arviointia tekevän ammattilaisen muistilistana että kirjaamista nopeuttavana ja yhdenmukaistavana työkaluna. Ensiarviopohjatyökalu ".VAKEPÄIHDEMTENSIARVIO" on Vaken terveydenhuollon yksiköiden käytössä potilastietojärjestelmässä. Ensiarviopohjasta tehtiin lisäksi tulostettava lomake (liite).

Uuteen hoidon tarpeen arviointipohjaan siirtymistä tuettiin käyttöönottovaiheessa perehdytyksellä. Perehdytykseen osallistuvilla ammattilaisilla oli mahdollisuus harjoitella ensiarviopohjan käyttöä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Perehdytys sisälsi kirjallisen ohjeen ja tallenteen ensiarviopohjatyökalun käytöstä potilastietojärjestelmässä. Kirjallinen ohje ja tallenne ovat jatkossa osa uusien työntekijöiden perehdytystä. 

Ensiarviointipohjan käyttöä tuettiin laatimalla palveluihin ohjaamisen manuaali. Manuaaliin koottiin kriteerit ja ohjaamisen ohjeet niistä palveluista, joita ensiarviopohjan mukaan tehdyssä hoidon tarpeen arvioinnissa nousee. Ensiarviopohjan ohella myös manuaali tukee yhdenmukaisia ohjaamiskäytäntöjä.

Raporttitieto mahdollistaa seurannan pohjan käytön määrästä. Ensiarviopohja on toteutettu asiakas- ja potilastietojärjestelmään niin, että sen avulla on tulevaisuudessa mahdollista saada anonyymiä raporttitietoa sekä tehdyistä arvoinneista että päihde- ja mielenterveyspalveluihin hakeutuvista henkilöistä ja heidän palveluiden tarpeestaan. 

Ensiarviopohjatyökalun pitäminen tarpeita ja palveluita vastaavana mahdollistaa pohjan käytön, mutta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Kehittämistyötä aloitettiin hankeaikana keräämällä ammattilaisilta ensiarviopohjasta, työkalusta ja niiden käytettävyydestä käyttäjäpalautetta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sisältö - mitä ensiarviopohjan tulee sisältää? Ensiarviopohjaa varten kartoitettiin päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytössä olevat hoidon tarpeen arvioinnin pohjat. Eri pohjien yhdistäminen yhdeksi päihde- ja mielenterveyskysymykset huomioivaksi pohjaksi vaati olemassa olevien pohjien yhdistämistä, muokkaamista, rajaamista ja yhteisistä käytännöistä sopimista. Tätä työtä tehtiin 10/22-4/23 aikana 4-5 työpajassa päihde- ja mielenterveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa. Pohjan kohtuullisesta laajuudesta ja hoidon tarpeen arvioinnin kannalta olennaisista asioista käytiin runsaasti tärkeää, lopputulosta ohjannutta keskustelua. Ensiarviopohjan sisällön kommentointi ja muuttaminen on tärkeää mahdollistaa myös käyttöönoton jälkeen.

Kirjaaminen - miten hoidon tarpeen arviointi kirjataan? Lähtötilanteen kartoituksessa ilmeni eroja hoitoon hakeutuvien asiakkaiden tilanteen kirjaamisessa. Ensiarviopohjatyökalun toteutusta ohjasivat yhtenevän kirjaamisen tarve sekä rakenteiselle tiedon tarve. Työkalu luotiin alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta jatkokehittämiselle on jo ilmennyt mahdollisuuksia. Käyttökokemusten perusteella pohjaan on toivottu mm. lisävalintoja ja ohjaavia tekstejä. Työkaluun voisi myös liittää Terapiat etulinjaan -hoitomallin Terapianavigaattorin ensijäsennyksen kirjaamisen pohja, jotta se yhdistää molemmat päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttämät hoidon tarpeen arvioinnin pohjat.

Perehdytys - miten uusi työkalu otetaan käyttöön? Suositeltavaa on, että uuden työntekijän perehdytykseen kuuluu ensiarviopohjan kysymyksiin ja kirjaamiseen tutustumisen ohella myös palveluihin ja niiden kriteereihin tutustuminen. Perehdytykseen ja yhteiseen keskusteluun arviointi- ja ohjaamiskäytännöistä tulisi varata riittävästi aikaa. Pelkästään yhtenevä ensiarviopohja ei poista työntekijäkohtaisen vaihtelun mahdollisuutta tarpeen arvioinnin tekemisessä ja kirjaamisessa. Ensiarviopohja toimii muistilistana ammattilaisille, mutta hoidon tarpeen arviointi kokonaisuudessaan vaatii lisäksi ammatillista osaamista, tietoa tarjolla olevista palveluista ja niihin ohjaamisen kriteereistä sekä hyvää ammatillista tietoa mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä. Ensiarviopohjan laajuudesta, sisällöstä ja teknisestä toteutuksesta johtuen muutos vaati ennakoitua enemmän ammattilaisten ohjausta ja tukea.  Henkilöstölle järjestettiin kaksi perehdytysiltapäivää, joiden sisältönä oli hoidon tarpeen arvioinnin tekeminen (sis. pohjan sisältö, tekninen käyttö Apotissa, harjoittelu kokemusasiantuntijoiden kanssa) ja palveluihin ohjaaminen (sis. alueen palvelut ja tutustumisen työn tukena toimivaan ohjaamisen manuaaliin). 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ensiarviopohjan myötä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalveluissa on käytössä yhtenäinen hoidon tarpeen arvioinnin pohja. Pohja toimii yhteisenä työkaluna, joka tasalaatuistaa potilaille tehtyä hoidon tarpeen arviointia ja palveluihin ohjaamista. 

Ensiarviopohjaa käytetään päihde- ja mielenterveyspalveluiden puhelinpalvelussa aina asiakkaan hoidon tarvetta arvioidessa, mikäli asiakas ei ole täyttänyt Terapianavigaattoria.  Pohja on käytettävissä myös ajanvarauksettomilla vastaanotoilla, joilla pohjan käyttö ei kuitenkaan vielä ole vakiintunutta.   

Yhteisen ensiarviopohjan luominen oli osa puhelinpalvelun yhdistämistä, mutta muotoutui lopulta merkittäväksi työkaluksi tasalaatuisen ja yhdenmukaisen palvelun takaamiseksi.

Ensiarviopohjan käyttöönoton jälkeen ammattilaisilta kerättiin palautetta pohjan käytettävyydestä. Työkalun koettiin soveltuvan hoidon tarpeen arvioinnin tekemiseen.