Ensilinjan toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluissa Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Toimintamallin tavoitteena on kuvata mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjaa ja siinä työskentelevien sairaanhoitajien työnkuvaa.  

Toimintaympäristö **

Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on Suomessa arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa. Sote uudistuksen, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman sekä Kestävän kasvun ohjelman tavoitteet ovat osaltaan pyrkineet parantamaan hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluun pääsemistä myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Samanaikaisesti on tavoiteltu asiakkaan näkökulmasta yhdenmukaisia ja tasalaatuisia palveluja alueesta riippumatta. Korona pandemia entisestään lisäsi hoitovelkaa ja kansalaisten tuen tarvetta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan edellä mainittuihin tavoitteisiin. Ensilinjan tavoitteena on muun muassa tasalaatuistaa hoidon tarpeen arviointia sekä madaltaa sekä nopeuttaa yhteydenoton kynnystä. Kun asiakas saa varhaisessa vaiheessa yhteyden ja tuen ammattilaiselta, sitä vähäisemmäksi yleensä oireilu ja ongelmat kehittyvät. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mielenterveysstrategian 2020-2023 yksi viidestä painopisteestä on ihmisten tarpeiden mukaiset ja laaja-alaiset palvelut. Palvelujen pitäisi olla muun muassa asiakaslähtöisiä, oikea-aikaisia, vaikuttavia sekä yhdenvertaisia. Ensilinja toiminnan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella tavoittelee juurikin näiden painopisteiden toteutumista.

Alueellisesti on havaittu epätasalaatuisuutta esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnissa ja hoitoon pääsemisen kriteerit ovat vaihdelleet alueesta tai työntekijästä riippuen. Muutostoiveita on tullut niin asiakkailta kuin yhteistyökumppaneilta yhteydenotto käytänteiden kirjavuudesta ja vaikeaselkoisuudesta. Myös ammattilaisten tavoitettavuudessa on ollut haasteita ja palvelujen aukioloajat ovat olleet haavoittuvaisia pienehköjen henkilöstöresurssien vuoksi. Epäselvyyttä on ollut myös potilasohjauksista, kuka mielenterveyspalveluissa arvioi tuen tai hoidon tarpeen ja kenelle ohjataan? Toisaalta Keski-Suomen alueella on toiminut jo vuosia toimivia mielenterveys- ja päihdevastaanottoja, jotka toimivat tämän mallin esikuvina. Jatkossa on tavoitteena, että sujuva ensilinja työtapa on toiminnassa alueesta riippumatta. Ensilinja toimii jatkossa yleensä aina ensimmäisenä alkuarvio yksikkönä, jonka kautta asiakkaat ohjautuvat tasalaatuisesti tarvittaessa muille ammattilaisille. (KUVA hoidon porrastus?)

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaalle toimiva ensilinja tarjoaa nopean ja ammattitaitoisen kanavan saada kriisiin tai oiretilanteeseen tukea. Usein oikea-aikainen ja riittävän nopeasti saatu tuki riittävät useimmille avun hakijoille.  Ammattilaisten kesken ensilinja toimii myös konsultatiivisena yksikkönä, johon saa yhteyden saman arkipäivän aikana. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisällä työnjako selkiytyy ja tuo työrauhaa muille ammattilaisille. Ensilinjan työntekijä voi työskennellä sotekeskuksessa, etänä tai toimia muusta yksiköstä käsin.  Organisaation näkökulmasta ensilinja edustaa nykyaikaista palvelua, johon voi saada yhteyden puhelimitse, chatissa, tulemalla paikan päälle ilman ajanvarausta tai ohjatusti toiselta ammattilaiselta. Se on osa toimivaa palvelua, johon ei kerry merkittäviä jonoja ja joka toimii mallina myös muille terveyspalveluille sujuvana hoitoon pääsyn yksikkönä. Yhteiskunnallisesti on tärkeää, että peruspalveluissa pystytään vastaamaan hoitotarpeeseen ja esimerkiksi paine erikoissairaanhoitoon ja kuntoutuspsykoterapiaprosessiin voisi pienentyä. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka ei muodosta hoitojonoja, malli ja työtapa on asiakkaalle läpinäkyvä ja perusteltu sekä asiakas saa aidosti kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Asiakkaat saavat kontaktin työntekijään saman arkipäivän aikana ja arvio hoidon tarpeesta voidaan tehdä jopa ensikontaktissa. Tavoitteena on, että jokainen kontakti on arvoa tuottava. Työntekijät hyödyntävät työssään mm. terapianavigaattoria sekä käynti kerrallaan työotetta. Tämä tasalaatuistaa asiakkaan kohtaamista työntekijästä riippumatta. 

Muutoksen mittaaminen

Missä ajassa saa yhteyden ensilinjaan? Kuina monelle riittää ensilinjan tuki? Kuinka moni tarvitsee pidempiaikaisen tuen tai hoidon?

Toteutussuunnitelma

Jo ennen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaa alueella on toiminut ainakin kaksi toimivaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan "ensilinjaa", joskin eri nimikkeillä ja hieman eroavaisin toimintavoin. TulSote ja Kestävän Kasvun ohjelman tuella mallia on edistetty vuosien 2021-2023 aikana ja asteittain toimintatapa on laajentunut lähes jokaiseen keskisuomalaiseen kuntaan tai kuntayhtymään. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Mallin kehittämisessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä. Myös alueen mielenterveyden hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä kokemusasiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana. Ketjuihin kuvataan myös ensilinjan toimintatapaa asiakkaan näkökulmasta.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Mallin taustalla on entisen seututerveyskeskuksen alueen  ja Äänekosken mielenterveys- ja päihdeyksiköjen toimintamalli. Samanlaista toimintatapaa on kehitetty myös Pohjois-Pohjamaan hyvinvointialueella.

Liitteet
Kuva
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen maakunnallinen toimintamalli (luonnos)
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin tavoitteena on estää mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvien oireiden ja tilanteiden paheneminen sekä pitkäkestoisen palvelutarpeen syntyminen. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ensilinjassa työskentelee kokeneita ja osaavia mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia, jotka koulutetaan tekemään tasalaatuista hoidon tarpeen arviointia. Ensilinja resursoidaan nykyistä vahvemmaksi ja tarvittaessa työntekijät auttavat muita alueen ensilinjoja. 

Ensilinjan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja

  • tekee hoidollisen ensiarvion asiakkaasta
  • käyttää aktiivista, ratkaisukeskeistä ja valmentavaa työotetta
  • tarjoaa lyhytaikaista apua lieviin oireisiin ja tilanteisiin
  • seuloo pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat asiakkaat

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin laajentaminen on aloitettu 2022 aikana. Työntekijäresurssit ovat vaatineet osittaista hankerahoitusta. Lisäksi on tarvittu muutoksia työtilojen, työtapojen ja lisäkoulutuksen osalta. Esihenkilöresurssia on lisätty ensilinjan muutoksen läpiviemiseksi. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Muutoksen tarvitaan koko hyvinvointialueen tahtotila ja johtajien tuki. Hankkeiden tuki mahdollistaa kehittämisen, johon muuten ei perustyön ohella välttämättä olisi mahdollisuuksia. Muutoksen tarve on tärkeää perustella esimerkiksi hoitoon pääsyn lyhentämisen, erikoisairaanhoidon kulujen vähentymisen ja asiakkaiden sujuvien palvelujen kannalta. Sudenkuoppana voivat olla myös ensilinjan ali resurssointi ja osaamisvajeet.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Jo pidempään toimintatapaa toteuttaneiden alueiden asiakkaiden hoitoon pääsyajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Myös lähetteiden määrä kyseisillä alueilla erikoissairaanhoitoon väheni jopa dramaattisesti. Tilastojen osalta takaisinsoittoajat lyhenivät. Ensilinjan toiminta-alueilla hoitoon pääsy on alle 1 vuorokausi. Jatkossa ensilinjan sairaanhoitajien tukena on tärkeää olla lääkäreiden ja erikoislääkäreiden sujuva konsultaatio mahdollisuus sekä monialainen työskentely.