Ensilinjan toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluissa Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamallin tavoitteena on kuvata mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjaa ja siinä työskentelevien sairaanhoitajien työnkuvaa.
Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on Suomessa arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa. Sote uudistuksen, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman sekä Kestävän kasvun ohjelman tavoitteet ovat osaltaan pyrkineet parantamaan hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluun pääsemistä myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Samanaikaisesti on tavoiteltu asiakkaan näkökulmasta yhdenmukaisia ja tasalaatuisia palveluja alueesta riippumatta. Korona pandemia entisestään lisäsi hoitovelkaa ja kansalaisten tuen tarvetta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan edellä mainittuihin tavoitteisiin. Ensilinjan tavoitteena on muun muassa tasalaatuistaa hoidon tarpeen arviointia sekä madaltaa sekä nopeuttaa yhteydenoton kynnystä. Kun asiakas saa varhaisessa vaiheessa yhteyden ja tuen ammattilaiselta, sitä vähäisemmäksi yleensä oireilu ja ongelmat kehittyvät.
Mielenterveysstrategian 2020-2023 yksi viidestä painopisteestä on ihmisten tarpeiden mukaiset ja laaja-alaiset palvelut. Palvelujen pitäisi olla muun muassa asiakaslähtöisiä, oikea-aikaisia, vaikuttavia sekä yhdenvertaisia. Ensilinja toiminnan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella tavoittelee juurikin näiden painopisteiden toteutumista.
Alueellisesti on havaittu epätasalaatuisuutta esimerkiksi hoidontarpeen arvioinnissa ja hoitoon pääsemisen kriteerit ovat vaihdelleet alueesta tai työntekijästä riippuen. Muutostoiveita on tullut niin asiakkailta kuin yhteistyökumppaneilta yhteydenotto käytänteiden kirjavuudesta ja vaikeaselkoisuudesta. Myös ammattilaisten tavoitettavuudessa on ollut haasteita ja palvelujen aukioloajat ovat olleet haavoittuvaisia pienehköjen henkilöstöresurssien vuoksi. Epäselvyyttä on ollut myös potilasohjauksista, kuka mielenterveyspalveluissa arvioi tuen tai hoidon tarpeen ja kenelle ohjataan? Toisaalta Keski-Suomen alueella on toiminut jo vuosia toimivia mielenterveys- ja päihdevastaanottoja, jotka toimivat tämän mallin esikuvina. Jatkossa on tavoitteena, että sujuva ensilinja työtapa on toiminnassa alueesta riippumatta. Ensilinja toimii jatkossa yleensä aina ensimmäisenä alkuarvio yksikkönä, jonka kautta asiakkaat ohjautuvat tasalaatuisesti tarvittaessa muille ammattilaisille. (KUVA hoidon porrastus?)
Tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka ei muodosta hoitojonoja, malli ja työtapa on asiakkaalle läpinäkyvä ja perusteltu sekä asiakas saa aidosti kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Asiakkaat saavat kontaktin työntekijään saman arkipäivän aikana ja arvio hoidon tarpeesta voidaan tehdä jopa ensikontaktissa. Tavoitteena on, että jokainen kontakti on arvoa tuottava. Työntekijät hyödyntävät työssään mm. terapianavigaattoria sekä käynti kerrallaan työotetta. Tämä tasalaatuistaa asiakkaan kohtaamista työntekijästä riippumatta.
Missä ajassa saa yhteyden ensilinjaan? Kuina monelle riittää ensilinjan tuki? Kuinka moni tarvitsee pidempiaikaisen tuen tai hoidon?
Jo ennen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmaa alueella on toiminut ainakin kaksi toimivaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan "ensilinjaa", joskin eri nimikkeillä ja hieman eroavaisin toimintavoin. TulSote ja Kestävän Kasvun ohjelman tuella mallia on edistetty vuosien 2021-2023 aikana ja asteittain toimintatapa on laajentunut lähes jokaiseen keskisuomalaiseen kuntaan tai kuntayhtymään.
Mallin kehittämisessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä. Myös alueen mielenterveyden hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä kokemusasiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana. Ketjuihin kuvataan myös ensilinjan toimintatapaa asiakkaan näkökulmasta.
Mallin taustalla on entisen seututerveyskeskuksen alueen ja Äänekosken mielenterveys- ja päihdeyksiköjen toimintamalli. Samanlaista toimintatapaa on kehitetty myös Pohjois-Pohjamaan hyvinvointialueella.
Kuva
