Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitaja sotekeskuksessa
Terveyskeskuksen mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoitajat jalkautuvat terveyskeskuksen vastaanotolle pitämään ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajan vastaanottoa. Tarjotaan matalan kynnyksen hoitoa oikea-aikaisesti 1-3 kertaa, hoito alkaa 7 vrk sisällä.
Oivalla ja ymmärrä
Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan uusia näyttöön perustuvia välineitä ja työkaluja, jotka auttavat käytännön tasolla parantamaan palvelujen oikea-aikaisuutta, asiakaslähtöisyyttä, laadukkuutta ja yhdenvertaista saatavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisella tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelut pitää järjestää niin, että ne ovat oikea-aikaisia, laadukkaita, vaikuttavia ja tehokkaita. Tavoitteena on nykyistä asiakaslähtöisemmät, yhdenvertaiset, laadukkaat, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta tarve yhdenvertaisien ja tasalaatuisien palveluiden kehittämiseen on olemassa.
Suomessa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö. Tavoitteena on mielenterveyden vahvistaminen sekä vähentää siihen kohdistuvia uhkia. (Mielenterveyspalvelut 2019.) Mielenterveystyön kehittämisestä ja tutkimisesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (Mielenterveys 2019). Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on mielenterveyden häiriöiden ehkäisy, varhainen tunnistaminen, asianmukainen hoito ja kuntoutus (Mielenterveyspalvelut 2019).
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämisuunnitelmassa perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut on nostettu yhdeksi tärkeäksi palveluiden kehittämisen kohteeksi.
Hoidon tarpeen arviointi sisältää arvion siitä, tarvitseeko potilas välitöntä päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetöntä hoitoa, muun kuin terveydenhuollon apua tai ei lainkaan toimenpiteitä. Potilasturvallisuuden vuoksi on tärkeää, että päivystysyksikössä hoidon tarpeen arviointia tekevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä on olemassa tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus. Tehtävän edellyttämästä koulutuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta huolehtii työnantaja. Mielenterveystyön pitää integroitua muihin terveydenhuollon palveluihin, hoidon tarpeen arvioinnin ja sairauksien hoitoon. Päivystyksellinen hoito on aiheellista potilaan ollessa itsetuhoinen, väkivaltainen tai potilaan käyttäytymistä ohjaavat voimakkaasti aistiharhat tai harhaluulot tai mikäli potilas kokee pärjäämättömyyttä omahoidon keinoin. Kliinisen tilan arvioinnissa suositellaan käytettäväksi standardoituja mittareita, jotka lisäävät haastattelun luotettavuutta ja kattavuutta. Mittareiden avulla samat asiat tulevat huomioiduksi jokaisella haastattelukerralla ja potilaan vointia voidaan seurata pitkäaikaisesti. Mittareiden tulokset ovat helposti dokumentoitavissa.
Nykyisellään terveyskeskuksen vastaanotolla hoidon tarpeen arviota toteuttaa sairaanhoitaja. Psykiatrisen potilaan hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arviointi koetaan haastavaksi. Potilas ohjautuu useimmiten joko terveyskeskuslääkärille tai psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle. Hoidontarpeen arviointi toteutetaan vaihtelevilla menetelmillä ja esitietoja ei aina kysytä ja kirjata kattavasti. Tämä kuormittaa lääkäreitä ja myös psykiatrisia sairaanhoitajia.
Kehittämisen lähtötilanteessa mielenterveyspalveluihin oli pitkä jono, perusterveydenhuollossa mielenterveyspalveluihin ohjautuu potilaita monen eri ammattiryhmän kautta sekä potilaiden oman yhteydenoton kautta. Potilaiden hoitoonpääsy sekä psykiatrisen koulutuksen saaneen ammattilaisen hoidon tarpeen arvio viivästyi. Hoitoajat mielenterveyspalveluissa olivat pitkiä, koska tiivitä aikoja ei voitu antaa. Akuuteissa tilanteissa ei ollut mahdollista antaa käyntiaikoja niitä tarvitseville. Huono pääsy psykiaytisen hoitajan vastaanotolle oli jiohtanut tilanteeseen, jossa vastaanoton sairaanhoitajille jäi keinoksi laittaa potilaat lhyen hoidon tarpeen arvion jälkeen päivystävälle lääkärille. Tämä taas ruuhkautti entisestään päivyställe lääkärille pääsyä.
Haluttiin kehittää uusi toimintatapa, jossa potilaat ohjataan oikea-aikaisesti hoidon tarpeen arvioon psykiatriselle hoitajalle ja hoitoon hoidon porrastuksen mukaan. Vastaanoton hoitajat tarvitsivat työkaluja mielenterveysasiakakiden hoidon tarpeen arvioon. Mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoitajat tarvitsivat mahdollisuuden toteuttaa lyhyempiä interventioita potilaiden tarpeiden mukaan.
Haluttiin tarjota oikea-aikaista matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua alle 7 vuorokauden sisään. Samalla uuden toimintamallin myötä valmistauduttiin tulevaan hoitotakuun muutokseen.
Projektikoordinaattori Mielenterveys-ja päihdepalveluiden kehittämisosio. Tuki kehittämiselle, verkoston kokoaminen. Yhteistyön koordinointi Popsote Mielenterveys-ja päihdepalveluiden vastaavan Kalajoen pilotin kanssa. Verkostoituminen Keski-Suomen TulSote-hankkeen työntekijöiden kanssa. Keski-Suomen kokemukset on hyödynnetty tässä kehittämistyössä. Kehittämistyön aikana verkostoiduttu myös SiunSoten toimijoiden kanssa, tutustuttu heidän mielenterveys-ja päihde koordinaatiohoitajamalliin.
Kehittäjä/projektisuunnittelija Mari Viljas: mallin kehittäminen, prosessin kuvaus, aukikirjoittaminen, kehittämisen etenemisestä huolehtiminen, pilotoinnin seuraaminen.
Alkuvaiheen terveyskeskuksen vastaanoton hoitajien toiminnan osuuden kehittäminen tapahtui yhdessä Popsote Hoitatakuu-hankkeen projektisuunnittelija Anne-Mari Ehrolan kanssa.
Limingan terveyskeskus palveluesimies Outi Kokko: mielenterveystoimen ja terveyskeskuksen vastaanoton hoitajien esimies, toiminnan mahdollistaminen, resurssit, suunnittelu ja kehittäminen yhdessä projektisuunnittelijan kanssa
Limingan terveyskeskus johtava lääkäri Pauliina Sarajärvi: toimintamallin hyväksyminen Limingan terveyskeskuksessa
Limingan terveyskeskus mielenterveystoimen psykiatriset hoitajat: käytännön pilotointi, työryhmiin osallistuminen. Tiimin psykiatri käytännön työn tuki tiimille etenkin hoidon tarpeen arvioinnissa.
Tavoitteena on kehittää toimintamalli, joka tukee sairaanhoitajaa päätöksenteossa mielenterveyden häiriötä sairastavan hoidon tarpeen arvioinnissa perusterveydenhuollon vastaanottotyössä.
Puhelimitse tehty hoidon tarpeen arviointi kirjataan tarkasti rakenteisen kirjaamisen muodoin potilastietojärjestelmään HOI -lehdelle etäkontakti- otsikon alle. Potilaan perustiedot tarkastetaan jokaisen puhelun yhteydessä. Lifecare kirjaamisessa käytetään kehitettyjä fraaseja.
Potilaan hoidon siirtyessä terveysaseman ensilinjan mipä-hoitajalle potilaalle varataan vastaanottoaika tai puhelinsoittoaika hänen ajanvarauskirjalleen. Jokaisella ensilinjan mipä- hoitajana työskentelevällä on päivä viikossa varattuna tähän toimenkuvaan. Ensimmäistä kertaa päihdeasioissa yhteyttä ottavat, joilla ei ole akuuttia tarvetta, annetaan aika päihdeasioista perhetyneen psykiatrisen sairaanhoitajan päivälle. Nuorille annetaan aika nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan päivälle, nuorten kohdalla on matala kynnys antaa aika päivystävälle lääkärille.
Asiakkaat saavat ajan 7 vrk sisään, tarjotaan 1-3 käyntiaikaa viikon välein. Tarvittaessa hoito jatkuu mielenterveyspalveluissa. Potilaat kontaktoidaan samana päivän aikana yhteydenotosta. Käytössä on TeleQ takaisinsoittojärjestelmä. Mielenterveysasioissa ohjataan kuntalaisia soittamaan Ensilinjan hoitajan numeroon. Kunnan nettisivuilta löytyy ohjeistus.
Oikea-aikainen hoitoon pääsy vähentää pidemmän hoidon tarvetta mielenterveyspalveluissa.
Tavoitteena on hoitojonojen purkaminen ja niiden muodostumisen välttäminen sekä potilaiden sujuva pääsy mielenterveysammattilaisen vastaanotolle.
Psykiatrisen sairaanhoitajan toimenkuva sote-keskuksessa selviytyy uuden toimintatavan myötä.
Kuinka monelle riittää 1-3 käyntiä ensilinjan mielenterveys-ja päihdepalveluissa?
Kuinka moni siirtyy jatkohoitoon mielenterveyspalveluihin?
Kuinka moni palautuu takaisin hoidon piiriin lyhyen intervention jälkeen?
Luotiin Lifecare-potilastietojärjestelmään käyntitilastointia varten sisältömerkinnät: 1. Mipä-käynti, 2. Mipä-käynti, 3. Mipä-käynti. Hoidon päättyminen, Jatkohoito mielenterveyspalveluihin, Mipä kriisikäynti. Aikaisempi käynti Mipä-hoitajalla.
Sisältömerkinnöistä voidaan ajaa tilastoja palveluiden käytöstä.
Pilotoinnin alusta alkaen tilastointi käytössä. Hoidon vaikuttavuutta alettiin tilastoimaan pilotin jälkeen, jotta voidaan pitkällä aikavälillä seurata kuinka moni palautuu takaisin hoidon piiriin.
Mielenterveyspalveluiden jonotilanneta seurataan säännöllisin väliajoin. Uuden toimintamallin pitäisi vapauttaa aikoja mielenterveyspalveluissa.
- Nykytilanteen kartoitus sekä toiveet kehittämiselle henkilöstökyselyllä
- Kirjaamiskäytänteet: Fraasipohjien luominen, tilastointi, ajanvarauskirjan luominen. Työpalaveritpalveluesimiehen, Hoitotakuun projektisuunnittelijan ja terveyspalveluiden tietohallintovastaavan kanssa.
- Ensilinjan mielenterveys-ja päihdeasiakkaan palvelupolku kuvataan prosessiin, Popsoten pohjamalli käytössä.
- Pilottisuunnitelma: Ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitaja sote-keskuksessa pilotti 1.1-31.10.2022. Psykiatriset hoitajat jalkautuvat kukin vuorollaan päivä/ viikko terveyskeskuksen vastaanolle. Väliarviointi 6 kk polotin aloituksesta. Loppuarvio 10 kk kuluttua. Loppuarvioinnin jälkeen päätös toiminnan vakiintumisesta.
- Säännölliset palaverit palveluesimiehen ja mielenterveystiimin kanssa. Kerätään palautetta pilotin kokemuksista, tehdään tarvittavat muutokset.
- Työpajat mielenterveystiimin kanssa: hoidon tarpeen arvion liittyvät asiat täsmentyvät
- Kokemusten jakaminen vastaavan Kalajoen pilotin kanssa.
- Tiedotteiden ja ohjeiden laatiminen
- Terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden henkilöstölle tiedottaminen tiimipalavereissa
- Kehitetyn mallin esitteleminen hyvinvointialueen muille toimijoille ja yhteistyökumppaneille
Organisaatio ja yksikkö:
Limingan terveyskeskuksen Mielenterveyspalvelut psykiatriset sairaanhoitaja (4). Mielenterveyspalveluiden toiminta on jaettu aikuisten tiimiin ja lasten -ja nuorten tiimiin. Aikuisten tiimissä työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja psykiatri. Lasten -ja nuorten tiimiin kuuluu kaksi terveyskeskuspsykologia ja yksi psykiatrinen hoitaja. Lisäksi ostopalveluna on nuorisopsykiatrin palveluita. Potilaat jaetaan hoitajien osaamisen ja perehtyneisyyden mukaan. Päihdepotilaat ja nuorten hoito on keskitetty omille hoitajalle. Tiimissä on neuropsykiatrista, perhetyön, kriisityön, depression ja päihdepotilaiden hoidon osaamista.
Psykiatrisilla hoitajilla on suuri potilasmäärä. Työ on pääsääntöisesti yksilötyötä, työparityöskentelyä on vähän. Ryhmämuotoisia hoitoja ei ole. Hoitajat tekevät yhteistyötä terveyskeskuslääkäreiden, vastaanoton hoitajien, neuvoloiden terveydenhoitajien, seniorineuvolan, kotihoidon, psykologien, sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien, terveyskeskuksen vuodeosaston, laboratorion, erikoissairaanhoidon ja seurakunnan kanssa. Potilasmäärien kasvaessa hoitajat kokivat riittämättömyyden tunnetta ja työ koettiin kuormittavaksi. Kaivattiin ratkaisuja työn hallintaan olemassa olevilla resursseilla.
Kehittämisen alkuvaiheessa terveyskeskuksen vastaanoton ja mielenterveyspalveluiden henkilöstöltä pyydettiin palaute nykytilasta sekä kommentit kehittämisen tarpeista.
Pilotoinnin aikana pidettiin säännöllisin väliajoin palavereita palveluesimiehen ja mielenterveyspalveluiden tiimin kanssa. Muut terveyspalveluiden toimijat informoitiin pilotista osastotunneilla.
Pilotin aikana saatiin suullista palautetta ensilinjan palveluiden käyttäjiltä.
Kuvittele ja kokeile
Verkostoidutaan muiden alueiden vastaavien palveluiden kehittäjien kanssa. Suunnitteluvaiheessa muodostettiin yhteistyötä Keski-Suomen ensilinjan mielenterveys-ja päihdemallin kehittäjien kanssa. Pidettiin palaveri Siun soten toimijoiden kanssa, jotka olivat kehittäneet kiirettömän hoidon tarpeen arviointia mielenterveyspalveluissa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella tehdään yhteistyötä Popsoten Mielenterveys-ja päihdepalveluiden hankkeen Kalajoen ensilinjan pilotin kanssa.
Tarvitaan toimintamalli, jossa kuntalainen pääsee matalalla kynnyksellä nopeasti mielenterveyden haasteissa vastaanotolle.
Olemassa olevilla resursseilla lähdetään muutamaan toimintatapaa niin, että potilaita ei enää laiteta jonoon odottamaan vastaanottoaikaa. Potilaat kontaktoidaan saman päivän aikana yhteydenotosta. Vastaanoton sairaanhoitaja tekee lyhyen hoidon tarpeen arvioinnin käyttäen luotuja "Mielen haasteet"-fraaseja. Käyttössä on myös työkalu hoidon tarpeen arviointiin.
Kuntalaisia ohjataan ottamaan suoraa yhteyttä psykiatriseen hoitajaan, jolloin he pääsevät heti psykiatrisen hoitajan tekemään hoidon tarpeen arviointiin ja vältytään näin asiakkaan ohjaamista luukulta toiselle. TeleQ takaisinsoittojärjestelmän käytössä.
Muodostetaan hoidon porrastus: omahoito ohjeet, käyntiaika 7 vrk sisään psykiatriselle hoitajalle, käyntiaika päivystysajalle saman päivän sisään psykiatriselle hoitajalle, aika päivystävälle lääkärille saman päivän sisään. Jatkohoito turvataan selkeytyneellä tiimikäytännöllä.
Pilotoinnin ja uuden toimintatavan seurantaa varten kiinnitetään huomiota tilastointiin.
Kiireettömät päihdeasiakkaat ohjataan päihdeasioihin perehtyneen psykiatrisen hoitajan ensilinjapäivälle. Nuoret ohjataan nuorten psykiatrisen hoitajan ensilinjapäivälle.
Psykiatriset hoitajat tarvitsevat sujuvan tavan terveyskeskuslääkäreiden konsultaatioon: terveyskeskuksen lääkäreillä on konsultointivuorot, jotka löytyvät ajanvarauskirjalta. Psykiatriset hoitajat voivat uudistuksen myötä käyttää myös tätä kanavaa.
Psykiatristen hoitajien tavoittaminen helpommaksi muiden sote-toimijoiden kanssa. Psykiatristen hoitajien viranomaislinja otetaan käyttöön.
Ks, yllä olevat ideat.
Tarvitaan matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden palvelua. Hoitotakuun kiristyminen vaatii toimintatavan muutoksia, jotta se pystytään toteuttamaan.. Peruspalveluiden psykiatriset hoitajat olivat kuormittuneita isoista asiakasmääristä. Hoitosuhteet olivat pitkiä, koska tiivimpiä asiakasaikoja ei ollut antaa. Ensilinjan palveluilla vastataan paremmin asiakkaiden oikea-aikaiseen hoidon tarpeeseen.
Neuvontaa mielenterveys - ja päihdeasioissa sekä uusien asiakkaiden hoidon tarpeen arvio
Limingan terveyskeskuksessa on mielenterveys -ja päihdeasiakkaiden ensilinjan vastaanotto.
Tarjoamme lyhytaikaista matalan kynnyksen varhaisen vaiheen hoitoa akuuteissa elämänkriiseissä, lyhytaikaista hoitoa lievissä tilanteissa, kuten mielialan laskussa. Kiireettömiin päihdetilanteisiin saa apua myös ensilinjasta. Psykiatrisen hoitajan vastaanotolle pääsee jopa saman päivän aikana, kuitenkin 7 vuorokauden sisään.
Pilottisuunnitelmassa oli asiakaspalautteen kirjaaminen terveyskeskuksessa käytössä olevan Roidu-palauteenantokanavan kautta. Ensilinjan palautekanava päätettiin viedä Roiduun samassa yhteydessä, kun siihen tehdään myöhemmin päivitystä. Tämän vuoksi asiakaspalautetta kerättiin suullisesti palvelun piirissä ollelta. Palaute ensilinjan palveluista oli myönteistä. Asiakkaat yllättyivät nopeasta hoitoon pääsystä.
Psykiatriset sairaanhoitajat pystyivät antamaan säännöllisesti palautetta pilotoinnin aikana. Käytäntöjä hiottiin saadun palautteen pohjalta: päihdeasiakkaat ja nuoret ohjautuivat tietyille sairaanhoitajille, konsultaatiokäytänteet selvenivät lääkäreiden ajanvarauskirjoja hyödyntämällä. Viranomaispuhelin perustettiin, jotta psykiatriset hoitajat tavoittaa paremmin. Tehtiin ohjeistus mielenterveyspalveluihin ohjautumisesta. Kirjaamiskäytänteitä hiottiin pilotin aikana. Hoidon tarpeen arviointiin otettiin käyttöön hoidon perusteet.fi-sivusto.
•Palveluesimies ja projektisuunnittelija päättivät uuden palvelumallin kehittämisen aloittamisesta syksyllä 2021. Projektisuunnittelijan tehtävänä oli tehdä suunnittelutyö, avata prosessit, luoda pilotille palvelupolkumalli, dokumentoida, osallistaa toimijat. Huolehtia toiminnan kehittämisen etenemisestä. Palveluesimies huolehti resurssit, tilat, välineet. Hän toimi pilotissa mukana olevien psykiatristen hoitajien esihenkilönä, tukena ja ohjaajana. Palveluesimies ja projektisuunnittelijan pitävät kehittämisen aikana säännöllisesti palavereja.
Vastaanoton henkilöstöltä ja psykiatrisilta hoitajilta pyydettään kommentit palvelun kehittämisen alussa, marraskuu 2021.
11/2021 Ensimmäinen mallinnus palvelumallista. Malli esiteltiin mt-tiimille. Henkilöstö sai kirjalliset ohjeet pilotoinnin toteuttamiseen. Ohjeet vietiin Mt-tiimin Teams kansioon.
12/2021 Kehittämissuunnitelma esiteltiin terveyskeskuksen aamupalaverissa.
12/2021 Johtava lääkäri hyväksyi 1.mallinuksen sisällön
Pilotointi 1/2022-10/2022. resurssit mielenterveyspalveluiden psykiatriset hoitajat 1 pv/vk ensilinjassa.
2/2022-6/2022 Väliarviointia mt-tiimin palavereissa (8), joista muistiot. Palavereissa mukana psykiatri, johtava lääkäri, palveluesimies, psykologit, psykiatriset hoitajat, projektisuunnittelija.
•Pilotoinnin aikana hiottiin asiakasohjautuvuutta.
•Kevät 2022 Pilotointia esiteltiin neuvolatiimille ja sosiaalitoimelle. Kommentit kehittämiselle heidän näkökulmastaan.
5/ 2022 vastaanoton hoitajille mahdollisuus varata päivystysaikoja Mipä-hoitajalle.
6/2022 tiimipalaveri valmiista mallista: palautteet
6/2022 Limingan kunnan nettisivuille päivitys mielenterveyspalveluiden ja ensilinjan tiedottamisesta
6/2022 Info terveyskeskuslääkäreille pilotista ja käytännöistä
8/2022 Mielenterveyspalveluiden tiimin kehittämisiltapäivä ensilinjan mallista ja hoidon tarpeen arvioinnista : mentorointi samanaikaisesta Kalajoen pilotista
-Työpajassa sovittiin käytäntö terveyskeskuksen konsulttilääkärin yhteydenottomahdollisuudesta
-Syyskuun 2022 ajan psykiatriset hoitajat kiinnittävät huomiota ensilinjan tilastointiin ja käyttävät suunniteltuja fraaseja kirjaamisen apuna.
9/2022 Kehitetty malli ja tuloksia esiteltiin Limingan kunnanhallitukselle
9/2022 Kehitetty malli ja tuloksia esiteltiin Popsoten Tulevaisuuden sosiaali -ja terveyskeskushankkeen Mielenterveys -ja päihdepalveluiden sparrausryhmässä
-Kehitettyä mallia ja tuloksia levitetty kertomalla Popsten Mipä-tiimissä ja työryhmissä
10/2022 Mentorointi psykiatrisille hoitajille : projektisuunnittelija ja palveluesimies ovat mukana ensilinjan työpäivässä
10/2022 Malli valmis ja johtava lääkäri on hyväksynyt ensilinjan mielenterveys-ja päihdehoitajamallin
11/2022 Malli viedään Innokylään
12/2022 Kehitettyä mallia ja tuloksia esitellään THL alueellisessa Mielenterveys -ja päihdepalveluiden tilaisuudessa.
•Valmis malli nopeuttaa hoitoon pääsyä mielenterveyden haasteissa ja elämän kriiseissä
•Potilas saa hoidon tarpeen avulla oikeanlaista hoitoa ja tiivistä alkuvaiheen hoitoa. Kontaktoidaan potilas saman päivän aikana, hoitoon pääsee alle 7 vuorokaudessa.
•Jonossa ei ole enää potilaita
•Kehittämisen ansiosta vapautuu aikoja niitä enemmän tarvitseville, koska kaikki eivät tarvitse mielenterveyspalveluiden asiakkuutta.
•Henkilöstö saa keskittyä paremmin intensiivisiin hoitoprosesseihin, työtyytyväisyys paranee.
•Käyntien tilastoinnin avulla voidaan seurata potilasmääriä ja jatkohoidon tarvitsijoiden määrää.
Hoitohenkilöstön osallistaminen on tärkeää, jotta työntekijä sisäistää uuden sovitun toimintatavan tärkeyden oman työnsä ja asiakkaiden parhaan kannalta.
Tilastointiin ja kirjaamiseen huomion kiinnittäminen heti alkuvaiheesta on tärkeää, jotta saadaan näyttöä tuloksista.
Psykiatrisen sairaanhoitajan työskentelyn muutos edellyttää riittävää osaamista keskeisimpien mielenterveyshäiriöiden hoidosta sekä sisäistämistä mielenterveyspalveluiden hoidon porrastuksesta. Parhaiten uuden toimintatavan ottaminen käyttöön mahdollistuu vaiheessa, jolloin hoitojonot ovat maltilliset.
Omien totuttujen toimintatapojen kyseenalaistaminen rohkeasti antaa tilaa uuden kehittämiselle.
Hoitoon pääsy varhaisessa vaiheessa mielenterveyspalveluihin on mahdollista toiminta-tavan muutoksella.
Elämänkriiseistä ei tarvitse tehdä sairauksia. Pilotin aikana 73% riitti matalan kynnyksen 1-3 käyntiä.