Ensilinjan toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluissa Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)

Toimintamallin tavoitteena on kuvata mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjaa ja siinä työskentelevien sairaanhoitajien työnkuvaa.  

Toimintamallin nimi
Ensilinjan toimintamalli mielenterveys- ja päihdepalveluissa Keski-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin tavoitteena on kuvata mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjaa ja siinä työskentelevien sairaanhoitajien työnkuvaa.  

Toteutuspaikka
Keski-Suomen hyvinvointialue, sote-uudistus, Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelma, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Mari Rantamäki

Luotu

20.05.2021

Viimeksi muokattu

03.10.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on estää mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvien oireiden ja tilanteiden paheneminen sekä pitkäkestoisen palvelutarpeen syntyminen. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ensilinjassa työskentelee kokeneita ja osaavia mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisia, jotka koulutetaan tekemään tasalaatuista hoidon tarpeen arviointia. Ensilinja resursoidaan nykyistä vahvemmaksi ja tarvittaessa työntekijät auttavat muita alueen ensilinjoja. 

Ensilinjan mielenterveys- ja päihdesairaanhoitaja

  • tekee hoidollisen ensiarvion asiakkaasta
  • käyttää aktiivista, ratkaisukeskeistä ja valmentavaa työotetta
  • tarjoaa lyhytaikaista apua lieviin oireisiin ja tilanteisiin
  • seuloo pidempiaikaista hoitoa ja tukea tarvitsevat asiakkaat

 

 

Toimintaympäristö

Mielenterveyden häiriöiden kustannuksiksi on Suomessa arvioitu 11 miljardia euroa vuodessa. Sote uudistuksen, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman sekä Kestävän kasvun ohjelman tavoitteet ovat osaltaan pyrkineet parantamaan hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluun pääsemistä myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Samanaikaisesti on tavoiteltu asiakkaan näkökulmasta yhdenmukaisia ja tasalaatuisia palveluja alueesta riippumatta. Korona pandemia entisestään lisäsi hoitovelkaa ja kansalaisten tuen tarvetta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinja pyrkii omalta osaltaan vastaamaan edellä mainittuihin tavoitteisiin. Ensilinjan tavoitteena on muun muassa tasalaatuistaa hoidon tarpeen arviointia sekä madaltaa sekä nopeuttaa yhteydenoton kynnystä. Kun asiakas saa varhaisessa vaiheessa yhteyden ja tuen ammattilaiselta, sitä vähäisemmäksi yleensä oireilu ja ongelmat kehittyvät. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mallin kehittämisessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden mielipiteitä. Myös alueen mielenterveyden hoito- ja palveluketjujen kehittämisessä kokemusasiantuntijat ovat olleet aktiivisesti mukana. Ketjuihin kuvataan myös ensilinjan toimintatapaa asiakkaan näkökulmasta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin laajentaminen on aloitettu 2022 aikana. Työntekijäresurssit ovat vaatineet osittaista hankerahoitusta. Lisäksi on tarvittu muutoksia työtilojen, työtapojen ja lisäkoulutuksen osalta. Toimintamallin käyttöönoton prosessi on kuvattu käytännön tasolta, jossa kuvataan huomioitavat asiat johtamisen ja työn suunnittelun näkökulmasta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Jo pidempään toimintatapaa toteuttaneiden alueiden asiakkaiden hoitoon pääsyajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Myös lähetteiden määrä kyseisillä alueilla erikoissairaanhoitoon väheni jopa dramaattisesti. Tilastojen osalta takaisinsoittoajat lyhenivät. Ensilinjan toiminta-alueilla hoitoon pääsy on alle 1 vuorokausi. Jatkossa ensilinjan sairaanhoitajien tukena on tärkeää olla lääkäreiden ja erikoislääkäreiden sujuva konsultaatio mahdollisuus sekä monialainen työskentely.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Muutoksen tarvitaan koko hyvinvointialueen tahtotila ja johtajien tuki. Hankkeiden tuki mahdollistaa kehittämisen, johon muuten ei perustyön ohella välttämättä olisi mahdollisuuksia. Muutoksen tarve on tärkeää perustella esimerkiksi hoitoon pääsyn lyhentämisen, erikoisairaanhoidon kulujen vähentymisen ja asiakkaiden sujuvien palvelujen kannalta. Sudenkuoppana voivat olla myös ensilinjan ali resurssointi ja osaamisvajeet. Toimintamalli on sovellettavissa myös muille kohderyhmille. 

Kansikuva
Ensilinjan sairaanhoitaja työssään

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä