Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa painotetaan uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Keskeinen kärki on pohjoispohjalaisten ihmisten ennaltaehkäisevien ja perustason palvelujen vahvistumisessa. Palvelut ovat tarpeenmukaiset ja lähellä monin eri tavoin. Palvelut on sovitettu yhteen asiakkaan näkökulmasta. Kotiin ja arkiympäristöön annettavat palvelut vahvistuvat. Digitaaliset palvelut mahdollistavat asiakkaille mahdollisimman esteettömän, joustavan, ajasta ja paikasta riippumattoman asiointikanavan. Yhteistyömallit eri sidosryhmien kanssa: haluamme sujuvoittaa asiakkaan ohjautumista oikealle ammattilaiselle jo ensikontaktissa ja matalalla kynnyksellä. .Vahvistamme ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea. Arvostamme asiakkailta saamaamme palautetta ja osallisuutta toimintamme kehittämisessä. Seuraamme ja arvioimme toimintamme vaikuttavuutta.
Pohjois-Pohjanmaalla, Raahessa äitiysneuvolan ja suun terveydenhuollon moniammatillisena yhteistyönä ja asiakasnäkökulma huomioiden luodaan sujuva palvelupolku ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Kehitettyä mallia voidaan laajentaa koko hyvinvointialueelle. Tavoitteena sujuvalla palvelupolulla on tukea syntyvän lapsen, mutta myös vanhempien suun terveyttä.
Valtioneuvoston asetus 338/2011 koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa, linkittyy myös vahvasti ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia.
Pykälässä kahdeksan (8§) määritetään suun terveystarkastuksen sisältö ja terveystarkastuksen tekijä:
Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.
Edellä mainitun asetuksen tarkoituksena on tehostaa lasta odottavien perheiden, lapsiperheiden, lasten sekä nuorten terveyden edistämistä ja tasoittaa väestöryhmien välillä esiintyviä terveyseroja. Sairauksien ehkäisy hoidon sijaan on pitkällä aikavälillä yhteiskunnalle huomattavasti halvempaa ja tästä syystä terveyden edistämistyötä on pyrittävä tehostamaan. Asetus antaa siten vahvan pohjan terveyden edistämisen rakenteiden luomiselle ja poikkihallinnolliselle yhteistyölle.
Lisäksi on tärkeää huomioida Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeus sopimus, jonka myös Suomi on allekirjoittanut (1991). Artikla 24:n mukaan tulee tunnustaa, että lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Alakohdat: D,E ja F sisältävät takeen asianmukaisen terveydenhoidon odottaville ja synnyttäneille äideille, varmistaakseen, että yhteiskunnan kaikki kerrokset, erityisesti vanhemmat ja lapset, saavat tietoa ja opetusta ja että heitä tuetaan käyttämään saamiaan perustietoja lapsen terveydestä ja ravinnosta, rintaruokinnan eduista, ympäristöhygieniasta ja onnettomuuksien ehkäisystä. Lisäksi kehittäen ehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja -palveluja.
Nykytilan kuvauksessa (kuva 1.) havaittiin, että ensimmäistä lastaan odottavien perheiden ohjautuminen suun terveydenhuoltoon perustuu äitiysneuvolassa työskentelevän terveydenhoitajan suulliseen suositukseen ja/ tai jakamaan infolehtiseen, jossa kuvaillaan mahdollisuutta hakeutua maksuttomalle suun terveydenhuollon hoidon tarpeen arvion ja ohjauskäynnille.
Terveydenhoitajilla ei ole ollut mahdollisuutta varata aikaa suun terveydenhuoltoon perheen äitiysneuvolakäynnillä. Ne ensimmäistä lastaan odottavan vanhemmat (v.2023, 12% Raahessa), jotka hakeutuivat suun terveydenhuollon vastaanotolle asiakkaalle arvoa tuottava aika oli ka. 3,15h. Mikäli vanhemmalla oli ohjauskäynnin lisäksi havaittiin tarvetta kiireettömään hammashoitoon (tarkastus ja kokonaishoito), koko prosessin läpimenoaika arvioitiin olevan noin 18 kuukautta. Asiakkaat tuolloin asetettiin kiireettömän hoidon jonoon. Aika saattoi olla myös pidempi riippuen vanhemman hoidon tarpeesta ja jatkoaikojen saannista. Prosessin kestoa mitattiin terveydenhoitajan ensikäynnistä aina hammashoitolan viimeiseen käyntiin. Nykytilanprosessi ei tue ajatusta, että ensimmäistä lastaan odottavien perheiden vanhempien suunhoito toteutuisi ennen lapsen syntymää, jonka nähdään olevan suun terveyttä vahvasti tukeva asia.
Odotusajan suun terveydenhoidon tavoitteena on, että perheen tavat ja tottumukset ovat suun terveyttä edistäviä. Vanhempien on hyvä ymmärtää erilaisten suun sairauksien syntymisen periaatteet, sekä tietää suun omahoidon menetelmät suun sairauksien ehkäisemiseksi. Myös lapsi oppii vanhemmiltaan oikeat suuhygieniatavat sekä yleisen, että suun terveyden kannalta edulliset ruokailutottumukset, jotka muodostavat suun omahoidon perustan. (Sirviö, K 2022, Terve suu, Odottavat perheet ja äidin suun terveydenhoito, Duodecim Terveyskirjasto.)
Juurisyyt nykytilan taustalla koostettiin kalanruotokaavioon (kuva 2.) Tunnistettiin taustalla olevia tekijöitä, jotka vaikuttavat nykytilan taustalla. Näitä olivat asiakaslähtöiset tekijät, organisaatiolähtöiset tekijät, ohjelmistot, prosessit, tiedolla johtaminen ja työyhteisö, sekä siellä oleva osaaminen.
Jotta ymmärryksemme asiakasryhmästä ja heidän tarpeistaan tulisivat huomioiduksi ensimmäistä lastaan odottavan perheen hammashoitoon liittyvissä asioissa, on vuoden 2023 ensiodottajille toteutettu kysely kirjeitse. Lisäksi haastattelemalla on jaettu kyselyä lastenneuvolan vastaanotolla, johon kaikki halukkaat terveydenhoitajan vastaanotolla käyneet lapsiperheet ovat voineet vastata. Lisäksi on jalkauduttu haastattelemaan vauvaryhmään paikanpäälle pienten lasten vanhempia Raahen Tirlittan vauvaperheryhmään.
Kysymykset koskivat ohjautumisen toteutumista äitiysneuvolasta suun terveydenhuoltoon, ajatuksia etä/videovastaanoton palvelumuodon valinnasta perinteisen hammashoitolakäynnin vaihtoehtona, ohjauskäynnin sisällöllisistä aiheista, omaolon hyvinvointikyselyjen linkittämisestä osaksi palvelupolkua, kävivätkö vanhemmat ohjauskäynnillä ja mahdolliset syyt käymättä jäämiselle ja lopuksi ajatuksia siitä mitä heille sujuva palvelupolku tarkoittaa.
Tulosten mukaan ensimmäistä lastaan odottavista noin puolet oli tarttunut mahdollisuuteen käydä ohjauskäynnillä suun terveydenhuollossa ja puolet vastaavasti eivät. n, 78% vanhemmista vastasi, että äitiysneuvolasta oli suositeltu hakeutumaan suun terveydenhuollon maksuttomalle ohjauskäynnille. Noin 89% vastaajista valitsisi perinteisen hammashoitolassa tapahtuvan ohjauskäynnin etävastaanoton sijaan, mutta osa vastaajista piti ajatuksesta että käynti voitaisiin toteuttaa myös etämuotoisesti. Esteitä etävastaanoton valinnalle oli muutamissa vastauksissa. Koettiin ettei käyntiä voisi toteuttaa etänä, koska ajateltiin käynnin sisältävän hammastarkastuksen jota ei voi toteuttaa etäyhteyksin. Myös kokemus siitä, että nykykehityksessä kaikki muuttuu etämuotoiseksi palveluksi oli uhka ja huono kehityssuunta.
Ohjauskäynnin sisällön teemoja olivat vanhempien oma suun terveys ja siihen vaikuttavat tekijät. Haluttiin myös tietoa raskauden vaikutuksista suun terveyteen. Myös syntyvän lapsen hampaiden hoitaminen oli kantavana teemana avoimissa vastauksissa. Muutama vanhempi nosti esille, että tietoa hampaiden reikiintymisen taustalla olevasta mutans streptokokki tartunnasta tulisi informoida odottavia vanhempia. Lisäksi muutamat vanhemmat kokivat tärkeäksi sen, että tarpeen määrittäminen ja ohjaaminen hammaslääkärin käynnille on keskeinen osa ohjauskäynnin sisältöä. Vastausten perusteella voidaan ajatella, että odottavien vanhempien toiveet versus käynnin tyypillinen sisältö kohtaavat toisensa. Erillisten hyvinvointikysymyksiin vastaaminen (Omaolo hyvinvointikysely) koettiin hyvänä lisänä n. 45% tai n. 45% ei osannut sanoa onko se hyvä vai huono. Ainoastaan noin 11% koki kyselyt kyselyjä tarpeettomiksi. Kysymys koskien mitä tarkoittaa sujuva palvelupolku oli selkeästi haastavin vastattava. Vastaajat, joilla on hammashoitopelkoa kokivat, että asiakkaan toiveet tulisi ottaa huomioon. Sujuva ajanvaraus nousi esille ja se että asiakkaalle itselleen ei jäisi paljon selvitettäviä asioita liittyen hakeutumiseen suun terveydenhuollon ohjauskäynnille. Myös mahdollisuus hakeutua vielä synnytyksen jälkeen käynnille nähtiin tärkeäksi, jos raskauspahoinvointi esti osallistumisen. Lopuksi tiedon saanti yleisesti nousi sujuvan palveluprosessin keskiöön.
