Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etäkohtaamisilla yhteisöllisyyttä kyliin

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etäkohtaamisilla ja -tapahtumilla voidaan tarjota sosiaalisia kontakteja maaseutukylien ja haja-asutusalueiden asukkaille ja edistää heidän digitaitojaan. Tämä tukee haja-asutusalueiden asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemusta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on suunnattu maaseutukylien ja haja-asutusalueiden asukkaille, jotka kokevat tarvitsevansa sosiaalisia kontakteja. Verkossa pidettäviin tapahtumiin voivat tietenkin osallistua kaikki halukkaat asuinpaikasta riippumatta. Ohjelmalliset verkkotapahtumat saattavat olla suunnattuja jonkin tietyn alueen asukkaille, jotka saavat ohjelmasta eniten irti.

Toimintamallin kehittäneessä hankkeessa ensisijaisena kohderyhmänä olivat sosiaalisen tuen tarpeessa olevat työikäiset ja nuoret maaseutukyliltä. Hankkeeseen saivat kuitenkin tulla mukaan kaikki kylien asukkaat, jotka kokivat tarvitsevansa sosiaalisia kontakteja. Toimintamallissa kohderyhmänä voivat tietenkin olla myös muutkin, kuten lapset tai ikäihmiset.

Välillisenä kohderyhmänä toimintamallissa ovat järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat sekä julkisen sektorin toimijat, joilla on mahdollisuus pitää esityksiä ohjelmallisissa digitapahtumissa. Toimintamallin soveltaja voi myös ostaa ohjelmapalveluita liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden tuottajilta.

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa järjestetään kyläyhteisöille ja haja-asutusalueiden asukkaille yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistäviä digitapaamisia ja -tapahtumia. Tapahtumissa voidaan esimerkiksi kokeilla etäliikuntaa, katsella erilaisia musiikki- ja kulttuuriesityksiä tai museon esittelyä, tutustua kylän historiaan, käydä vapaata keskustelua tai kuunnella asiantuntijaluentoja. Tapaamisissa ja tapahtumissa kylien ja haja-asutusalueiden asukkaat pääsevät keskustelemaan keskenään ja saavat sosiaalisia kontakteja. Etenkin sosiaalisen tuen tarpeessa oleville tarjoutuu etäyhteyksien välityksillä uudenlainen mahdollisuus kiinnittyä kyläyhteisöön, mikä tukee heidän mielenterveyttään ja lievittää yksinäisyyden tunnetta. Lisäksi osallistujien digitaidot kehittyvät.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

TOIMIVAT YHTEYDET

Toimintamallissa on olennaista se, että osallistujilla ja tapahtumien järjestäjillä on toimivat internet-yhteydet. Tämä on selvitettävä ennen toiminnan aloittamista, samoin kuin se, onko osallistujilla ollut jo jokin etäyhteysalusta (Teams, Zoom jne.) käytössä. Kannattaa suosia osallistujille tuttua alustaa. Muussa tapauksessa toimintamallin soveltajan on oltava valmis tarjoamaan tukea ja opastusta etäyhteyksien ja tarvittavien ohjelmistojen käytössä. Etäkokouskäytännötkään eivät ole kaikille tuttuja, joten tapahtumien vetäjien on opastettava niissäkin. Tällaiseen alkukartoitukseen ja -opastukseen on hyvä varata aikaa. Myös tapahtumissa esiintyvien toimijoiden etsimiseen ja opastamiseen kannattaa varata aikaa.

TAPAHTUMILLA NIMETTY VETÄJÄ

Jokaiselle etätapahtumalle on syytä nimetä vetäjä, joka pitää langat käsissä tapahtuman ajan, ja joka varmistaa, etteivät tapahtumiin ilmoittautuneiden poissaolot johdu teknisistä ongelmista. Henkilö voi olla kylän oman toimija tai työntekijä. Ohjelmien ja tapahtumien vetäjien on osattava vetää etätapahtumia niin, että kaikki voivat osallistua haluamallaan tavalla. Kaikki eivät esimerkiksi halua osallistua keskusteluihin, vaan olla vain mukana seuraamassa muiden keskustelua. Tapahtumia voidaan suunnitella ja kehittää yhdessä osallistujien, toiminnan järjestäjien ja kyläläisten kesken.

TAPAHTUMIEN SUUNNITTELU JA MARKKINOINTI

Toimintamallin markkinointiin on kiinnitettävä huomiota, jotta tapahtumiin saadaan osallistujia. Esimerkiksi maaseutukylillä kyläyhdistykset ja niiden aktiivit ovat luontevia kontaktihenkilöitä, mikäli heitä vain löytyy ja he jaksavat tai ennättävät osallistua toimintaan. Toimintamallin käyttöönottajalla on siis hyvä olla laajat verkostot kyläyhdistyksiin ja niiden aktiiveihin.

Lyhyessä hankkeessa kannattaa panostaa tiiviiseen ja selkeään kokoontumisrytmiin ja pyrkiä saamaan mukaan ne, jotka nopealla aikataululla voivat tulla mukaan. Pidemmässä hankkeessa voi tehdä enemmän ”etsivää työtä” mukana olevien kylien alueella ja kannustaa tulijoita mukaan henkilökohtaisilla puheluilla ja sähköposteilla – ja kysyä taas myöhemmin uudestaan.

Toimintamallin soveltamisessa kannattaa huomioida tapahtumien vuodenaika. Kesällä ihmisillä saattaa olla paljon tekemistä ulkosalla, jolloin tapahtumiin ei välttämättä osallistuta niin innokkaasti kuin syksyllä tai talvella. Tapahtumia voidaan järjestää myös ilman mitään ohjelmaa, jolloin pääosassa on vapaa jutustelu toisten osallistujien kanssa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Verkkokohtaamisia kylillä -hankkeessa tavoiteltiin etäryhmätoiminnan luomista kuudelle pohjois-savolaiselle kylälle vuoden 2020 aikana. Tämän avulla pyrittiin tukemaan kyläläisiä sosiaalisten kontaktien luomisessa ja edistämään yhteisöllisyyttä etenkin koronan tuomissa poikkeusoloissa. Samoin pyrkimyksenä oli lisätä myönteistä mielialaa verkkokohtaamisien kautta. Hankkeen alussa Pohjois-Savon kylät ry rekrytoi mukaan vapaaehtoisia kyliä, joille tarjoutui mahdollisuus kehittää etävälitteistä toimintaa.

ETÄTILAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN

Mukaan valittujen kylien kanssa käytiin aloituspalaverit, joissa kyseltiin sisällöllisiä toiveita hankkeen etätoimintaan. Myös toiminnan alettua tapahtumien aikana kyseltiin osallistujilta toiveita ja tarpeita, joita sitten toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa tapahtumissa toteutetuista sisällöistä tuli osallistujilta itseltään.

Hankkeessa järjestettiin kolmelle kylälle omaa etätoimintaa ja pidettiin yhteisiä etäkyläkahveja kaikkien hankekylien asukkaille. Etätilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 34 ja erilaisia sisällöntuottajia niissä oli 16. Hankkeessa oli mukana osallistujia yhteensä kymmenestä kylästä, osallistumisia oli yhteensä 230 ja tapahtumissa kaikkiaan 60 eri osallistujaa. Etätoimintaa markkinoitiin some-kanavissa, kotisivuilla, sähköpostitse, uutiskirjeessä, kyläläisten kesken ns. ”puskaradiossa” sekä mukana olleiden kylien kyläaktiivien kautta.

Ohjelmassa oli muun muassa ruokasienitietoutta, musiikkia, Väärnin pappilassa vierailu, paikallisen sote-kuntayhtymän koordinaattorin puheenvuoro ja luontoretkeilyä. Kaikissa etätapahtumissa oli lisäksi aikaa keskustelulle: hanketyöntekijät olivat kuulevina korvina ja keskustelun johdattelijoina. Joissakin etäkohtaamisissa ei ollut ohjelmaa ollenkaan, vaan pääosassa oli osallistujien välinen keskustelu. Hankkeen kustannukset koostuivat Zoom-yhteyden hankkimisesta sekä tapahtumien sisällöntuottajista, kuten ulkopuolisista muusikoista, näyttelijöistä ja niin edelleen. Osallistujat käyttivät omia laitteitaan.

ETÄTILAISUUKSISTA HYVÄÄ PALAUTETTA

Osallistujilta kerättiin palautetta hankkeesta. Etätoiminta kannusti ihmisiä pysyttelemään kotona korona-aikojen poikkeusoloissa, mutta tarjosi kuitenkin mahdollisuuden olla yhteydessä toisiin osallistujiin, kyläläisiin, hankkeessa mukana oleviin työntekijöihin sekä vierailijoihin. Toiminta siis vahvisti ja ylläpiti osallistuvien kylien sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi kahden kylän tapahtumissa kyläläiset innostuivat itse tuottamaan sisältöä etätapahtumiin. Osa osallistujista ei aiemmin ollut pystynyt tai halunnut osallistua kylän tapahtumiin, mutta innostuivat nyt mukaan, kun toimintaa tarjottiin etänä.

Hankkeen myötä saatiin mukaan useita ihmisiä käyttämään etäyhteyksiä ensimmäistä kertaa, ja hankkeen työntekijät neuvoivat niiden käytössä sekä osallistujia että sisältöjen tuottajia. Kaikki tarvittava opastus pystyttiin antamaan puhelimitse etänä omin voimin, eikä ulkopuolista IT-tukea tarvittu, vaikka siihen oli varauduttu kustannuksissa. Etätilaisuuksien aikana saatiin tuotua esille etäyhteyksien käytön mahdollisuuksia. Yksi mukana olleista kylistä on ottanut etäkokoukset ja
-yhteydet käyttöönsä hankkeen jälkeen. Muutenkin etätapahtumiin osallistujien digitaidot karttuivat ja kynnys etäyhteyksien käyttöön muissa konteksteissa madaltui.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Verkkokohtaamisia kylillä -hankkeessa (ESR 2020) tehtyyn kehittämistyöhön.

Pohjois-Savon Kylät ry:n verkkosivut
Verkkokohtaamisia kylille -hankkeen loppuraportti hankkeen verkkosivuilla

Kehittäjien yhteystiedot:

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Pohjois-Savon kylät ry:n Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hanke (STEA, 2019-2021) on tarjonnut etävirkistyspäiviä Pohjois-Savon maaseutukylien ikäihmisille.
Lue lisää Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hankkeen etävirkistyspäivistä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: DIGITAALISET ETÄKOHTAAMISET EDISTÄVÄT KYLIEN YHTEISÖLLISYYTTÄ JA HAJA-ASUTUSALUEIDEN ASUKKAIDEN OSALLISUUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toimintaan voi osallistua omasta kodista ja se on kaikille avointa sekä maksutonta. Osallistua voi ihan vain ohjelman seuraajana eikä esimerkiksi keskusteluihin ole pakko osallistua, mikäli ei halua. Etätapahtumissa osallistujilla on mahdollisuus irrottautua arkipäiväisestä elämästään ja saada vaihtelua rutiineihin sekä myös uusia sosiaalisia kontakteja. Tämä lisää osallistujien mielen hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyden kokemuksia. Etätapahtumissa osallistuja voi kokeilla uudenlaisia rooleja esimerkiksi osallistumalla etätapahtuman ohjelman tuottamiseen. Toimintamalli edistää myös osallistujien digitaitoja. (1)

Toimintamallissa osallistujilla on mahdollisuus osallistua tapahtumien suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä tapahtumien järjestäjien sekä muiden osallistujien ja kyläläisten kanssa. Toimintamallissa osallistujat saavat kokemusta etäkokousten ja -tapahtumien toimintatavoista. (2)

Toimintamalli tarjoaa uudenlaisen tavan osallistua ja kiinnittyä kyläyhteisön toimintaan ja päästä mukaan yhteisiin vaikuttamisen prosesseihin. Tämä edistää maaseutukylissä ja haja-asutusalueilla asuvien yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja vahvistaa sosiaalista pääomaa sekä yhteisöllisyyttä. Samalla tämä tukee myös kylien ja haja-asutusalueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Etäkohtaamisilla yhteisöllisyyttä kyliin (30.3.2021) (pdf 395 kt)