Etäviriketoiminta yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa - Gruppverkamhet på distans i samarbete med tredje sektorn (Pohjanmaan TulKoti)
En verksamhetsmodell för gruppverksamhet på distans i samarbete med olika aktörer från tredje sektorn. Gruppverksamheten riktar sig till hemmaboende äldre som inte ännu är i behov av hemvård, men som har svårt att ta sig till fysiska gruppträffar.
Oivalla ja ymmärrä
Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen pystyisi asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kun henkilö tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa, hänelle järjestetään palvelut joko kotiin tai kodinomaiseen ympäristöön. Pitkäaikaiseen hoitoon turvaudutaan vasta kun siihen on perustellut syyt, eikä kotihoito onnistu. Koska laitoshoitopaikkoja vähennetään, on kotihoitoa kehitettävä vastaamaan vanhusten tarpeita.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen kuntaliiton Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi julkaisun tavoitteena on mahdollistaa hyvä ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuositus tukee ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulaki 980/2012) toimeenpanoa ja siihen liittyviä uudistuksia ja linjauksia. Laatusuosituksen tavoitteena on mahdollistaa hyvä ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus viettää täysipainoista elämää omassa kodissa ja antaa kunkin yksilöllistä tilannetta ja tarpeita vastaavaa tukea ja hoitoa. Iäkkäiden palveluissa teknologiaa voidaan hyödyntää osana asiakkaiden omahoitoa, omaishoitajien tukea sekä henkilöstön työtehtäviä. Pohjanmaan hyvinvointialue on ottanut digitaaliset palvelut osaksi ikääntyneiden hoitoa ja hyvinvointia.
________________________________________________________________________________________________________
Det nationella målet är att äldre människor ska kunna bo i sitt eget hem så länge som möjligt. När en person behöver vård och stöd tillhandahålls tjänsterna antingen i hemmet eller i en hemliknande miljö. Långtidsvård används endast när det finns goda skäl för det och hemvård inte är ett alternativ. I takt med att institutionella vårdplatser minskar måste hemvården utvecklas för att tillgodose de äldres behov.
Social- och hälsovårdsministeriets samt Kommunförbundets kvalitetsrekommendation för att trygga ett gott åldrande och förbättra tjänsterna 2020-2023: Mot ett åldersvänligt Finland syftar till att möjliggöra ett gott åldrande och tillhandahålla högkvalitativa och effektiva tjänster för behövande äldre personer. Rekommendationen stöder genomförandet av lagen om social- och hälsovårdstjänster för äldre (Lag om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre 980/2012) samt reformer och riktlinjer i anslutning till den. Syftet med kvalitetsrekommendationen är att möjliggöra ett gott åldrande och högkvalitativa och effektiva tjänster. Målet är att göra det möjligt för människor att leva ett fullvärdigt liv i sitt eget hem och att ge stöd och vård som är lämpligt med tanke på deras individuella situation och behov. Teknologi kan användas inom äldreomsorgen som en del av klienternas egenvård, stöd till vårdgivare och personalens arbete. Österbottens välfärdsområde har integrerat digitala tjänster i vården och omsorgen om äldre personer.
Pohjanmaan hyvinvointialue on maantieteellisesti laaja, eikä maaseudulla ole aina hyviä mahdollisuuksia käyttää julkista liikennettä. Kotona asuville ikäihmisille, joilla ei ole enää ajokorttia tai joiden on jostain muusta syystä vaikea liikkua eri paikkoihin, tarvitaan ennaltaehkäisevää toimintaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen välttämiseksi.
________________________________________________________________________________________________________
Österbottens välfärdsområde är ett geografiskt stort område och på landsbygden finns det inte alltid så bra möjligheter att använda sig av kollektivtrafik. För hemmaboende äldre som inte längre har körtkort eller av någon annan orsak har svårt att ta sig till olika platser behöver det finnas förebyggande verksamhet för att undvika ensamhet och marginalisering.
Hankesuunnitelman mukaisesti rekrytoitiin hankepäällikkö sekä hanketyöntekijät. Tiimi aloitti kartoittamaan toiminnasta nousseita haasteita sekä tarpeita millä hyvinvointiteknologisilla ratkaisuilla voidaan vapauttaa resursseja ja kehittää toimintaa.
Tärkeää on vuorovaikutuksellinen viestintä hankkeen kohderyhmien kanssa, ikääntyneitä voidaan tavoittaa vanhusneuvoston kautta ja kotihoidon henkilöstöä esimerkiksi yhteisten virtuaalikahvien merkeissä. Viestintä on tärkeä osa hanketta, ja sen on tarkoitus seurata hankkeen mukana koko hankkeen ajan.
________________________________________________________________________________________________________
I enlighet med projektplanen rekryterades en projektledare samt projektarbetare. Teamet började med att kartlägga verksamhetens behov och utmaningar, till vilka teknologiska lösningar kunde frigöra resurser samt utveckla verksamheten.
Interaktiv kommunikation med projektets målgrupper är viktig, äldre personer kan nås genom äldrerådet och hemvårdspersonal genom t.ex. gemensamma virtuella kaffestunder. Kommunikation är en viktig del av projektet och förväntas följa projektet under hela dess livscykel.
- Lisätään ikääntyneiden digitaalista osaamista.
- Vähennetään kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyden tunnetta ja annetaan heille merkityksellistä sisältöä arkeen ja osallistumisen tunnetta.
- Luodaan yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vanhustenhoidon kehittämiseksi hyvinvointialueella.
________________________________________________________________________________________________________
- Öka den digitala kompetensen hos våra äldre.
- Minska på ensamhetskänsla hos de hemmaboende äldre samt ge dem ett meningsfullt innehåll i vardagen och en känsla av delaktighet.
- Skapa ett samarbete med tredje sektorns olika aktörer, för att utveckla äldreomsorgen i välfärdsområdet.
Hyvinvointiteknologian käytänteiden toimivuutta voidaan arvioida seuraamalla kuinka paljon teknologiaa on käytössä pilotin aikana verrattuna aikaisempaan. Hyvinvointiteknologian käyttöönottoaikääntyneiden kotona asumisen tueksi arvioidaanasiakkailta saadulla palautteella. Asiakkailta kysytään heidän subjektiivisia kokemuksia teknologian käytöstä. Kyselyt tehdään pilotin alussa ja lopussa. Seurantaan ja arviointiin otetaan mukaan vanhusneuvostot, kolmannen sektorin toimijat sekä asiakasraadit.
________________________________________________________________________________________________________
Hur bra de välfärdsteknologiska insatserna fungerar kan utvärderas genom att notera hur mycket teknologi som används under pilotprojektet jämfört med tidigare. Införandet av välfärdsteknologi för att stöda boende hemma för äldre utvärderas genom feedback från klienterna. Klienterna får berätta om sina subjektiva erfarenheter av användningen av teknologi. Enkäterna genomförs i början och slutet av pilottestet. Äldreråden, tredje sektorns aktörer och klientråden deltar i uppföljningen och utvärderingen.
Jotta teknologiaa voitaisiin hyödyntää kotihoidossa laajemmassa mittakaavassa, tarvitaan asennemuutosta sekä henkilökunnan että vanhusväestön keskuudessa. Kun tietyt teknologiset ratkaisut otetaan käyttöön varhaisessa vaiheessa, jo ennen kuin ihmisistä tulee kotihoidon asiakkaita, myös ennakkoluulot muita teknologioita kohtaan vähenevät ja niistä tulee luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Pohjanmaan hyvinvointialueen TulKoti-hankkeessa pyritään tavoittamaan kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät vielä täytä kotihoidon kriteerejä, mutta jotka tarvitsevat esimerkiksi tukipalveluja. Kotihoidon tarpeen lykkäämiseksi haluamme luoda erilaisia toimintamalleja, joissa teknologiset ratkaisut voivat tarjota tukea ja apua jokapäiväisessä elämässä sekä edistää sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista.
________________________________________________________________________________________________________
För att kunna utnyttja teknologin inom hemvården i en större skala, krävs en attitydförändring både hos personal och hos den äldre befolkningen. Genom att införa vissa teknologiska lösningar i ett tidigt skede, redan innan personerna blir hemvårdens klienter, minskar fördomarna också mot andra teknologier och de blir en naturlig del av vardagen. I TulKoti projektet i Österbottens välfärdsområde försöker vi nå de hemmaboende äldre som inte ännu uppfyller kriterier för hemvård, men som är i behov av t.ex. stödtjänster. För att kunna fördröja behovet av hemvård vill vi skapa olika verksamhetsmodeller där teknologiska lösningar kan bli ett stöd och en hjälp i vardagen samt också bidra till social interaktivitet och delaktighet.
TulKoti hankkeen kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka ovat hakeneet kotihoitoa mutta eivät täytä kotihoidon kriteereitä. Tämän pilotoinnin kohderyhmänä ovat iäkkäät ihmiset, jotka eivät vielä ole kotihoidon piirissä ja tuntevat itsensä yksinäisiksi ja joilla on vaikeuksia päästä esimerkiksi päiväkeskukseen.
Hyvinvointialueella (aikaisemmin kunnissa) on tarpeen mukaisten tukipalveluiden puuttuessa ollut sopivia asiakkaita jo kotihoidon piirissä, joten hankkeessa on päätetty tehdä tiivistä yhteistyötä kotihoidon kanssa näiden asiakkaiden kartoittamiseksi ja löytämiseksi. Myös palveluohjauksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta kotihoidon ulkopuolelle jäävät ikäihmiset pystytään ohjaamaan oikeanlaisiin teknologisten ratkaisujen piiriin.
________________________________________________________________________________________________________
En central målgrupp för TulKoti projektets interventioner är hemmaboende äldre som ansökt om hemvårdstjänster, men som inte uppfyller kriterierna för hemvård. Målgruppen för just den här piloteringen är äldre personer som inte ännu finns i hemvården och som känner sig ensamma och har svårt att ta sig till t.ex. dagcenter.
Inom välfärdsområdet (tidigare kommunerna) har regelbunda hemvårdstjänster tidigare lättare beviljats på grund av att lämpliga stödtjänster saknats. Därmed befinner sig en del klienter som kunde höra till projektets målgrupp redan inom hemvården. Inom projektet fattades beslutet att ingå ett nära samarbete med hemvården för att bättre kunna kartlägga och hitta dessa klienter. Ett nära samarbete inleds även med servicehandledning för att direkt kunna styra personer utanför hemvården till en passande teknologisk lösning.
Kuvittele ja kokeile
Alvar-palvelua käytetään joissakin osissa Pohjanmaan hyvinvointialuetta. Kyseessä on digitaalinen palvelu, jota voidaan käyttää sekä etähoidossa että viriketoiminnassa. Palvelussa on myös perhelinkki, jolloin perheenjäsenet ja asiakkaat voivat soittaa videopuheluita toisilleen. Ohjelmiston tarjoaa Oiva Health (entinen Video Visit). Käytäntönä on ollut, että terveydenhuollon ammattilaiset soittavat asiakkaille, ja sama henkilökunta on luonut palvelun kautta tarjottavien ryhmäistuntojen sisällön. Osallistujat ovat olleet pääasiassa kotihoidon asiakkaita.
Tavoittaaksemme kohderyhmämme, kotona asuvat iäkkäät ihmiset, jotka eivät täytä kotihoidon kriteerejä, halusimme luoda sosiaalisen etätoiminnan, joka ei kuulu mihinkään hoitosuunnitelmaan. Koska hoitohenkilökunnan työtaakka on jo ennestään suuri, haluamme luoda keinon tavoittaa kohderyhmämme ilman, että hoitohenkilökunta joutuu enempää rasittumaan. Käytämme siis samaa teknologiaa kuin jo hyväksi todettu Alvar-palvelu, mutta ryhmäistuntojen sisällön luovat erilaiset vapaaehtoiset kolmannen sektorin toimijat.
________________________________________________________________________________________________________
Inom vissa delar av Österbottens välfärdsområde används Alvar-tjänsten. Det är en digital tjänst som kan användas både till distansvård och social verksamhet. Tjänsten har också en anhörglink som innebär att anhöriga och klient kan ringa videosamtal till varandra. Tjänstens programvara tillhandahålls av Oiva Health (f.d. Video Visit). Kutymen har varit att det är vårdpersonal som ringer upp klienterna och samma personal har skapat innehållet till de gruppsessioner som har tillhandahållits via tjänsten. Deltagarna har i huvudsak varit hemvårdens klienter.
För att nå vår målgrupp, hemmaboende äldre som inte uppfyller kriterierna för hemvård, ville vi skapa en social verksamhet på distans som inte är en del av någon vårdplan. Eftersom arbetsbelastningen på vårdpersonalen redan är stor vill vi med denna verksamhetsmodell skapa ett sätt att nå ut till vår målgrupp utan att belasta vårdpersonalen ytterligare. Vi använder oss alltså av samma teknik som i den redan beprövade Alvar-tjänsten, men innehållet i våra gruppsessioner skapas av olika frivilliga aktörer inom tredje sektorn.
Hankesuunnitelmassa mainitaan hyvinvointiteknologian pilotointi asiakaslähtöisesti, kuten asiakkaan hyvinvointia ja turvallista kotona asumista edistävä teknologia. Pilottihankkeissa käytettävistä teknologisista ratkaisuista laaditaan toimijoiden kanssa erilliset sopimukset hankkeen ajaksi. Mahdollisuus testata hyväksi havaittuja käytäntöjä koko Pohjanmaalla, kuten Alvar-palvelua.
Muodostetaan sisäinen ohjausryhmä kartoittamaan toiminnan tarpeita ja toimintaa tukevaa teknologiaa. Sisäinen ohjausryhmä on sama kaikille hankealueille. Lisäksi perustettiin työryhmä suunnittelemaan pilottien toteutusta. Sisäinen ohjausryhmä koostuu mm. toimialajohtajista ja hanketyöntekijöistä. Työryhmä puolestaan koostuu organisaation edustajista sekä Pohjanmaan ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen asiantuntijoista.
________________________________________________________________________________________________________
I projektplanen nämns genomförande av pilottest av välfärdsteknologi på ett klientorienterat sätt, t.ex. teknologi för att främja klientens välbefinnande och ett tryggt boende hemma. För de teknologiska lösningar som används i pilotprojekten upprättas separata avtal med aktörerna för den tid projektet pågår. Möjlighet att testa beprövad praxis i hela Österbotten, t.ex. Alvar-tjänsten.
En intern styrgrupp sammanställs för att kartlägga verksamhetens behov samt vilken teknologi som kan stöda verksamheten. Den interna styrgruppen är densamma för projektens alla delområden. Utöver detta skapades en arbetsgrupp för att planera utförande av piloteringar. Den interna stryrgruppen består av bl.a. sektorchefer och projektanställda. Arbetsgruppen i sin tur består av representanter från organisationen, experter från yrkesskolor, högskolor och universitet i Österbotten.
Pohjanmaan hyvinvointialue koostuu monista kunnista, ja suuri osa alueen vanhusväestöstä asuu maaseudulla. Tämä tarkoittaa usein sitä, että välimatkat ovat pitkiä, ja kun ei välttämättä ole enää ajokorttia ja autoa, on vaikea päästä erilaisiin ryhmätoimintoihin. Ehkäistäksemme ikääntyneiden yksinäisyyttä halusimme luoda toimintamallin, jossa tarjoamme niille, joilla on vaikeuksia päästä pois kotoa, mahdollisuuden osallistua ryhmätoimintaan etänä tabletin välityksellä. Mallin erityispiirre on, että se on suunnattu kotona asuville vanhuksille, jotka eivät vielä ole kotihoidon piirissä, ja että sisällön tuottavat kolmannen sektorin toimijat. Mahdollisuus osallistua sosiaalisiin ryhmiin voi antaa mielekkyyttä ja johdonmukaisuutta jokapäiväiseen elämään. Ryhmätoiminnan sisältöön kuuluu myös voimisteluharjoituksia ja aivoharjoituksia. Tällä tavoin haluamme pyrkiä lykkäämään kotihoidon tarvetta.
________________________________________________________________________________________________________
Österbottens välfärdsområde består av många kommuner och en stor del av den äldre befolkningen på området bor ute på landsbygden. Detta innebär ofta att avstånden är långa och då man kanske inte längre har körkort och bil blir det svårt att ta sig till olika gruppverksamheter. För att förebygga ensamhet bland de äldre ville vi skapa en verksamhetsmodell där vi ger möjlighet för de som har svårt att ta sig hemifrån att på distans via en surfplatta få delta i gruppverksamhet. Det som är speciellt med denna modell är att den riktar sig till hemmaboende äldre som inte ännu har hemvård samt att innehållet produceras av tredje sektorns aktörer. Om man får möjlighet att delta i sociala grupper kan det ge en känsla av meningsfullhet och sammanhang i vardagen. Innehållet i gruppverksamheten kommer också att bestå av gymnastikövningar och hjärngymnastik. Vi vill på detta sätt försöka fördröja behovet av hemvård.
Luomme toimintamalli kotona asuville ikäihmisille suunnatuille virtuaaliryhmille, joiden sisältöä tuottavat eri kolmannen sektorin toimijat.
________________________________________________________________________________________________________
Vi skapar en verksamhetsmodell för virtuella grupper riktade till hemmaboende äldre, där innehållet produceras av olika aktörer från tredje sektorn.
Pilotointi alkoi syyskuussa 2023 ja kestää vähintään kolme kuukautta. Ennen käynnistämistä tehtiin yhteistyötä eri kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan kanssa. Yhteistyössä hyvinvointialueen teknisen tukihenkilön kanssa hankitiin tarvittavat laitteet.
________________________________________________________________________________________________________
Piloteringen startade i september 2023 och pågår i minst tre månader. Innan uppstart skapades ett samarbete med olika aktörer inom tredje sektorn och kommunen. I samarbete med välfärdsområdets tekniska stödperson skaffades nödvändig utrustning.
Yksi kokeilun tavoitteista on luoda toimintamalli, jossa kolmas sektori osallistuu ikääntyneille ihmisille suunnattujen palveluiden kehittämiseen hyvinvointialueella. On olemassa monia erilaisia yhdistyksiä, joiden kohderyhmänä ovat ikääntyneet ihmiset, ja tällä tavoin voimme auttaa yhdistyksiä tavoittamaan kohderyhmänsä samalla, kun kotona asuvat ikääntyneet ihmiset saavat lisää sosiaalista vuorovaikutusta ja lisää merkityksellisyyttä elämäänsä.
Pyrimme myös lisäämään ikääntyneen väestön digitaalista osaamista ja vähentämään ennakkoluuloja hyvinvointiteknologiaa kohtaan.
________________________________________________________________________________________________________
En av målsättningarna med piloteringen är att skapa en verksamhetsmodell där tredje sektorn involveras i utvecklingen av tjänster för äldre i välfärdsområdet. Det finns många olika föreningar vars målgrupp är äldre människor och på detta sätt kan vi hjälpa föreningarna att nå sin målgrupp på samma gång som de hemmaboende äldre får mera socialt umgänge och ökad känsla av meningsfullhet i tillvaron.
Vi arbetar också för att öka det digitala kunnandet bland den äldre befolkningen och minska på fördomarna mot välfärdsteknologi.
Pilotin suunnitteluvaiheessa huomasimme, että yhdistyksistä ei ole helppoa löytää vapaaehtoisia, jotka ottaisivat tehtäväkseen säännöllisen virtuaaliryhmätoiminnan pitämisen. Järjestimme työpajan, johon kutsuimme paikallisen alueen monien eri yhdistysten edustajia. Harva oli kiinnostunut osallistumaan työpajaan, ja vain muutama halusi lopulta osallistua etäryhmätoimintaan. Olemme myös laatineet tiedotteita, jotka olemme lähettäneet suurimmalle osalle alueen mahdollisista yhdistyksistä, ja kysyneet henkilökohtaisesti useilta kolmannen sektorin toimijoilta, voisivatko he osallistua kokeiluun, mutta vastaus on ollut heikko.
________________________________________________________________________________________________________
I planeringsstadiet av piloteringen märkte vi att det inte är lätt att hitta frivilliga inom föreningar som vill ta på sig att hålla regelbunden virtuell gruppverksamhet. Vi ordnade en workshop till vilken vi bjöd in representanter från många olika föreningar i närområdet. Det var få som var intresserade av att delta i workshopen och bara några enstaka som i slutändan ville vara med och hålla gruppverksamhet på distans. Vi har även skapat infoblad som vi har skickat ut till de flesta tänkbara föreningar i området och även frågat personligen av flera aktörer inom tredje sektorn om de har möjlighet att vara med i piloteringen, men responsen har varit svag.