| Innokylä

Toimintaympäristö

Perhekeskustyön kehittämisessä tulee huomioida kaikkien toimijoiden sitoutuminen, yhdenmukaisuuden varmistaminen, riittävän ja oikeanlaisen viestinnän toteutuminen, resurssien riittävyys ja henkilöstön osaaminen. Perhekeskustoimintamallin tavoite on vähentää korjaavien lapsiperhepalvelujen tarvetta panostamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisevään toimintaan sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Suuntaamalla taloudellisia voimavaroja ennaltaehkäiseviin palveluihin, asiakaslähtöisyyteen ja selkeisiin palveluprosesseihin voidaan kohtuullisen pienellä rahallisella panostuksella parantaa vaikuttavuutta. Pitkällä aikavälillä saadaan säästöä ja hillitään kustannuksia terveys- ja sosiaalipalvelujen kokonaiskustannuksissa.

Perhekeskustoimijoiden sitoutumista yhteiseen perhekeskustyöskentelyyn voidaan omalta osaltaan edistää, vahvistaa ja selkiyttää sopimusrakenteella. Etelä-Pohjanmaan perhekeskuksen yhteistyösopimus on laadittu ja tullut voimaan 31.3.2025.

Perhekeskustoiminnan kehittäminen tulee olla yhdenmukaista koko Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella sekä myös kansallisesti. Työssä tukena on THL:n valtakunnallinen perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoimijoiden verkosto. Yhteiskehittämistä on myös tehty muiden hyvinvointialueiden kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osassa perhekeskusalueista on ollut jo olemassa olevat toimivat johto-/ohjausryhmät. Perhekeskuksen johtamisrakenteen kehittämisen myötä kaikille perhekeskusalueille käynnistettiin johtoryhmätyöskentely. Johtoryhmätyöskentely on käynnistynyt keväällä 2023. Olemassa oleville johtoryhmille tapahtui uudelleen organisoitumista työskentelyn käynnistämisen vaiheessa sekä sen edetessä. Johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti (n. 4 kertaa vuodessa) ja sopivat yhteisistä toimintatavoista, tarkastelevat perhekeskuksen palvelutarpeita, työnjakoa ja yhteistä tapaa tehdä työtä sekä muita keskeisiä kysymyksiä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perhekeskuksen kehittämistyön kohderyhmänä ovat kaikki alueen lapset, nuoret ja perheet sekä heidän kanssaan toimivat ammattilaiset ja muut toimijat. Perhekeskustoimintamallissa ydin asiana on lapsi, nuori ja hänen läheisverkostonsa. Toimintaa pyritään kehittämään alueelliset erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Erityisesti kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisessä asiakkaat ovat olleet mukana. Heidän toiveita ja tarpeita on kysytty mm. erilaisilla kyselyillä sekä keskustelemalla. Perhekeskuksen kehittämistyö tulee olla jatkuvaa ja alueen tarpeisiin vastaavaa.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Etelä-Pohjanmaalle muodostetaan perhekeskusten alueellisesta toimivuudesta, sisältöjen kehittämisestä ja verkostoyhteistyöstä rakennettu kokonaisuus. Asiakkaita ovat lapset, nuoret ja perheet. Perhekeskusverkoston ja toiminnan vakiintuessa ja työskentelyn toteutuessa asiakkaat saavat helposti ja varhaisessa vaiheessa tarvitsemansa avun ja tuen kynnyksettömästi.

Etelä-Pohjanmaalla on kahdeksan perhekeskusta (Kauhajoki, Ilmajoki, Kurikka, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Alajärvi ja Alavus), jotka toimivat verkostomaisesti. Perhekeskusrakenteiden ja perhekeskusten johtoryhmien työskentelyn ollessa vahvaa, voidaan sopia yhteisistä toimintatavoista ja tarkastella perhekeskuksen alueellisia palvelutarpeita, ilmiötasoista ja hyvinvointiin liittyvää tietoa sekä työnjakoa ja yhteistä tapaa tehdä työtä.

Perhekeskustoiminnan johtamiseen on muodostettu kaksiportainen verkostojohtamisen ja koordinaation rakenne. Perhekeskuksen strategisena johtoryhmänä toimii maakunnallinen perhekeskuksen ohjausryhmä, joka kattaa monialaisesti eri organisaation toimijat alueelta. Operatiivisen johtamisen välineenä hyvinvointialueen sisällä toimii perhekeskuksen johtotiimi. Kunnilla ja muilla perhekeskuksen yhteistyötahoilla on vastaavia omia operatiivisen johtamisen rakenteita. Alueelliset perhekeskuksen johtoryhmät toimivat strategisen ja operatiivisen toiminnan konkreettisina jalkauttajina. Johtoryhmien jäsenet vievät omissa organisaatioissaan ja toimintayksiköissään sovittuja asioita ja toimintamalleja käytäntöön.

Perhekeskustoiminnan kokonaisuutta johtaa palveluyksikköjohtaja, joka vastaa perhekeskuksen johtamisrakenteista ja toiminnoista: yhteensovittavasta verkostojohtamisesta, kokonaisuuden koordinoinnista ja integraation toteuttamisesta. Perhekeskuskoordinaatiossa huolehditaan tiedotuksesta ja viestinnästä huomioiden alueelliset tarpeet ja kehittämistyön eteneminen. Perhekeskustoiminnan koordinaatiolla varmistetaan perhekeskusten johtamisjärjestelmä sekä alueellisten perhekeskusten ja perhekeskusten kohtaamispaikkojen aktiivinen toiminta ja jatkuvuus turvaten perheiden näkökulmasta palveluiden yhdenvertaisuuden toteutumista.

Perhekeskuskoordinaattoreita alueella on kaksi. Perhekeskuskoordinaattorit vastaavat alueellisesta toimivuudesta ja kehittävät sisältöjä verkostoyhteistyössä alueellisten perhekeskustoimijoiden kanssa. Perhekeskuskoordinaattorit kehittävät ja organisoivat kohtaamispaikkatoimintaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa huomioiden alueen lasten ja perheiden toiveita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Perhekeskuskoordinaatio sijoittuu hallinnollisesti hyvinvointialueen perheiden palveluiden alle. Perhekeskuskoordinaattorit työskentelevät aktiivisesti sekä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakunnan sekä muiden toimijoiden kanssa. Työaika jakautuu alueellisten tarpeiden mukaan painottuen. Koordinaattoreiden työtä johtaa palveluyksikköjohtaja ja ohjaa maakunnallinen perhekeskuksen ohjausryhmä ja alueelliset johtoryhmät. Kehittämistyöstä on säännöllisesti käyty kehittämis- ja palautekeskusteluja.

Perhekeskusten johtoryhmissä ja maakunnallisessa ohjausryhmässä seurataan työn etenemistä ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista, tarkastellaan perhekeskuksen palvelutarpeita, työnjakoa ja yhteistä tapaa tehdä työtä sekä muita keskeisiä kysymyksiä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhdessä rakennettu ja yhdenmukainen toimintapa on oleellista. Perhekeskuskoordinaation sijoittuminen hyvinvointialueen organisaatioon turvaa maakunnallisen työskentelyn. Kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Tavoitteet ja visio tulee olla selvillä, joita kohti työskennellään. Johdon ja yhteistyötahojen tuki on tärkeää. Viestintään ja tiedottamiseen on hyvä panostaa vahvasti alusta pitäen. Avoin läpinäkyvä viestintä tuo työn näkyväksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Johtoryhmätyöskentely on vakiintunut ja kehittynyt alueella. Perhekeskusten johtoryhmille on luotu ja ollaan luomassa yhteisiä teemoja ja vuosikellotusta, joka ohjaa ja tukee työskentelyä. Yhteinen tahtotila on vahvistunut ja yhteisiä toimintatapoja on löydetty. Perhekeskuksen yhteistyösopimus laadittiin ja tuli voimaan 31.3.2025. Yhteistyösopimus sitouttaa toimijoita vahvemmin yhteiseen työhön ja luo yhteistä tahtotilaa.

Etelä-Pohjanmaan perhekeskuksen koordinaatio