Hehku -toimintamalli Tulevaisuuden lastensuojelu-hankkeessa 2021-2022
HEHKU- toimintamallissa yhdistetään lastensuojelun tehostettu perhetyö tai sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö sekä lasten- tai nuorisopsykiatrinen hoito erikoissairaanhoidossa.
Hehku-toimintamallin kehittäminen on tarpeellista, koska nykytilanteessa palvelut eivät vastaa kokonaisvaltaista tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Osa vakaavasti psyykkisesti oireilevista lastensuojelun asiakkaana olevista lapsista tippuu tarvitsemastaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenarvioinnista ja hoidosta. Tästä syystä lastensuojeluhankkeessa tämä pilotti oli osa ns. Väliinputoajanuorten jalkautuva tuki -työpakettia.
Hehku kohdistuu lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon asiakkaana oleviin 10-17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin, joilla laaja-alaisia palvelutarpeita. Lapset tai nuoret tarvitsevat samaan aikaan hoitoa sekä arkea strukturoivaa, vakauttava ja lapsen turvallisuutta varmistavaa tukea ja ohjausta. Heille tarvitaan sijaishuollon vaihtoehdoksi tutkimusperustainen ja strukturoitu palvelumalli. Malli integroi lastensuojelun avohuollon sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön jalkautuvan erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorilähtöiseksi kokonaisuudeksi.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ja nuoret eivät hyödy nykytilanteessa tarjolla olevasta psykiatrisesta avohoidosta ja lastensuojelulain mukaisista avohuollon tukitoimista. Nyt osa lapsista ja nuorista on väliinputoajia, koska nykyiset toimintatavat eivät vastaa heidän tuen tarpeisiinsa. Lastensuojelulain edellyttämää avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta ei voida toteuttaa tarkoituksenmukaisesti, lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaan hoidon tarpeen arviota ja hoitoa. Tälle kohderyhmälle ei ole tarjolla riittävän vahvaa avomuotoista palvelua.
Palveluaukon takia sijoituksia joudutaan tekemään myös tilanteissa, joissa lastensuojelun sijaishuolto ei ole lapsen edun mukainen ratkaisu. Lastensuojelun sijaishuollossa vaativahoitoisten, psyykkisesti sairaiden lasten osuus on ollut voimakkaassa kasvussa.
Nykyisin tarjolla olevat avohuollon tukitoimet ja erikoissairaanhoito eivät vastaa yhdessä tunnistetun asiakasryhmän tarpeisiin. Asiakasryhmän tarpeisiin vastaaminen tutkimusnäyttöön perustuen sekä kustannusvaikuttavasti edellyttää lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon resurssit integroivaa, avomuotoista ratkaisua.
Hehku -Toimintamalli kohdistuu lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon asiakkaana oleviin 10-17 -vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin, joilla laaja-alaisia palvelutarpeita. Lapsella tai nuorella on samanaikainen hoidon sekä arkea strukturoivan, vakauttavan ja lapsen turvallisuutta varmistavan tuen ja ohjauksen tarve. Malli integroi lastensuojelun avohuollon sekä lapsen ja nuoren kehitysympäristöön jalkautuvan erikoissairaanhoidon lapsi- ja nuorilähtöiseksi kokonaisuudeksi.
Tähän ryhmään kuuluvat lapset ja nuoret eivät hyödy nykytilanteessa tarjolla olevasta psykiatrisesta avohoidosta ja lastensuojelulain mukaisista avohuollon tukitoimista. Nyt osa lapsista ja nuorista on väliinputoajia, koska nykyiset toimintatavat eivät vastaa heidän tuen tarpeisiinsa. Lastensuojelulain edellyttämää avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta ei voida toteuttaa tarkoituksenmukaisesti, lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaan hoidon tarpeen arviota ja hoitoa. Tälle kohderyhmälle ei ole tarjolla riittävän vahvaa avomuotoista palvelua.
Pilottitiimin asiakastyön aikana on kertynyt lisää ymmärrystä asiakkaiden tilanteesta
- työskentelyn aloittamisen edellytyksenä on laaja-alainen ja yhteinen tilannearvio ja suunnitelma
- lasten ja perheiden haastavat tilanteet vaativat työskentelyä koko systeemin kanssa; kotiin tehtävä työ auttaa ymmärtämään tilannetta paremmin
- osallisuuden vahvistaminen lisää tukeen sitoutumista
Hehku-toimintamallia kehitetään tekemällä integroitua asiakas- ja potilastyötä. Hehku-tiimiin kuuluu kaksi sairaanhoitajaa, psykologi ja kolme sosiaaliohjaajaa. Asiakasohjaus on järjestetty integroidusti ja ensimmäinen yhteydenotto tai aloite voi tulla lastensuojelusta, perhesosiaalityöstä, lasten- tai nuorisopsykiatrialta.
Toimintamalli pähkinänkuoressa:
- Yhdistetään lastensuojelun, perhesosiaalityön ja erikoissairaanhoidon (lasten- tai nuorisopsykiatria) ammattilaisista koostuvan ydintiimin tueksi koulun ja muiden verkostojen resurssia ja osaamista
- Monialainen työparityö
- Arjen muokkaaminen lapselle ja nuorelle turvalliseksi ja vahvuuksia tukevaksi laaja-alaisena yhteisenä työnä.
- Jalkaudutaan lapsen/nuoren arjen kehitysympäristöihin.
- Yhteistyö olemassa olevan verkoston ja hoitotiimin kanssa on tiivistä
- Vastuu tuen ja hoidon linjaamisesta ja koordinoinnista säilyy lapsen asiasta vastaavalla sosiaalityöntekijällä ja hoidosta vastaavalla lääkärillä
- Kokonaisvaltainen työskentely, jossa ydinelementtien painopistettä räätälöidään: Yksilötyö lapsen ja nuoren kanssa, vanhempain ohjaus, koko perheen tuki, verkostotyö
- Multisysteemisten interventioiden ja perheterapeuttisen työotteen periaatteet käytössä
Kuva
Helsingin omarahoitusosuuden ja hankerahoituksen turvin on voitu irrottaa tiimi työskentelemään tämän asiakasryhmän kanssa Helsingissä.
TulLas Hankkeen aikana v. 2021-2022 kokeiltiin toimintamallin periaatteiden levittämistä Espooseen ja Vantaalle ilman erillistä tiimiä ja alustavien tulosten perusteella näkemys on se, ettei Hehku-mallin mukaista intensiivistä jalkautuvaa tukea ole mahdollista tarjota osana muuta perustyötä.
Hehku-toimintamalli tuottaa tietoa siitä, miten lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyötä olisi syytä tiivistää kaikkien yhteisasiakkaiden kohdalla. Asiakkaat hyötyvät yhteistyön ja rinnakkain tehtävän työn paremmasta suunnittelusta ja siitä, että ammattilaisilla ja asiakkailla on selkeämpi yhteinen ymmärrys lapsen ja hänen perheensä tilanteesta ja tuen tarpeista sekä tavoitteista.
Pilotti käynnistyi maaliskuussa 2021 ja olemme tehneet yhdessä alustavaa arvioita toimintamallin tuloksista. Työ on kesken, mutta alla on alustavia nostoja mallin vaikutuksista palvelujärjestelmään ja asiakkaiden tilanteisiin:
Yhteisvastuullinen työnjako ja räätälöity osaamisen yhdistely on ollut toimivaa ja tarpeellista kaikilla osa-alueilla: vanhempainohjaus, yksilötyö, koko perheen kanssa työskentely, verkostotyö:
- Vanhempain ohjauksessa on ollut tarvetta hyödyntää psykiatrian ja terveydenhuollon osaamista ja tietoa, vanhemmuuden haasteet kietoutuvat valtaosalla psyykkisiin ongelmiin tai jopa psykiatrisiin sairauksiin, mielenterveyden häiriöihin (valtaosalla diagnoosista ei tietoa tai sitä ei ole tehty)
- Tiimissä monialaisten resurssien sujuva, oikea-aikainen yhdistäminen on tehokasta, ”comboja” mahdollista säätää tapaus- tai jopa tilannekohtaisesti.
- Vanhemmat kokevat kahden palvelun samanaikaisen työskentelyn arvokkaammaksi: he välttyvät puhumasta tuplasti samoista asioista, epäselvät ajatukset ja väärinkäsitykset voidaan heti purkaa (esim. lääkitykseen ja lastensuojeluun sijoittamiseen liittyvät kysymykset).
- Asiakas hyötyy sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan tiiviistä yhteistyöstä: toinen tietää, mitä toinen tekee ja tehdään yhteisiä sopimuksia. Ammatillinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää työparien kesken, jota kautta löytyy yhteinen linja työskentelyyn, mistä aloitetaan ja mihin suuntaan lähdemme työskentelemään.
Intensiivinen työskentely sovitetaan asiakaslähtöisesti ja ryhdikkäästi perheen arkeen:
- Asiakasmäärä on tärkeä olla rajattu, koska työskentely on intensiivistä ja erilaisia tapaamisia tarvitaan viikoittain.
- Pinnallisessa tai syvällisessä keskustelussa on valtava ero ja asiakkailla on paljon kokemuksia aiemmasta työskentelystä, etteivät tulleet kuulluksi! Tarvitaan kiinnipitävä otetta, muistutetaan käynneistä. Työntekijät sitoutuvat tukemaan asiakasta.
- Terapeuttinen työskentely on koko perhettä hoitavaa.
- Lyhytaikainen (noin 4-7 kk) ja ajallisesti määritelty intensiivinen työskentelytapa ja ryhdikkäämmät tavoitteet auttavat jumittuneessa tilanteessa
- Tavoitteet ovat aluksi pienempiä ja liittyvät psyykkiseen vointiin, mutta selkeytyvät työskentelyn aikana, kun/jos tilanne lähtee liikkeelle.
- Hehkun työskentely on räätälöityä, aluksi tiiviimpää, sen jälkeen annetaan tilaa muutokselle ja vahvistamme perhettä
Jalkautuva ja integroitu työ mahdollistaa oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen hoidon ja tuen toteuttamisen:
- HEHKUun ohjautuneilla lapsilla ja nuorilla diagnoosit ovat vanhentuneita. Tutkimuksia ja hoidon tarpeen täsmällistä arviota ei ole saatu tehtyä, koska kokonastilanteen vaikeuden ja alentuneen toimintakyvyn vuoksi tavallinen tarjolla oleva tutkimus ja/tai hoito ei ole onnistunut.
- Lastensuojelussa kokonaisvaltainen tilannearvio on voinut jäädä tekemättä tai puutteelliseksi. Usein perheen tilanne kotona epämääräinen ja hyödymme eri ammattikuntien näkemyksistä ja selkeästä palvelun tarpeen toteamisesta. Tuen tarve tulee esiin jo kolmen yhteisen käynnin aikana!
- Joustava jalkautuminen ja integroitu työparityö mahdollistaa kokonaistilanteen hahmottamisen ja selkeytymisen. Kotona toimintakyvyn haasteet ja mahdollisesti ihan fyysisesti kotiin liittyvät asiat havainnollistuvat ja niitä voidaan ottaa työskentelyssä huomioon, jolloin ei tehdä ei hoitosuosituksia tai ohjausta, jotka lapselle ja perheelle mahdottomia
- Lapsen ja vanhemman hyvinvointi kohenee lyhyemmässä ajassa ja nopeammin, koska siihen ei mene niin paljon aikaa vrt. kun kaksi eri tahoa työskentelee erikseen saman asiakkaan kanssa ja joskus käy osittain samaa keskustelua arjesta, toimintakyvystä/haasteista.
Lisää eväitä suunnitelmalliseen etenemiseen lastensuojelussa ja erikoissairaanhoidossa:
- HEHKU-jaksolla on voitu luoda aikaisempaa parempia edellytyksiä jatkohoitoon erikoissairaanhoidossa ja lapsen edun mukaisiin ratkaisuihin lastensuojelussa selkeyttämällä hoidon ja tuen tarpeen arviota.
- Tuki ja hoito on jakson jälkeen mahdollista kohdentaa aikaisempaa paremmin.
HEHKU-toimintamalli näyttäisi ”tilkitsevän” nykyisten erikoissairaanhoidon hoitomallien aukkoja ja puutteita. HEHKU täydentää olemassa olevia hoitomalleja. Toimintamalli näyttää tuovan kustannussäästöjä lastensuojeluun lyhyellä aikavälillä sekä palvelujärjestelmään ja terveydenhuoltoon pitkällä aikavälillä (nuoruusiässä alkavan vakavan mielenterveyden häiriön kehittymisen ehkäiseminen).