Henkilökohtainen budjetointi Keusoten vammaispalveluissa
Henkilökohtaisen budjetoinnin toimintamalli.
HB-toimintamalli vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta sekä mahdollistaa avun ja tuen saamisen joustavasti yksilöllisellä toteutustavalla.
Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula muodostavat Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote), jonka vastaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Alue muodostaa vuoden 2023 alusta alkaen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen. Keusoten väestöpohja on n. 200 000 asukasta, ja väestö on jakaantunut laajalle maantieteelliselle alueelle erilaisiin keskusta- ja taajama-alueisiin. Vammaispalvelujen asiakkaita alueella on n. 4 000.
Keski-Uudenmaan vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin hanke on osa Marinin hallituksen vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin (HB) kokeiluhanketta, joka tähtää Suomen oikeusjärjestelmään ja palvelurakenteeseen soveltuvien valtakunnallisten periaatteiden ja toimintatapojen määrittelyyn vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin käytännön toteutusta varten. Tavoitteena on luoda HB:n malli, joka vahvistaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta, sekä mahdollistaa avun ja tuen saamisen joustavasti kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla.
Keusote oli mukana kansallisessa kehittämistyössä jo Juha Sipilän hallituksen Palvelusetelikokeilussa vuosina 2016–2019 sekä on osallisena muun muassa Marinin hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellista uudistamista tukevissa hankkeissa sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeessa vuosina 2020–2022.
Suomessa ei ole olemassa henkilökohtaisen budjetin toimintamallia eikä lainsäädäntö tunnista sitä järjestämistapana. Jotta voidaan toimia henkilökohtaisessa budjetissa, tulee ratkaista muun muassa miten henkilökohtainen budjetti määritellään, mitä henkilökohtaisella budjetilla voi hankkia ja keneltä palveluja voi hankkia sekä miten palveluita ja henkilökohtaista budjettia seurataan. Tarvitaan lainsäädäntö tukemaan toimintamallia. Toimintamallin ja lainsäädännön lisäksi tulee kehittää tarpeenmukaisia ja saavutettavia työvälineitä niin asiakkaiden, järjestäjän kuin palveluntuottajan tarpeisiin.
Toteutuksesta vastasi hankkeen projektipäällikkö yhdessä projektikoordinaattorin kanssa, jotka työskentelivät hankkeessa täysipäiväisesti. Varsinaisten hanketyöntekijöiden lisäksi vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetin hanke sai tukea ja apua Keusoten taloushallinnosta ja viestinnästä sekä erityisesti vammaispalveluiden asiantuntijoilta. Lisäksi hanke hankki organisaation ulkopuolelta tarvittavia asiantuntijapalveluja.
Alueella hanke toteutettiin yhdessä ja yhteistyössä asiakkaiden, Keusoten työntekijöiden, järjestöjen ja palveluntuottajien edustajien kanssa sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työtä tehtiin yhdessä viikoittain ja kuukausittain yhteisissä tapaamisissa, työpajoissa tai projekti- ja ohjausryhmissä.
Hankkeen työpajatyöskentelyyn osallistui Keusoten vammaispalvelujen työntekijöitä, sidosryhmien ja palveluntuottajien edustajia. Työryhmiä oli kaksi; toinen ryhmistä keskittyi rahoitus- ja toimintamallin ja toinen asiakasohjauksen toimintamallin kehittämiseen. Työryhmille järjestettiin yhteiset aloitus- ja lopetustyöpajat, muuten työryhmät työstivät hankkeen toimintamalleja työpajoissa kuukausittain.
Alueellisen yhteistyön lisäksi hankkeessa tehtiin tiiviisti ja säännöllisesti työtä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työntekijöiden ja heidän kauttaan myös Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden HB-hankkeiden sekä toimijoiden kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä olivat Keusoten alueella asuvat vammaiset henkilöt sekä alle 65-vuotiaat omaishoidon tuen asiakkaat, jotka tarvitsevat vammaispalveluja ja/tai omaishoidon tuen vapaan aikaisia palveluja. Vammaispalvelujen asiakkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä erilaisia ihmisiä erilaisine tuen tarpeineen. Hankkeessa ei tehty rajauksia esimerkiksi iän tai palvelutarpeen perusteella. Omaishoidon tuen osalta hanke rajautui alle 65-vuotiaisiin asiakkaisiin, koska yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuki on organisaatiossa ikääntyneiden palveluissa.
Henkilökohtaista budjetointia lähestyttiin neljän palvelun ja niiden käyttäjien kautta: vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen asioimis- ja vapaa-ajan matkat, päiväaikainen toiminta (kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki), omaishoidon tuen lakisääteiset vapaat ja asunnon muutostyöt.
Asiakasymmärrystä kerättiin heti hankkeen alussa nykytilan kuvaukseen tehdyissä asiakashaastatteluissa. Asiakashaastatteluja tehtiin myös hankkeessa kehitetyn HB-toimintamallin arvioimiseksi. Hankkeen työryhmiin nimettiin jäseniä alueen yhdistyksistä/vammaisneuvostoista.
Henkilökohtainen budjetti on asiakkaan palveluiden järjestämistapa, jonka avulla asiakas voi suunnitella ja hankkia palveluita itselleen sopivimmalla tavalla. HB pohjautuu palvelutarpeen arvioinnissa todettuun avun ja tuen tarpeeseen ja asiakkaalle myönnettyyn palveluun. HB:lla asiakas voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan ja/tai vaihtaa viranhaltijan myöntämän palvelun kokonaan tai osin sellaiseen palveluun, joka vastaa asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. HB:lla hankitun palvelun tulee vastata tarpeeseen, johon palvelu on alun perin myönnetty. Palveluntuottajan ja palvelun lisäksi asiakas voi jaksottaa palvelujen käyttöä tarpeensa mukaisesti HB:n voimassaoloaikana.
Henkilökohtainen budjetti soveltuu kaikille vammaisille henkilöille iästä, toimintakyvystä tai palvelutarpeesta riippumatta. Lähtökohta on, että jokainen vammaispalveluihin oikeutettu asiakas voi valita HB:n palveluidensa järjestämistavaksi. HB-mallin kehittämisen lähtökohtana on ollut, että malli olisi käytettävissä myös muissa kuin nyt tarkastelun kohteena olleissa palveluissa sekä muiden asiakasryhmien kohdalla.
Henkilökohtainen budjetti muodostuu palvelukohtaisten HB-luokkien perusteella, joiden perustana ovat asiakkaiden erilaiset tuen tarpeet. Asiakkaalle sopiva HB-luokka määritellään palvelutarpeen arvioinnin pohjalta.
Asiakkaan palveluiden ja budjetin sopivuutta seurataan säännöllisesti ja sovitusti. Tavoitteena on, että asiakas ja tarvittaessa työntekijä voi seurata budjetin käyttöä reaaliaikaisesti soveltuvan työvälineen kautta. Tarvittaessa tehdään uusi palvelutarpeen arviointi sekä määritellään budjetti.
Kuva
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen vaatii tiedon jakamista ja toimintamallin testaamista käytännössä. Vaikka HB-toimintamalli on tehty yhteistyössä asiakkaiden, työntekijöiden ja sidosryhmien kanssa, niin tietoa täytyy välittää eteenpäin ja isommalle joukolle, jotta HB tulee tunnetuksi ja useampien tietoon. Tarvitaan monipuolista viestintää ja viestinnän tueksi materiaalia ja perehdytystä henkilökohtaisesta budjetista.
HB-toimintamallia kannattaa pilotoida alueella pienemmällä ja rajatummalla asiakasmäärällä, jolloin nähdään mallin toimivuus ja voidaan kehittää toimintamallia vastaamaan paremmin asiakkaiden, järjestäjän ja palveluntuottajien tarpeisiin ennen isompien asiakasjoukkojen mukaan ottamista. Pilotoimiseen otetaan mukaan kiinnostuneita asiakkaita, työntekijöitä, esimiehiä ja päälliköitä. Oma kiinnostuneisuus edistää toimintamallin juurruttamista ja leviämistä.
Kun HB-toimintamalli on pilotoitu ja saatu tietoa sen toimivuudesta ja kehitetty yhdessä mahdollisia kipukohtia sekä saatu toimintamalli tunnetuksi, niin tarvitaan edelleen aktiivista viestintää ja myös kehittämistä muun muassa soveltuvien työvälineiden osalta.
Käyttöönoton tueksi tarvitaan poliittista ja johdon tukea sekä lainsäädäntöä, joka tulee henkilökohtaista budjetointia.
Luotua henkilökohtaisen budjetin toimintamallia ei ole alueella vielä päästy testaamaan käytännössä. Saadun palautteen pohjalta HB-toimintamallin on nähty pääsääntöisesti positiivisena ja hyvänä kokeilemisen arvoisena asiana. Yleisesti toimintamallia pidettiin selkeänä ja sen katsottiin huomioivan hyvin eri ikäiset asiakkaat ja erilaiset vammaryhmät sekä heidän tarvitsema tuki HB:n suunnittelemisessa ja käyttämisessä. Vaikka HB-toimintamalli sai rakentavaa ja kannustavaa palautetta, niin samalla todettiin, että vasta kokeilujakso osoittaa toimintamallin toimivuuden ja jatkokehitettävät asiat. Mahdollisia toimintamallin haasteita nähtiin asiakkaiden HB-luokkien arvioimisessa, palveluiden vertailussa ja HB:n arvon määrittämisessä.