Hoidon jatkuvuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Päijät-Häme (RRP4)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoidon jatkuvuuden kehittäminen moniammatillisesti yhteistyössä avosairaanhoidon kanssa.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa luodaan ja kehitetään hoidon jatkuvuutta parantavia toimintamalleja, jotka tukevat ammattilaisen ja asiakkaan välistä hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuus koskee ensisijaisesti kiireetöntä hoitoa. Aiemmin muodostuneet pitkäaikaiset hoitosuhteet pyritään säilyttämään hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tapahtunut suuria muutoksia Päijät-Hämeen hyvinvointialueella viimeisen vuoden aikana. Osaksi muutoksien vuoksi toiminta on jäsentymätöntä ja alueellisia yhteisiä toimintamalleja kaivataan toiminnan selkeyttämiseksi. Hoitoon pääsyn kriteereissä ja ohjautuvuudessa epäselvyyttä ja toimintatavoissa vaihtelevuutta sote-keskuksittain.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja avosairaanhoidon yhteistyö toteutuu Päijät-Hämeen oman tuotannon sote-keskuksissa eri tasoisesti. Osassa sote-keskuksissa psykiatriset sairaanhoitajat ovat tiivis osa moniammatillista tiimiä ja puolestaan osassa sote-keskuksissa moniammatillinen tiimimalli ei toteudu hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti.
Toimenpiteillä tavoitellaan hoidon jatkuvuuden parantumista mielenterveys- ja päihdeasiakkailla. Hoidon jatkuvuuden hyödyt löytyvät toimintaympäristö otsikon alta.
- Miepä-palveluiden ja avosairaanhoidon yhteistyön parantaminen ja yhdenmukaisten toimintamallien luominen hyvinvointialueelle.
- Moniammatillisten terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen kohderyhmälle.
- Hoidon vaikuttavuuden aktiivinen tarkastelu ja kehittäminen.
- Psykiatristen sairaanhoitajien osallistaminen kehittämiseen. Moniammatillinen kehittäminen.
- Tiimimallin mukaisen toimintamallin vahvistaminen kaikissa sote-keskuksissa.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osalta pohdittiin potilasryhmiä, jotka hyötyvät hoidon jatkuvuudesta eniten. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaista kohderyhmäksi on suunnitteluvaiheessa pohdittu muun muassa asiakkaita, joilla diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö tai pitkäaikainen psykoottinen sairaus. Kohderyhmä tarkentuu vuoden 2024 loppuun mennessä kun suunnitteluvaiheesta siirrytään toteutukseen.