Hoidon jatkuvuus mielenterveyspalveluissa, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Mielenterveyspalveluiden asiakkaat ovat osa omalääkärimallia, jossa asiakkaille nimetään omahoitaja ja omalääkäri. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta sekä kehittää yhteistyötä avosairaanhoidon kanssa.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa luodaan ja kehitetään hoidon jatkuvuutta parantavia toimintamalleja, jotka tukevat ammattilaisen ja asiakkaan välistä hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuus koskee ensisijaisesti kiireetöntä hoitoa. Aiemmin muodostuneet pitkäaikaiset hoitosuhteet pyritään säilyttämään hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteet
- Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa - asukkaiden parhaaksi
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tapahtunut suuria muutoksia Päijät-Hämeen hyvinvointialueella viimeisen vuoden aikana. Osaksi muutoksien vuoksi toiminta on jäsentymätöntä ja alueellisia yhteisiä toimintamalleja kaivataan toiminnan selkeyttämiseksi. Hoitoon pääsyn kriteereissä ja ohjautuvuudessa epäselvyyttä ja toimintatavoissa vaihtelevuutta sote-keskuksittain.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja avosairaanhoidon yhteistyö toteutuu Päijät-Hämeen oman tuotannon sote-keskuksissa eri tasoisesti. Osassa sote-keskuksissa psykiatriset sairaanhoitajat ovat tiivis osa moniammatillista tiimiä ja puolestaan osassa sote-keskuksissa moniammatillinen tiimimalli ei toteudu hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti.
Projektipäällikkö, projektisuunnittelija ja asiantuntija. Psykiatriset sairaanhoitajat. Sote-keskuksittain nimetty kehittäjätiimin hoitaja ja lääkäri. Lisäksi osastonhoitajat ja ylilääkärit aktiivisesti kehittämisessä mukana.
- Oman tuotannon sote-keskuksien asiakkaille nimetään omahoitaja ja omalääkäri
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien parempi hyödyntäminen asiakkaiden hoidossa (omalääkärimallin potilaille tavoitteena 70% tehtynä)
- Mielenterveyspalveluiden ja avosairaanhoidon yhteistyön parantuminen
- Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- Hoidon saatavuuden parantuminen
- Asiakaskokemuksen parantuminen
- Henkilöstökokemuksen parantuminen
- Omahoitaja ja -lääkäri merkintöjen määrät potilastietojärjestelmässä
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä
- Hoidon jatkuvuuden seuranta: COC-indeksi, UPC, (SLICC ja OPR)
- Hoitoon pääsy tieto 7vrk sisällä (PowerBi raportti)
- Henkilöstökokemuksen mittaaminen säännöllisillä työtyytyväisyyskyselyillä
- Asiakaskokemusta mitataan NPS tekstitviesti kyselyllä
Toimenpiteillä tavoitellaan hoidon jatkuvuuden parantumista mielenterveys- ja päihdeasiakkailla. Hoidon jatkuvuuden hyödyt löytyvät toimintaympäristö otsikon alta.
- Miepä-palveluiden ja avosairaanhoidon yhteistyön parantaminen ja yhdenmukaisten toimintamallien luominen hyvinvointialueelle.
- Moniammatillisten terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen kohderyhmälle.
- Hoidon vaikuttavuuden aktiivinen tarkastelu ja kehittäminen.
- Psykiatristen sairaanhoitajien osallistaminen kehittämiseen. Moniammatillinen kehittäminen.
- Tiimimallin mukaisen toimintamallin vahvistaminen kaikissa sote-keskuksissa.
Päijät-Hämeessä omalääkärimallia ei lähdetty toteuttamaan jakamalla koko oman tuotannon sote-keskuksien väestöä omahoitajille ja omalääkäreille. Hankkeen alussa kartoitettiin vaikuttavimmat potilasryhmät, jotka hyötyisivät eniten hoidon jatkuvuuden parantumisesta. Ensimmäiseksi omalääkärimallin potilasryhmäksi valittiin paljon palveluita käyttävät asiakkaat eli asiakkaat, jotka ovat käyneet viimeisen vuoden aikana yli 8 kertaa lääkärin kiire- tai kiireettömällä vastaanotolla.
Seuraava potilasryhmä nousi lääkäreiden toiveesta. Toisena potilasryhmänä omalääkärimalliin otettiin mukaan diabeetikot ja iskeemistä sydänsairautta sairastavat henkilöt (tähän voisi lisätä ihan diagnoosit)
Hoitajien toiveesta kolmantena potilasryhmänä lähdettiin kartoittamaan takaisinsoittojärjestelmään paljon soittavia asiakkaita. Paljon soittavalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5 tai useammin kuukauden aikana soittaneita asiakkaita.
Tämän lisäksi hoitajat ja lääkärit voivat lisätä asiakkaan manuaalisesti omalääkärimallin potilaaksi, jos ammattilainen havaitsee, että asiakas tästä hyötyy syystä tai toisesta.
Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osalta pohdittiin potilasryhmiä, jotka hyötyvät hoidon jatkuvuudesta eniten. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaista kohderyhmäksi on suunnitteluvaiheessa pohdittu muun muassa asiakkaita, joilla diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö tai pitkäaikainen psykoottinen sairaus. Kohderyhmä tarkentuu vuoden 2024 loppuun mennessä kun suunnitteluvaiheesta siirrytään toteutukseen.