Hoidon jatkuvuutta omatiimillä, Varha, (RRP, P4, I1)
Hoidon jatkuvuusmallin toimenpiteillä tuetaan Varhan avoterveydenhuollon potilaiden hoidon jatkuvuutta.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilas-lääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden edistäminen on yksi Varhan strategisista kärkihankkeista, jolla tavoitellaan edelleen asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia palveluita. Varhan hoidon jatkuvuusmalli perustuu Omalääkäri 2.0 -selvitykseen ja sen jalkauttaminen ja juurruttaminen edistävät kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamista. Jatkuvuusmallin keskeisin asia on omalääkärin / omatiimin nimeäminen koko väestölle.
Mittarit
- Väestölle nimetty omalääkäri/omatiimi
- Lähtötilanne 65%, tavoite 100%
- Hoitoonpääsy 7vrk
- Lähtötilanne 78%, tavoite 80%
- Hoidon jatkuvuus COCI
- COCI, lähtötilanne lääkärit 0,33 / hoitajat 0,19, tavoite 0,5 (molemmat ammattiryhmät)
- Henkilöstötyytyväisyys
- eNPS, lähtötilanne -8, tavoite 30
- Asiakastyytyväisyys
- NPS, lähtötilanne 71, tavoite 70
- NPS, lähtötilanne 71, tavoite 70
Varha muodostuu kahdeksasta sote-keskusalueesta (vuoden 2025 alusta neljästä alueesta). Hoidon jatkuvuusmallin jalkauttamiseksi ja juurruttamiseksi jokaiselle alueelle on hanketyön mahdollistamana palkattu 1-2 kehittäjätyöntekijää (kummikehittäjää), joiden tehtävänä on yhteistyössä alueiden esihenkilöiden ja edelleen koko hyvinvointialueen avoterveydenhuollon esihenkilöiden kanssa viedä toimintamallin osa-alueet käytäntöön. Kummikehittäjät toimivat linkkinä kentän, esihenkilöiden ja hanketyön välillä.
Kun potilasta hoitavat samat ammattilaiset, ei potilaan tarvitse aloittaa aina alusta omaan sairauteensa ja sen hoitoon liittyvissä asioissa. Potilas tietää, keneen ottaa yhteyttä terveysongelmissa ja pienemmät asiat voidaan hoitaa helposti ilman fyysistä vastaanottoa. Moniammatillisuuden lisääntyminen ja tuttujen potilaan kanssa asioiminen edistävät potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja lisäävät työtyytyväisyyttä.
Kun hoito on koordinoidumpaa, säästytään myös häiriökysynnältä ja hukkatyöltä. Ja edelleen hoidon saatavuus paranee.
Hoidon saatavuus: hoitoonpääsytiedot
Hoidon jatkuvuus: COC-indeksi (suunnitteilla lisätä tiedolla johtamisen tueksi myös SLICC, OPR)
Henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyys: henkilöstötyytyväisyyskysely, asiakastyytyväisyyskyselyt
Otetaan käyttöön hoidon jatkuvuusmallin toimenpiteet.
Määritellään yhtenäiset toiminnan raamit hyvinvointialueen ja edelleen yksittäisen alueen tasolla.
Luodaan erilaisia työvälineitä (esim. suunnittelu- ja seurantalomakkeet) muutosjohtamisen tueksi.
Tuetaan käytännön muutosjohtamista valmennuksella.
Mahdollistetaan aktiivinen vuoropuhelu ja vertaiskehittäminen koko hva:n alueella.
Toimintamallin tarkoituksena on koko hyvinvointialueen väestön palveluiden kehittäminen yhdenvertaisiksi ja vaikuttaviksi. Malli pohjautuu Omalääkäri 2.0 -selvitykseen.
Hoidon jatkuvuusmallin keskeisimpänä asiana hoitosuhteen jatkuvuuden turvaaminen - potilaille on nimetty lääkäri / hoitaja / hoitava tiimi, potilas saa yhteyden omaan tiimiinsä ja hoitosuunnitelmat ovat käytössä.
Hyvinvointialueen sote-keskukset ovat toimintamallin käyttöönotossa eri vaiheissa. Jokaisella alueella on oma kummikehittäjä, joka vie toimintamallia eteenpäin oman alueensa lähtökohdista käsin. Kummikehittäjien verkosto jakaa hyviä toimintakäytäntöjä ja luo uusia yhtenäisiä toimintamalleja, joilla hoidon jatkuvuutta lisätään.
1) Jokaiselle potilaalle nimetään hoitava lääkäri / tiimi. Jakoperusteissa huomioidaan olemassa olevat hoitosuhteet, alueen erityispiirteet. Lääkäri- / tiimitiedot viedään potilastietojärjestelmään. Potilaille mahdollistetaan yhteyden saaminen omaan tiiminsä. Konsulttilääkäri otetaan käyttöön hoidon tarpeen arvioinnin tueksi.
2) Hoitosuunnitelmat ovat käytössä kaikilla niillä, jotka sitä tarvitsevat. Mallipohjien ja fraasien käyttö mahdollistetaan ja olemassa olevia verkkokoulutuksia hyödynnetään käyttöönotossa.
3) Määräaikaistarkastuksia tehdään yhtenäisen mallin mukaisesti. Luodaan tarkastuksiin toimintamalli.
4) Yhteiset ohjeet ovat kaikkien saatavilla. Kootaan hyvinvointialuetasoinen (sähköinen) ohjepankki ammattilaisille.
Muutosten toteuttaminen vaatii sekä aika- että henkilöstöresurssia. Näiden lisäksi myös muutos- ja kehittämisosaaminen on välttämätöntä. Jokaiseen tehtävään / asiakokonaisuuteen liittyy paljon suunnittelua, jotta varsinainen tavoite toteutuu. Tehtäviä kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, joiden kautta kokonaisuus rakentuu. Tärkeää on lähteä suunnitteluun alueen omista lähtökohdista käsin.
Kuva
Kokonaisuuden arviointi ei vielä ole mahdollista - toimintamalli on suunnittelu- ja jalkauttamisvaiheessa.