Hoidon jatkuvuutta omatiimillä
Hoidon jatkuvuusmallin toimenpiteillä tuetaan Varhan avoterveydenhuollon potilaiden hoidon jatkuvuutta.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Yhtenäisten toimintamallien muodostaminen on avain tasavertaiseen palveluun koko hyvinvointialueella.
Varha muodostuu kahdeksasta sote-keskusalueesta. Hoidon jatkuvuusmallin jalkauttamiseksi ja juurruttamiseksi jokaiselle alueelle on hanketyön mahdollistamana palkattu kehittäjätyöntekijä (kummikehittäjä), jonka tehtävänä on yhteistyössä alueiden esihenkilöiden ja edelleen koko hyvinvointialueen avoterveydenhuollon esihenkilöiden kanssa viedä toimintamallin osa-alueet käytäntöön. Kummikehittäjät toimivat linkkinä kentän, esihenkilöiden ja hanketyön välillä.
Kun potilasta hoitavat samat ammattilaiset, ei potilaan tarvitse aloittaa aina alusta omaan sairauteensa ja sen hoitoon liittyvissä asioissa. Potilas tietää, keneen ottaa yhteyttä terveysongelmissa ja pienemmät asiat voidaan hoitaa helposti ilman fyysistä vastaanottoa. Moniammatillisuuden lisääntyminen ja tuttujen potilaan kanssa asioiminen edistävät potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja lisäävät työtyytyväisyyttä.
Kun hoito on koordinoidumpaa, säästytään myös häiriökysynnältä ja hukkatyöltä. Ja edelleen hoidon saatavuus paranee.
Hoidon saatavuus: hoitotakuu toteutuu 80% kiireettömistä hoidoista, mittaamisen luotettavuus on > 70%.
COC-indeksi (lääkärit) >0,5.
eNPS >30, NPS >70
Toimintamallin tarkoituksena on koko hyvinvointialueen väestön palveluiden kehittäminen yhdenvertaisiksi ja vaikuttaviksi. Malli pohjautuu Omalääkäri 2.0 -selvitykseen.
Keskeisimpänä asiana hoitosuhteen jatkuvuuden turvaaminen - potilaille on nimetty lääkäri / hoitava tiimi, potilas saa yhteyden omaan tiimiinsä ja hoitosuunnitelmat ovat käytössä.
Hyvinvointialueen sote-keskukset ovat toimintamallin käyttöönotossa eri vaiheissa. Jokaisella alueella (8) on oma kummikehittäjä, joka vie toimintamallia eteenpäin oman alueensa lähtökohdista käsin. Kummikehittäjien verkosto jakaa hyviä toimintakäytäntöjä ja luo uusia yhtenäisiä toimintamalleja, joilla hoidon jatkuvuutta turvataan.
1) Jokaiselle potilaalle nimetään hoitava lääkäri / tiimi. Jakoperusteissa huomioidaan olemassa olevat hoitosuhteet, alueen erityispiirteet. Lääkäri- / tiimitiedot viedään potilastietojärjestelmään. Potilaille mahdollistetaan yhteyden saaminen omaan tiiminsä. Konsulttilääkäri otetaan käyttöön hoidon tarpeen arvioinnin tueksi.
2) Hoitosuunnitelmat ovat käytössä kaikilla niillä, jotka sitä tarvitsevat. Mallipohjien ja fraasien käyttö mahdollistetaan ja olemassa olevia verkkokoulutuksia hyödynnetään käyttöönotossa.
3) Määräaikaistarkastuksia tehdään yhtenäisen mallin mukaisesti. Luodaan tarkastuksiin toimintamalli.
4) Yhteiset ohjeet ovat kaikkien saatavilla. Kootaan hyvinvointialuetasoinen (sähköinen) ohjepankki ammattilaisille.
Muutosten toteuttaminen vaatii sekä aika- että henkilöstöresurssia. Näiden lisäksi myös muutos- ja kehittämisosaaminen on välttämätöntä. Jokaiseen tehtävään / asiakokonaisuuteen liittyy paljon suunnittelua, jotta varsinainen tavoite toteutuu. Tehtäviä kannattaa pilkkoa pienempiin osiin, joiden kautta kokonaisuus rakentuu. Tärkeää on lähteä suunnitteluun alueen omista lähtökohdista käsin.
Kuva
Toimintamalli on vasta suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa, vielä arviointi ei ole mahdollista.