Hoidon tarpeen arviointi sähköisissä palveluissa - Omaks
Hoidon tarpeen arviointi on asiakkaan terveydellisen tilan, toimintakyvyn ja voinnin arviointia ja selvittelyä. Apuna tässä käytetään kyselyitä, testejä ja tutkimuksia (Valvira, Hoidon tarpeen arviointi 2017). Omaks-hoitaja tekee hoidontarpeen arviointia monia eri kanavia ja yhteydenottotapoja hyödyntämällä. Asiakas voi olla Omaks-hoitajaan yhteydessä:
- puhelimitse omalle terveysasemalle soittamalla,
- omaks.fi sivuston chatin välityksellä,
- tekemällä yhteydenottopyynnön Hyvis.fi sivustolla
- tekemällä oirearvion Omaolo.fi sivustolla
- tai varaamalla sairaanhoitajan videovastaanottoajan Hyviksen kautta.
Riippuen yhteydenottotavasta, sairaanhoitaja käsittelee asiakkaan asian, kysyy asiasta tarkemmin, tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja jatkohoidon suunnittelun. Asiantuntija voi varata jatkoaikoja terveysasemille, hyödyntää Omaks – digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen videovastaanottoaikoja ja puhelinaikoja tai ohjata asiakasta tarpeen mukaan myös muun palveluntuottajan palveluihin.
Arvion tekeminen
Arvioinnin tekeminen sähköisesti tai etäyhteydessä vaatii sen, että arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi kuvia ja kyselyitä. Omaks hoitaja saattaa aloittaa arvioinnin puhelimitse, mutta ohjata asiakkaan chattiin tarkempaa arviota tai kuvia varten, tai tekemään Omaolon oirearvion asiasta, jatkaen hoitoa tarkempien vastauksien jälkeen.
Arvio perustuu asiantuntijan ammattitaidon lisäksi kansallisiin hoitosuosituksiin (käypähoito) ja hoitokäytäntöihin. Hoitaja käyttää myös apunaan hyvinvointialueen tuottamia palvelukarttoja, hoitokarttoja ja ohjeistuksia.
Konsultaatiot
Mikäli hoidon tarpeen arvioinnissa ilmenee tarve tarkempaan selvittelyyn tai konsultaatioon muiden ammattilaisten kanssa, konsultaatiomahdollisuudet ovat laajat. Hoitaja voi konsultoida lääkäriä, fysioterapeuttia, mielenterveyden ja riippuvuuksien ammattilaista, elämäntapaohjaajaa, ravitsemusterapeuttia, sosiaaliohjaajaa, perhetyöntekijää, nuorten työntekijää, senioriohjaajaa, suun terveyden ammattilaista tai toisia sairaanhoitajia asiasta sähköisiä kanavia käyttäen tai soittamalla.
Lääkärin konsultaatiossa hoitaja koostaa asiakkaasta case-kuvauksen, tiivistäen asiakkaan ongelmasta kysymyksen lääkärille. Tämä kysymys lähetetään teams-keskustelun kautta lääkärille, joka vastaa taholtaan konsultaatioon. Toimintatapa on nopea ja myös lääkärin aikaa säästävä, sillä lääkärillä ei ole tarvetta avata jokaisen asiakkaan tietoja. Hoitaja kirjaa konsultaation antaneen lääkärin nimen ja ohjeet tekstiinsä. Mikäli lääkäri tarvitsee tarkempia tietoja, asetetaan asiakas hänen kirjalleen. Tällöin lääkäri kirjaa itse ohjeistuksen teksteihin.
Mikäli sairaanhoitajan chat-keskustelun arviossa todetaan, että toinen ammattilainen pystyy asiakkaan ongelmaa auttamaan paremmin, voi chat-keskustelun siirtää tämän ammattilaisen työjonolle. Myös lääkäreillä on toiminnassa chat-palvelu, joka nopeuttaa hoidon tarpeen arvion toteutumista.
Sairaanhoitajilla on myös omia Teams-kanavia, joissa voi yleisellä tasolla kysyä hoidon tarpeen arvion ja ajanvarauksen tueksi kysymyksiä. Kanavissa saadaan hyödynnettyä laajaa tietotaitoa, jota suurella ammattilaisten määrällä on. Vastaukset myös tulevat nopeasti, sillä Teams on pääasiallinen viestintäväline Omaks hoitajan työssä.
Viitteet:
Hoidon tarpeen arviointi, Valvira, 26.10.2017 (https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/hoidon_tarpeen_arviointi)