Hoitojoukkuemallin tarkoituksena on turvata alueen väestön hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen ja tehdyn arvioinnin mukainen oikealle ammattilaiselle johtava hoitoon pääsy. Hoitojoukkuemallissa on tarkoitus vahvistaa väestön omahoidon valmiuksia. Malli on osaltaan vastaus perusterveydenhuollon lääkärivajeeseen. Siinä terävöitetään työnjakoa lääkärin ja muiden ammattilaisten kesken.
Tarkka hoidon tarpeen arviointi
Tarkka hoidon tarpeen arviointi potilaan ensikontaktissa tehdään joko puhelimitse tai terve-ysasemalla paikan päällä. Hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään hoitokarttatyökaluja, vieri-testejä ja eri ammattilaisten työn sisältöä kuvaavia ohjekaavioita. Hoidon tarpeen arviointia tekevät pitkälle koulutetut sairaanhoitajat. Arviointityötä tekevillä on mahdollisuus matalalla kynnyksellä konsultoida muita ammattilaisia.
Sairaanhoitajan laaja-alainen itsenäinen vastaanottotyö
Sairaanhoitajien vastaanotolla toteutetaan terveyshyötymalliin pohjautuvaa, potilaiden tarpeista lähtevää, yksilöllisesti suunniteltua hoitotyötä. Työhön kuuluu mm. pitkäaikaissairaiden kontrollikäynnit, joiden yhteydessä laaditaan moniammatillista terveys- ja hoitosuunnitelmaa, kartoitetaan potilaan omahoidon motivaatiota sekä kannustetaan/opastetaan omahoidon toteuttamisessa. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminnassa on myös ”prosesseja laihdutettu” ts. käyntejä korvattu puhelinkontaktein ja yksilövastaanottojen sijaan järjestetty yhteisvastaanottoja (2-7 potilasta vastaanotolla samanaikaisesti esim. PEF -puhallusohjauksessa).
Moniammatillinen hoitotyö
Lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi hoitojoukkueeseen kuuluvat psykologi, depressiohoitaja, päihdehoitaja, fysioterapeutit ja sosiaaliohjaaja. Hoitojoukkuemallissa tarjotaan erityistyöntekijöiden toimesta lähipalveluna alueen väestön tarpeisiin vastaavaa palvelua. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa mm. usean erillisen vastaanottokäynnin sijaan yhden moniammatillisen vastaanottokäynnin, jossa paikalla on potilaan asioiden hoitamiseen tarvittava tiimi ja heidän yhteinen asiantuntemuksensa. Tiivis yhteistyö ammattilaisten kesken ja toinen toisensa työn tunteminen mahdollistavat potilaan kokonaisvaltaisen ja asiakaslähtöisen kohtaamisen.
Omahoito tärkeä osa onnistunutta hoitoa
Potilaiden omahoitovalmiuksien tukemiseksi terveysasemalle on perustettu Omahoidon ter-veyspysäkki. Terveyspysäkillä kohtaavat viikoittain kolmannen sektorin toimijat ja alueen asukkaat sekä siellä voi kohdata tapahtumien yhteydessä eri alojen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Terveyspysäkillä on mahdollisuus perehtyä laajaan sairauksien ennaltaeh-käisyn ja hoidon materiaaliin myös omatoimisesti. Eri ammattilaisten vastaanottokäynneillä potilasta tuetaan omahoidon toteutuksessa ja paitsi kannustetaan myös vastuutetaan huolehtimaan oma osuutensa terveys- ja hoitosuunnitelmasta.
Hoitojoukkueen räätälöity henkilöstörakenne
Pitkään jatkuneet vaikeudet lääkärirekrytoinnissa ja niukka hoitajamiehitys eivät pystyneet vastaamaan väestön hoidon tarpeeseen. Henkilöstörakennetta muutettiin hoitajapainottei-semmaksi palkkaamalla neljä sairaanhoitajaa kahden lääkärivakanssin palkkarahoilla. Hoitojoukkueen henkilöstöön lisättiin myös ½ fysioterapeutin työpanos ns. suoravastaanottoon, päihdehoitajan ½ työpanos ja sosiaaliohjaajan työpanosta lisättiin 60 %:iin. Toimintamallin kehittämistyön on tehnyt henkilöstö. Sairaanhoitajien osaamista vahvistettiin työnantajan tarjoamalla mahdollisuudella osallistua rajatun lääkkeenmääräämisen erikoisopintoihin. Laaja-alaista aluehoitajan vastaanottoa pitävistä kuudesta sairaanhoitajasta neljä on nämä opinnot nyt suorittanut. Vahva osaaminen on erinomainen apu hoidon tarpeeseen vastaamiseen lääkärirekrytoinnin vaikeuksien edelleen jatkuessa.