| Innokylä

Toimintaympäristö

Höntsäpesistä voidaan pelata suhteellisen tasaisella piha-, ranta- tai puistoalueella taikka kentällä. Esimerkiksi omakotitalon takapiha, kesämökki, kerrostaloalueen sisäpiha, kaupunkipuisto tai mikä tahansa kenttä, jossa pelaajat eivät häiritse muita kulkijoita, soveltuu pelialueeksi. Näitä voi löytää suhteellisen helposti sekä kaupunkialueilta että taajamista ja maaseudulta.

Höntsäpesis on siitä kätevä toimintamalli, että eri toimijat voivat ottaa sen helposti omaan käyttöönsä - esimerkiksi seurakunnat, järjestötoimijat ja myös julkisen sektorin toimijat voivat järjestää tilaisuuksia pienryhmille tai laajemmallekin osallistujajoukolle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminta on suunnattu kaikille höntsäpesiksestä innostuneille kaveriporukoille, perheille, lapsille ja nuorille sekä erityisryhmille. Toimintamallia on sovellettu onnistuneesti maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten parissa koronapandemian aiheuttamana poikkeusaikana, jolloin moni liikuntapaikka oli kiinni eivätkä ryhmät kokoontuneet.

Matalan kynnyksen höntsäpesis saattoi ihmisiä yhteen poikkeusoloissa ja tarjosi yhdenvertaisen liikuntamahdollisuuden kohderyhmäläisille. Suomalaisen kansallislajin sovelluksena se teki osaltaan tunnetuksi myös suomalaista kulttuuria. Joustava ja matalalla kynnyksellä tapahtuva liikkuminen kannustaa osallistujia kokeilemaan ja jatkamaan lajia poikkeusolojen jälkeenkin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toiminnan lähtökohtana on, että jokainen peliporukka saa itse määritellä omaa mielikuvitustaan käyttäen toiminnan periaatteet. Tarkkoja sääntöjä ei ole. Lasten, nuorten ja erityisryhmien osalta ohjaaja voi avustaa pelisääntöjen sopimisessa. Yleensä höntsäharrastamisessa sovelletaan tiukemmin lajin sääntöjä ja hyödynnetään perinteisiä välineitä, kuten pesäpallomailaa ja räpylää. Tässä toiminnassa kokeilukynnystä kuitenkin pyritään madaltamaan löysillä, yhteisesti päätettävillä säännöillä sekä joustavuudella pelivälineiden suhteen.

Toimintamallilla kannustetaan liikkumaan esimerkiksi pienryhmissä tai vaikkapa perheen kesken. Tavoitteena on yhdessä pelaaminen ja liikkuminen hyvin matalalla kynnyksellä.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintaan voi osallistua ilman aiempaa kokemusta pelaamisesta. Pelaajia tarvitaan vähintään neljä, minkä lisäksi pelivälineiksi tarvitaan maila ja pallo. Mailan ja pallon ei tarvitse olla varsinaisia pesäpallovälineitä, vaan sellaisiksi käyvät melkein mikä tahansa pallo ja pallon lyömiseen soveltuva esine. Osallistujat voivat tuoda paikalle omia pelivälineitään, mutta kaikilla osallistujilla ei tarvitse olla omia välineitä. Ennen pelin aloitusta tulee sopia yhteisistä pelisäännöistä, jotka voivat olla niin joustavia kuin pelaajat haluavat. Lisäksi pelialueeksi tarvitaan suhteellisen tasainen kenttä, kuten piha-, ranta- tai puistoalue.

Jotta paikalle saadaan vähintään neljä pelaajaa, on mahdollisuudesta osallistua pelitilanteeseen hyvä tiedottaa etukäteen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, vaikkei pelitilanne olisikaan erityisryhmille suunnattu. Toiminnassa voi hyödyntää verkkosivuilta https://höntsäpesis.fi/ löytyviä käytännön ohjeita ja sääntöjä sekä esittelyvideoita, sekä myös sosiaalisen median kanavia, joihin peliporukat ovat lähettäneet kuvia ja videoita toiminnastaan.

Lasten ja nuorten sekä erityisryhmien toiminnassa kannattaa hyödyntää ohjaajaa, joka järjestää pelitilanteen ja -kentän. Etenkin erityisryhmille suunnattuja pelitilanteita järjestävällä taholla tulisi olla myös valmiina jonkinlaisia välineitä pelaamiseen. Muut ryhmät voivat kokeilla toimintaa omaehtoisesti Höntsäpesis -verkkosivujen ohjeita tai somekanavien sisältöjä soveltaen.

Höntsäpesis-verkkosivu

https://höntsäpesis.fi/

Vinkit toimintamallin soveltajille

DIGITAALISET KANAVAT TUKEVAT TOIMINTAA

Toimintaa on tarjottu eri kohderyhmille kuten maahanmuuttajille, nuorille, erityislapsille ja vammaisille koronapandemian aiheuttamana poikkeusaikana, kun monet toiminnot ovat olleet tauolla. Kaikki ovat voineet osallistua höntsäpesiksen pelaamiseen ja pesäpallokulttuurin ylläpitoon. Toiminnassa hyödynnettiin myös digitaalisia kanavia kuten Youtubea ja Instagramia. Niiden avulla pystyi harjoittelemaan kotioloissa, ja harrastajat ovat voineet lisätä kanaviin omia videoitaan ja tuomaan siten esille omaa kekseliäisyyttään. Lisäksi otteluita on pystytty seuraamaan suorana verkossa. Toiminnalla on haluttu ehkäistä ihmisten eristäytymistä ja lamaantumista, ja sen myötä syrjäytymistä koronapandemian aiheuttamana poikkeusaikana.

Youtuben Höntsäpesis -kanavalta sekä Höntsäpesis.fi - sivustolta löytyy pelivinkkejä ja -vihjeitä, joiden avulla ryhmät voivat kehittää omia sääntöjään pelitilanteisiin. Instagramista löytyy tietoa hashtagillä #höntsäpesis ja peliporukat voivat lähettää sosiaaliseen mediaan omia peliohjeitaan ja -vinkkejään.

MATALA KYNNYS OSALLISTUMISEEN

Toiminta on houkutellut ihmisiä mukaan helppoudellaan. Poikkeusaikana monet tilat ovat olleet kiinni. Höntsäpesistä on voinut pelata käytännössä missä vaan. Peliin on voinut osallistua ilman aiempaa kokemusta tai välineitä. Peliä ovat pelanneet esimerkiksi maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset. Toiminta on tukenut heidän yhteisöllisyyttään ja osallisuuttaan sekä hyvinvointiaan. On lähdetty liikkumaan yhdessä matalalla kynnyksellä.

Alussa on huomioitava ohjauksen tarve. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan näyttää malliksi syöttämistä, lyömistä, heittämistä ja pallon nappaamista. Pelin juoni avautuu näin nopeasti ja omaksumiseen auttaa myös tausta muista vastaavista peleistä kuten esim. kriketistä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa ohjauksen tarve puolestaan on pidempi. Lasten kanssa harjoitellaan esimerkiksi lyöntejä ja kiinniottoja.

YHTEISTYÖ JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Puijon Pesis on tehnyt yhteistyötä muun muassa Setlementti Puijolan ja Kuopion Sporttiskerhon kanssa. Kuopion Sporttiskerho on liikuntakerho, joka tarjoaa toimintaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Puijon Pesis on järjestänyt esimerkiksi yhteisöllisiä verkkotapahtumia ja pesistempauksia Puijon pesäpallostadionilla. Seura toi sinne pelivälineet ja paikalla oli ohjausta. Toimintaa on kehitetty yhdessä maahanmuuttajien kanssa ja järjestetty muun muassa maahanmuuttajille suunnattu höntsäpesis-tapahtuma. Toimintamalli jää elämään ja yhteistoiminta Setlementti Puijolan ja Kuopion Sporttiskerhon kanssa jatkuu.

Lisätietoa:
Puijon Pesis kotouttaa kansallispelin avulla (Puijonpesis.fi)
“Kansallislaji kuuluu kaikille” -hanke kotouttaa maahanmuuttajia Kuopiossa (Pesis.fi)

Katso myös kohta Perustiedot: Tietoa muualla.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Kansallislaji kuuluu kaikille -hankkeessa (ESR 2020) tehtyyn kehittämistyöhön.

Kehittäjän yhteyshenkilöt: Ismo Huotari, Puijon Pesis ry, ismo(at)puijonpesis.fi ja Aleksi Eskelinen, Puijon Pesis ry, aleksi(at)puijonpesis.fi
Puijon Pesis ry:n verkkosivut, info(at)puijonpesis.fi

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: HÖNTSÄPESIS ANTAA KAIKILLE MAHDOLLISUUDEN OSALLISTUA YHTEISEEN PELIIN

Osallisuus omassa elämässä
Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Osallisuus yhteisestä hyvästä

Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä, koska se tarjoaa matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuden sekä sosiaalista kanssakäymistä. Tällöin on mahdollista löytää yhteys omiin voimavaroihin ja vahvistaa niitä yhdessä toisten kanssa. Toimintaan on helppo lähteä mukaan, vaikkei tuntisi pesäpalloa tai höntsäpesistä. Varsinaisia pesäpallovälineitäkään ei tarvitse omistaa. Höntsäpesistä pelatessa on mahdollisuus tutustua pelitovereihin. Pelitilanteessa voi olla mukana myös vain katsojana ja pelaajien kannustajana. (1)

Höntsäpesikseen kuuluu pelitilanteen yhteisistä säännöistä päättäminen, mikä vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja antaa merkityksellisyyden kokemuksia sekä vaikutusmahdollisuuksia. Tiukkojen sääntöjen puuttuminen tarkoittaa sitä, että osallistujat ovat pelitilanteessa tasavertaisia. Peliryhmässä yhteydet pelitovereihin lisääntyvät, ja ryhmätoiminta on vastavuoroista. Samalla pääsee kokemaan ryhmään kuulumisen tunnetta ja jakamaan yhteistä kokemusta pelitilanteesta. (2)

Höntsäpesis tarjoaa myös mahdollisuuden yhteisen hyvän edistämiseen, sillä pelitapahtuman järjestäminen ei vaadi paljoa resursseja: vain jonkinlaisia pelivälineitä ja sopivan pelialueen. Kaikille avoimen pelitilanteen voi siis järjestää matalalla kynnyksellä. Höntsäpesikseen toivotaan pelaajia eri ikäryhmistä, sukupuolitaustoista tai erilaisia palvelutarpeita omaavista ryhmistä. Toiminta siis mahdollistaa erilaisten ryhmien kohtaamisen. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Höntsäpesistä yhteisöllisesti ja yhdenvertaisesti (31.12.2020, päivitetty 11.1.2021) (pdf 348 kt)

Sokran arvio toimintamallista Höntsäpesistä yhteisöllisesti ja yhdenvertaisesti_11012021_päivitetty.pdf (348.27 KB)