Huoleen tukea -vertaisryhmä itsetuhoisten läheisille
Itsetuhoisuus on kriisi myös läheisille. Läheisille suunnatussa, ammatillisesti ohjatussa vertaistukiryhmässä saa tietoa itsetuhoisuudesta, apua tarjoavista tahoista sekä miten saa tukea ja voimia arjessa jaksamiseen. Pääpaino on vertaistuessa.
Oivalla ja ymmärrä
Itsemurhayrityksiä on Suomessa n. 10 000-30 000 vuodessa (Tilastokeskus). Itsetuhoisuus kuormittaa itsetuhoisen henkilön lisäksi hänen läheisiään. Itsemurhan teki Suomessa vuonna 2021 736 ihmistä. Itsemurhaa yrittävien määrän arvioidaan olevan vähintään kymmenkertainen varsinaisiin itsemurhiin verrattuna. Itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoinen käytös on tätäkin yleisempää.
Yhden ihmisen itsetuhoisuus vaikuttaa laajasti myös hänen lähipiiriinsä. Itsetuhoisuus koskettaa tavalla tai toisella jopa satojen tuhansien suomalaisten elämää vuosittain. On arvioitu, että yhden ihmisen itsetuhoisuus aiheuttaa huolta ja hätää vähintään kuudelle ihmiselle hänen lähellään. Itsetuhoisuus voi myös jatkua vuosien ajan, jolloin kriisi pitkittyy.
Mielenterveysstrategian Apua Ajoissa!- itsemurhien ehkäisyhankkeessa nähtiin tarpeellisena vahvistaa itsetuhoisten henkilöiden läheisille suunnattua vertaistukea. Keski-Suomen hyvinvointialueella ei ollut entuudestaan vertaistukiryhmää tälle kohderyhmälle.
Keski-Suomen hyvinvointialue, Tulevaisuuden Sote-hanke, Keski-Suomen Digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus, Keski-Suomen Mielenterveysomaiset - FinFami ry.
Keski-Suomen hyvinvointialueella toimiva Apua Ajoissa- itsemurhien ehkäisyhanke koordinoi yhteistyötä ja ryhmää. Hankkeen kokemusasiantuntija oli keskeisesti mukana ryhmän suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ryhmä mahdollisti itsetuhoisten henkilöiden läheisille vertaistukea ja tietoa itsetuhoisuuteen liittyvässä kriisitilanteessa. Päätavoitteena tukea läheisten omaa jaksamista. Ryhmätoiminnan viitekehyksenä oli ratkaisukeskeisyys ja psykoedukatiivisuus.
Pilottiryhmän jälkeen selvitetään mahdollisuutta ja tarvetta ryhmämallin jatkuvuudelle itsetuhoisten henkilöiden läheisille osana hyvinvointialueen työtä. Muutosta mitataan ryhmäläisten palautekyselyllä.
Palautteella selvitetään myös osallistujien kokemusta verkkomuotoisen vertaisryhmän toimivuudesta ja siitä, onko ryhmä tukenut heidän jaksamistaan.
Vertaisryhmää mainostettiin aktiivisesti Keski-Suomen hyvinvointialueella eri tavoin, sosiaalisessa mediassa, paikallis- ja aluelehdissä ja ylen alue-viestinnässä sekä yhteistyökumppaneiden eri viestimissä. Ryhmää myös mainostettiin verkkomuotoisena Keski-Suomen digitaalisessa OmaKs-sosiaali- ja terveyskeskuksessa.
Ryhmän kohderyhmä: Keski-Suomessa asuvat itsetuhoisten henkilöiden läheiset. Läheisten roolia ei rajattu. Ryhmään valikoitui pääosin vanhempia, joiden lapsella on itsetuhoisuutta.
Vertaisryhmään ilmoittautuneilta pyydettiin ryhmän ilmoittautumisen yhteydessä toiveita ryhmän sisältöön ja siinä käsiteltäviin asioihin. Toiveiden mukaan ryhmän sisältöä tarkennettiin toiveiden pohjalta. Ryhmäläisten omakohtainen kokemusten jakaminen oli ryhmässä keskeistä. Ryhmän kokemusasiantuntija oli keskeisesti mukana tukemassa ryhmädynamiikan syntymistä, kokemusten jakamista ja toivon näkökulmaa tilanteesta selviytymisessä.
Osallistuneilta pyydettiin ryhmän päätyttyä palaute-arviointia ryhmästä. Osallistujien mukaan ryhmässä auttoi: vertaistuki (100%), tilaisuus puhua omista kokemuksista (75%), kokemusasiantuntijan mukanaolo (75%) ja ryhmänohjaajien alustukset/ tieto aiheesta (75%).
Arvioinnista ja ryhmästä löytyy tarkempi toimintamallikuvaus oheisesta liitteestä.