JärjestöSotehanke 113 valitsi pilottikunniksi kolme erikokoista kuntaa hyvän järjestöyhteistyön mallin kuvaamiseen. Tämä toimintamalli kuvaa Salon hyvän järjestöyhteistyön mallia. Salo on keskisuuri pilottikunta.

Toimintaympäristö **

Alkuvuonna 2020 alkanut koronakriisi jatkuu edelleen, eikä sen päättymisestä ole vielä tietoa. Mitä pidempää pandemia kasvaa sitä suuremmat ovat sen kielteiset sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset. 

Epidemialla on huomattavat taloudelliset vaikutukset koko yhteiskuntaan, jotka sumentavat sote-järjestöjen valmiiksi epävarmaa tulevaisuusnäkymää. Kuntien leikkauspaineet voivat hankaloittaa järjestöjen avustusten saamista. Koronakriisi sekä perustellut toimet pelihaittojen ehkäisemiseksi ovat vähentäneet ja tulevat edelleen vähentämään merkittävästi Veikkauksen tuottoja. Jos näitä vähennyksiä ei valtiovallan toimesta kompensoida, järjestöjen saamat STEA-avustukset vähenevät vuodesta 2021 eteenpäin merkittävästi.

Tämän lisäski sote-uudistus vaatii tarkkuutta, ettei sote-järjestöjen avustuksissa ym tule vahingossa taukoja, kun peruskunnat ja hyvivointialue pohtivat rooliaan suhteessa sote-järjestöihin.

Koko tämä tilanne hankaloittaa kuntien ja sote-.järjestöjen yhteistyötä tulevaisuudessa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Varsinais-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen toiminnasta ja järjestöyhteistyöstä vastaavat henkilöt.

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt, jotka tekevät yhteistyötä alueensa kuntien kanssa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Käytimme pohjana Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä / Järjestöprojektiryhmän tekemää luonnosta Järjestöystävällinen kunta toimintamalliksi. Tämä toimintamallia on tulossa myös erikseen Innokylään JärjestöSotehanke 113:n kokonaisuuden toimintamalliksi.

Ratkaisun perusidea **

Kunta-järjestöyhteistyön hyvänä esimerkkinä Salo Varsinais-Suomessa

Kaksi 113 hankkeen työntekijää tutustuivat läheisesti Salon järjestöjen, kunnan virkamietesten ja päätttäjien kanssa heillä toiminnassa oleviin käytäntöihin ja ne koottiin tällaiseksi kokonaisuudeksi, jonka rakenne seuraa Varsinais- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä / Järjestöprojektiryhmän tekemää luonnosta Järjestöystävällinen kunta toimintamalliksi.

  1. Salon kaupungin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen strateginen yhteistyö:
  • Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksissa käsitellään järjestöjen avustukset ja tehdään avustuspäätökset
  • Kaupungin toimintakertomuksissa kerrotaan kunta-järjestöyhteistyön toteutumisesta
  •  Kaupunginjohtajan johtoryhmässä käsitellään terveyttä ja hyvinvointia koskevien asioiden yhteydessä järjestöyhteistyötä
  • Strategisessa suunnittelussa huomioidaan kaupungin sote-sektorin yhteistyö järjestöjen kanssa, etenkin käytännön toteuttamisessa
  • hyvinvointikertomuksessa raportoidaan kaupungin ja sote- järjestöjen yhteistyöstä
  1. Käytännön yhteistyö
  • sote-järjestöjen edustajilta kaupungin edustaja / edustajat pyytävät asiantuntija-apua aina tarvittaessa sekä säännöllisesti, esim. hyvinvointikertomus, ohjaustyöryhmätyöskentely, vanhuspuolella työryhmätyöskentelyä, konkreettisia asioiden toteuttamiseen, esim. erilaiset tapahtumat
  • Kaupungissa ilmestyy säännöllisesti ilmaisjakeluna Salon kaupunkitiedote, jossa yhdistykset voivat maksutta ilmoittaa tapahtumistaan ja toiminnoistaan
  • Kaupungin internet- sivuilla on Yhdistykset-sivu, josta löytyy mm. yhdistysrekisteri sekä yhdistysten tukemisen periaatteet
  • Salon kaupungissa ei ole nimettynä yhtä yhteyshenkilöä sote-järjestöille, vaan joka toimialueella on oma asiantuntijuus kunta-järjestöyhteistyöhön
  1. Taloudellinen yhteistyö
  1. Salon ja sote-järjestöjen välisessä yhteistyössä erittäin merkityksellistä on konkreettinen matalan kynnyksen avoin yhteistyö

 

  1. Suunnitteilla on kirjata sote-järjestöjen ja kaupungin yhteistyömuodot ja niiden toteutuminen. Tähän ei kirjata avustusasioita, vaan pelkästään yhteistyön toiminnan muodot. Tämän tarkoitus on lisätä molemminpuolista tietoa yhteisesti sovituista asioista. Tarvittaessa myös lautakunta voi hyödyntää tätä kirjausta avustuspäätösten teossa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kuntien taloustilanne elää kovasti ja siksi on vaikea sanoa missä kulkee kipukynnys, jotta voidaan toimia näin.

Tätä mallia juurrutetaan muun muassa esittelemällä  Varsinais-Suomen hyvinvointikoordinaattorien verkostossa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tätä voi käyttää omaan ideointiin, eikä tarvitse kopioida suoraan mutta on hyvä esimerkki selkeästi aukikirjoitettuna.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Malli selkeyttää hyvää toimintaa ja on hyödynnettävissä kunnissa, jossa löytyy tahtoa satsata yhteistyöhön sote-järjestöjen kanssa. Se voi toimia checklistinä ja innostajana.