Hyvän mielen kunta -toimintamalli
Hyvän mielen kunta toimintamalli on lähestymistapa, joka auttaa kuntaa vahvistamaan mielenterveyttä. Toimintamallin työkaluihin kuuluvat Hyvän mielen kunta johtamisen malli, tarkistuslista, työkalupakki ja mielenterveyden edistäminen toimialoilla.
Toimintamallin nimi
Hyvän mielen kunta toimintamalli on lähestymistapa, joka auttaa kuntaa vahvistamaan mielenterveyttä. Toimintamallin työkaluihin kuuluvat Hyvän mielen kunta johtamisen malli, tarkistuslista, työkalupakki ja mielenterveyden edistäminen toimialoilla.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä mielenterveys kuuluu osaksi kestävää kuntien sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Hyvän mielen kunta on lähestymistapa, joka auttaa kuntaa vahvistamaan mielenterveyttä. Asukkaiden hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten edellytyksiä hyvään elämään. Mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, joka rakentaa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
MIELI ry:llä oli vuosina 2021-2023 yhdessä 28 kunnan ja kolmen hyvinvointialueen kanssa Hyvän mielen kunta -hanke. Hyvän mielen kunta on hanke, joka on osa kansallisen Mielenterveysstrategian (2020-2030) toimeenpanoa. Hankkeessa MIELI ry kehitti yhdessä kuntien kanssa välineitä, jotka auttavat kuntia vahvistamaan mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysjohtamista. Hankkeen päättymisestä huolimatta, Hyvän mielen kunta jatkuu tärkeänä toimintamallina.
Hyvän mielen kunta -työvälineisiin kuuluu tarkistuslista, työkalupakki sekä uutuutena verkkokoulutus. Nämä löydät sivuiltamme omien otsikkojen alta. Tarjoamme kunnille myös toimialapaketit (tämän sivun alalaidassa), jotka ovat tärkeä apuväline, kun halutaan käydä läpi, miten tietty toimiala jo edistää mielenterveyttä, ja miten sen tulisi tehdä sitä vastaisuudessa.
Tarkistuslista ja käytännön työkalupakki tukevat ja kannustavat kuntia vahvistamaan asukkaiden mielenterveyttä osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, tukevat kuntia strategisten linjausten tekemisessä ja työskentelyn painopisteiden valinnassa, oman tilanteensa arvioimisessa sekä vahvuuksiensa ja kehittämistarpeidensa tunnistamisessa. Hyvän mielen kunta auttaa siirtämään painopistettä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen.
Kuntien työn suuntaamiseen edistävän mielenterveystyön puolelle on suuri tarve. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä kuin fyysisessä terveydessä. Nykyään heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.
Kustannuksista ja suunnasta huolimatta mielenterveyttä vahvistavat terveyspoliittiset toimenpiteet ovat jääneet vaatimattomiksi suhteessa mielenterveyden haasteisiin kansanterveydessä. Hyvän mielen kunta -tarkistuslista vastaa tähän tarpeeseen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien tehtävä nyt ja tulevaisuudessa. Hyvä mielenterveys kuuluu osaksi kestävää kuntien sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Toimintamalli kehitettiin osana Hyvän mielen kunta-hanketta, joka rahoitettiin osana Mielenterveysstrategiaa (STM).
Hyvän mielen kunta -toimintamalli on kehitetty työvälineeksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisille ja vastuuhenkilöille. Kaikki toimintamallin työkalut on kehitetty MIELI Suomen Mielenterveys ry:n toimesta yhdessä hankekuntien kanssa osana Hyvän mielen kunta -hanketta.
Toimintamallin välillisenä kohderyhmänä on maakuntien ja kuntien väestö ja erityisesti ne väestöryhmät, joissa mielenterveyden vahvistamisen tarve on suurin.
Toimintamalli on vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa kuntien omiin tarpeisiin. Toimintamallin avulla mielenterveysosaamista vahvistava työ juurrutetaan luontevaksi osaksi kuntien hyte-työtä.
Hyvän mielen kunta -hankkeen yhteydessä kerätyn palautteen perusteella toimintamalli auttoi hankekuntia löytämään katvealueita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä, ja paransi työn vaikuttavuutta.
Kansikuva
