Heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta ja toimijuutta voidaan vahvistaa hyviksi arvioiduilla hyvillä käytännöillä, erityisesti matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kontekstissa. 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueiden ja palveluiden kehittämisessä korostetaan kansalaisten ja palveluiden käyttäjien osallisuutta. Resurssien niukkuus ja kasvavat tarpeet haastavat löytämään uusia keinoja ihmisten auttamiseksi. 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Heikossa asemassa olevien osallisuuden ja toimijuuden tukeminen. Palveluiden kehittäminen haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja monialainen ja -ammatillinen yhteistyö.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvien käytäntöjen tavoitteena oli heikossa asemassa olevien osallisuuden ja toimijuuden lisääminen matalan kynnyksen palveluiden avulla, uusien työtapojen löytäminen ja yhteistyön vahvistaminen .

Tavoitteiden taustalla on kartoitus, jossa kerättiin heikossa asemassa olevilta, heidän läheisiltään ja ammattilaisilta mielipiteitä ja kokemuksia hyvinvointipalveluista. 

Kartoituksen perusteella on tärkeää, että ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti huomioiden mielenterveys ja päihteiden käyttö sekä ihmisen fyysinen tila. Palvelun jatkuvuus on tärkeä asiakasnäkökulmasta.  Lisäksi ihmisen läheinen (ihminen itse määrittelee läheisen) tulisi voida osallistua ihmisen prosessiin. Työntekijöiden osaamista tulee kehittää. 

Haasteita aiheutti mielenterveys- ja päihdetyön palveluiden hajauttaminen ja pirstaleisuus. Mielenterveyden haaste ei saisi olla päihdetyön hoitamisen este, ja päinvastoin.  Oli kokemuksia luukulta toiselle pallottelusta tai siitä, että saadakseen palveluita tarvitsi tulkin. Hyvä kohtaaminen edellyttää luottamusta ja läsnäoloa sekä sitä, että työntekijä osaa kuunnella, keskustella ja kannustaa. Monet asiakkaat eivät tienneet tarpeeksi palveluista ja myös tiedonkulku ammattilaisten kesken vaikutti joskus heikolta. Avun tulisi olla oikea-aikaista. Kaivattiin ehyen arjen tukemista, toiminnallisuutta ja kohtaamispaikkaa / toimintoja, jossa osallistuminen on omaehtoista.   Jotkut asukkaat kuvailivat järjestelmän määrittelevän sen, mitä apua voi saada, mihin ihminen lokeroidaan tai onko hän kyllin sairas saamaan apua.  

Artikkeli https://dialogi.diak.fi/2024/02/13/osallistujien-kokemuksia-mielenterveys-ja-paihdepalveluista-oulun-alueella/    kartoituksen tuloksista

 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukossa oli heikossa asemassa olevia, heidän läheisiään ja ammattilaisia Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Oulun ev.lut seurakuntayhtymästä ja Helsingin diakonissalaitokselta, Pohteelta, Hyvän Mielen talosta ja muista järjestöistä, Oulun kaupungista. 

Tavoiteltu muutos

Hyvinvointipalvelut ovat  tarpeiden mukaisia, niiden saavutettavuus parantuu ja ihminen tulee kohdatuksi kokonaisvaltaisesti. Tavoittelemme hyvien käytänteiden tulemista osaksi eri organisaatioiden työn arkea. 

Muutoksen mittaaminen

Hyviä käytäntöjä on käytännössä kokeiltu ja muutosta ja vaikutuksia on mitattu ja arvioitu koko hankkeen ajan osallistujilta ja työntekijöiltä. Hanke oli kaksivuotinen ja vielä ei pysty pitempiaikaista muutosta palveluihin mittaamaan. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvien käytänteiden kohderyhmänä ovat heikossa asemassa olevat ihmiset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, joilla on mielen hyvinvoinnin tai päihteiden käytön haasteita ja heidän läheisensä.

Ennen hyvien käytäntöjen käytännön kokeiluja tehtiin kartoituksia. Heikossa asemassa olevilta, heidän läheisiltään ja ammattilaisilta, jotka työskentelevät heidän kanssaan on kerätty mielipiteitä ja tarpeita mielenterveys- ja päihdepalveluista. Mielipiteitä on kerätty eri alueille järjestetyissä työpajoissa ja henkilökohtaisten kertomusten avulla sekä jalkautumalla kohderyhmien luokse. Kartoituksista tehdyn analyysin kautta on nostettu eniten esille nousseita teemoja, joiden pohjalta yhteiskehittämisen työpajoissa on ideoitu kokeiluja. Kokel uissa mukana olleilta on koottu jatkuvaa palautetta. Hyvät käytännöt ovat muotoutuneet tämän prosessin tuloksena. 

 

Ratkaisun perusidea

Hyvät käytännöt kuvaavat toimintamalleja, jotka osallistujat ja työntekijät ovat käytännön kokeiluissa arvioineet toimiviksi keinoiksi vahvistaa osallisuutta ja toimijuutta. Toimintamallit ovat erityisesti suunniteltu matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdetyön yhdyspinnoille. Toimintamallit ovat syntyneet kartoitusten ja yhteiskehittämisen pajoissa ideoitujen kokeilujen pohjalta. Ideointiin ja kokeiluihin on osallistunut heikossa asemassa olevia, heidän läheisiään ja ammattilaisia eri sektoreilta.

  • Kohtaamispaikka. Kohtaamispaikka voi rakentua sinne, missä ihmiset jo valmiiksi kokoontuvat jonkin asian äärelle. Se voi olla tila, jossa on aina tavattavissa sosiaali- ja terveysalan ammattilainen tai jota kävijät itse pitävät avoinna. Ammattilaisen pitämänä kohtaamispaikka mahdollistaa matalan kynnyksen avun saamista. Kohtaamispaikka on kaikille avoin ja turvallinen tila, jossa on hyvä olla kävijöiden laatimat pelisäännöt. Kävijät ovat toimijoita, joiden osallistumaan arkistenkin asioiden tekemiseen (esim. kahvinkeitto), omia kykyjä ja itseensä luottamista tuetaan. Malli tukee yhdyspintatyötä ja on luonnollinen tila järjestää eri toimijoiden saavutettavia tapaamisia tai esim. popup-vierailuja.
  • Yhdessä kehittäminen.  Yhdessä kehittäminen on tärkeää toteuttaa kaikkien kanssa, joita muutos koskee (järjestöt, hyvinvointialueet, seurakunta).​ Tavoite on suunnitella, toteuttaa ja arvioida yhdessä osallistujien kanssa tavoiteltava muutos. ​ Ihmisten mukaan saaminen on prosessi, joka edellyttää huolellista ennakkovalmistelua ja ihmisten luo jalkautumista ja tutustumista. ​ Kehittäminen toteutuu työpajoissa (fyysinen/digitaalinen) prosessina osallistavien menetelmien avulla.   Yhteiskehittäminen on ohjattu prosessi dialogisessa, turvallisessa ilmapiirissä, jossa syntyy me- tunne ja sitoutuminen kehittämiseen.  ​Dokumentointi, syntyneiden teemojen näkyväksi tekeminen kaikille ja mahdollisuus nähdä oman panoksen tulos, lisää sitoutumista muutokseen.  Arviointi tapahtuu prosessin aikana sekä osallisuuden kokemuksesta että työpajan tuloksesta.​ 
  • Jalkautuva työ. Jalkautuva työ on ihmisten luo menevää työtä, jolloin kohtaamisen perinteiset valtarakenteet muuttuvat. Apu viedään sinne missä ihmiset ovat. Jalkautumisella tavoitetaan myös heitä, jotka eivät itse osaa tai kykene hakemaan apua, tai tunnista saatavilla olevan avun muotoja. Jalkautuminen voi suuntautua julkisiin tiloihin, palveluyksiköihin, tapahtumiin, kaikkialle, missä ihmiset aikaansa viettävät. Jalkautuvaa työtä voidaan tehdä monialaisena ja/tai moniammatillisena yhteistyönä. Parhaimmillaan työ on pitkäjänteistä ja toistuvaa sekä edellyttää työntekijältä havainnointikykyä sekä mukautumista ympäristön kulttuuriin.
  • Kokemusasiantuntijuus. Kokemusasiantuntijalla on joko omakohtaista tai läheisen kautta kokemusta mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista, ja hän on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaisosaamisen mukaan ottamisella palveluiden kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin tavoitellaan palveluiden toimivuuden parantamista, asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden lisäämistä sekä sairastumiseen ja toipumiseen liittyvän ymmärryksen lisäämistä.  Toiminnassa he voivat esim. jakaa omaa arvokasta kokemustietoaan eri tavoin, jalkautua ihmisten pariin tai toimia ryhmänvetäjinä.
  • Ryhmätoiminta. Aluksi on tärkeää ryhmän tavoitteen kirkastaminen. Ryhmätoiminta suunnitellaan tavoitteen mukaiseksi toiminnaksi yhdessä ryhmäläisten kanssa. Ryhmässä pelisäännöt luodaan yhdessä osallistujien kanssa. Jotta osallisuuden ja toimijuuden on mahdollista toteutua, ryhmässä tärkeää on jokaisen jäsenen nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. Ohjaajan roolissa merkittävää on empaattinen ja tsemppaava työote, ryhmän jäsenten tasapuolinen huomioiminen (esim. kuulumiskierros ryhmäkerran alussa). Parhaimmillaan ryhmätoiminnassa korostuu vertaistuen merkitys ja täyttyy yhteisöön kuulumisen tarve. 
  • Työmenetelmiä. Askel-toiminta on Pohteen alueella kahden organisaation toteuttamaa helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen konkreettista, kokonaisvaltaista apua  päihteitä käyttäville ihmisille. Toiminta on anonyymia ja maksutonta. Elämäni tarinana-työmenetelmässä ihminen tarkastelee lapsuuttaan, nuoruuttaan, tulevaisuuttaan ja elämään liittyviä ilmiöitä elämässä syntyneiden voimavarojensa, taitojensa ja kykyjensä näkökulmasta. Ohjaaja viitoittaa prosessia ja ohjaa  ratkaisu- ja voimavarakeskeisen ajatteluun. 

    Lue lisää toimintamalleista liitteenä olevista dioista. Toisessa diasetissä löytyy tulostettava hyvien käytänteiden korttipakka. Molempia settejä saa hyödyntää.

     

     

     

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Mitä aiemmassa vaiheessa saadaan työntekijöitä mukaan kehittämisprosessiin, sitä paremmin he voivat vaikuttaa kehitettävään toimintamalliin ja sitä paremmat mahdollisuudet mallilla on juurtua käytännön työhön organisaatioissa. Juurrutuksen mahdollisuuset kannattaa heti jo työn alussa ottaa keskiöön. 

Ratkaisun juurrutusta varten tarvitaan toiminnasta vastaavan johdon tuki ja suunnitelma siitä, miten juurrutusta lähdetään toteuttamaan sekä juurrutuksesta vastaava yhteyshenkilö.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallit ovat sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Tällöin voi olla hyödyllistä koota ihmiset mukaan ennen toiminnan aloittamista yhteiskehittämään ja suunnittelemaan osallistujien tarpeiden mukaista käytännön toimintaa. Tästä  kannattaa lukea: 

https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/osallistavat-menetelmat-yhteiskehittamisen-mahdollistajina 

ja

Vuokila-Oikkonen, P., & Pinolehto, M. (2025). Osallistavat menetelmät mahdollisuutena rakentaa yhteistä ymmärrystä hyte-palveluiden kehittämisessä. Teoksessa J. Helminen (toim.), Osaamiskärjistä suuntaviivoja strategisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin – Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2024 (s. 98–110). (Diak Vuosikirja – Diak Yearbook 4). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-450-3https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-450-3 pp 96-110.   

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallit kehitettiin AVOT-hankkeessa. Useat toiminnot jatkuvat hankkeen jälkeenkin; kohtaamispaikka, ryhmistä esim. voimavararyhmä, työmenetelmistä seurakunnan ja Pohteen yhteistyönä järjestemä ASKEL-toiminta päihteiden kanssa kamppaileville, Elämäni tarinana-työmenetelmä, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen jalkautuva työ, kokemusasiantuntijoiden osaamisen käyttö organisaatioissa. Osa hankkeen aikaisista yhteiskehittämisen ryhmistä jatkaa uudistuneesti hankkeen jälkeen toimintaansa sisältäen toimintojen suunnittelun yhdessä osallistujien kanssa, sekä tavoitteellisen toiminnan ja systemaattisen arvioinnin. Ihmiset, jotka ovat osallistuneet kehittämiseen, kertoivat tulleensa kuulluksi. Toteutetut ryhmät palvelivat osallisuuden ja toimijuuden tavoitetta. Ammattilaiset arvioivat osaamisensa lisääntyneen.

Julkaisuja:

Niemelä, N., Vuokila-Oikkonen P., Hannula H., Kostekivi-Ohenoja, M., Pinolehto M. & Tomperi P. (2025). Kohtaamispaikka osallisuuden ja toimijuuden mahdollistajana diakoniatyössä. Diakoniatutkimuksen seura. Https://journal.fi/dt/issue/view/12379/2899

Vuokila-Oikkonen. P & Kostekivi-Ohenoja, m. (2025). Ryhmät vahvistavat osallisuutta ja toimijuutta. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2025/02/28/ryhmat-vahvistavat-osallisuutta-ja-toimijuutta/ 

Pinolehto, M. (2023). Matalan kynnyksen ryhmätoiminta vahvistaa osallisuutta. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2023/08/31/matalan-kynnyksen-ryhmatoiminta-vahvistaa-osallisuutta/

Elämäni Tarinana menetelmä auttoi identiteetin muutoksessa: 

Vuokila-Oikkonen, O. (2025). Elämäni Tarinana -menetelmä tuo uusia näkökulmia elämään. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2025/02/13/elamani-tarinana-menetelma-tuo-uusia-nakokulmia-elamaan/

 Kostekivi-Ohenoja, M., Tomperi, P.  & Vuokila-Oikkonen, P. 2025. Elämäni Portfolio tukee naisvankien identiteettityötä. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2025/04/08/elamani-portfolio-tukee-naisvankien-identiteettityota/ 

Pinolehto, M. & Vuokila-Oikkonen P. (2024). Ois motivaatiota lähtee, jos tietää mihin on lähössä” – mitä aito osallisuus on? Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2024/06/12/ois-motivaatiota-lahtee-jos-tietaa-mihin-on-lahossa-mita-aito-osallisuus-on/