Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutus, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4,I2)

Koulutuskokonaisuudella tuetaan asiakastyötä tekevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisessa. Koulutuksen avulla tuetaan monialaisen asiakas- ja palveluohjaksen toteutumista. 

Toimintaympäristö

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.

Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella tarkoituksena on tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutumista sekä ammattilaisten osaamisen vahvistamista. 

Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:

Asiakkaiden sote-ammattilaisilta saaman asiakas- ja palveluohjauksen tulee olla systemaattista ja tasalaatuista, hyvinvoinnin eri osa-alueet huomioivaa missä tahansa asiakaskohtaamisessa, jotta asiakkaalla olisi paremmat edellytykset ohjautua oikea-aikaisemmin tarvettaan vastaavaan hyvinvointia ja terveyttä edistävään palveluun.

Ammattilaisnäkökulma:

Ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin ei ole ollut systemaattista. Ohjauksen toteutuminen on riippunut yksittäisen ammattilaisen perehtyneisyydestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin. Yhtenäisiä systemaattisia toimintatapoja tai välineitä palveluohjaukseen on ollut rajoitetusti. Ammattilaisten osaaminen ja valmiudet ovat vaihtelevia. 

Organisaation ja yhteiskunnan näkökulma:

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa laadittavalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptilla edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä sekä tehostamalla ongelmien varhaista tunnistamista jo ennen varsinaista sote- palveluiden tarpeen syntymistä. Palvelukonseptissa kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot sekä luotettava tieto ovat ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettävissä. Osana palvelukonseptin mukaista kehittämistä vahvistetaan alueen ammattilaisten osaamista. Systemaattisella ja asiakkaiden tarpeiden mukaisella hyte-ohjauksella on mahdollista hillitä sote-kustannusten kasvua, kun varhaisella palvelutarpeen tunnistamisella asiakas ohjautuu ennaltaehkäisevään tai ylläpitävään palveluun oikea-aikaisemmin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö
  2. Monialainen joukko eri alan ammattilaisia koulutuksen sisällön tuottamisessa ja valinnassa
  3. Hyvinvointialueen HRD (human resource development)- palvelut
    • Koulutuksen teknisen toteutuksen suunnittelu
    • Koulutusjärjestelmän ylläpito
  4. Hyvinvointialueen johto
  5. RRP:n hankekehittäjät 
    • Koulutuskokonaisuuden toteutuksen koordinointi
    • Sisällöntuotanto
    • Koulutuksen teknisen toteutuksen suunnittelu
  6. Viestinnän asiantuntijat 
Tavoiteltu muutos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden tavoitteena on:

  1. Vahvistaa ja lisätä hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuudesta. 
  2. Tehostaa monialaista asiakas- ja palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
  3. Hillitä asiakkaiden ohjautumista raskaampiin palveluihin ennaltaehkäiseviä palveluita ja varhaisempia interventioita hyödyntämällä sekä asiakkaiden terveystaitojen edistämistä vahvistamalla.
Muutoksen mittaaminen

Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten toteuttamaa asiakasohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä saada tietoa olemassa olevasta yhteistyöstä sekä käytössä olevista toimintamalleista. Kyselyyn vastattiin laajasti eri yksiköistä. Kysely toistetaan ammattilaisille vuoden kuluttua, jotta pystymme arvioimaan  tavoitellun muutoksen toteutumista. 

Kyselyyn saatiin 381 vastausta, joiden mukaan: 

  • 16 % vastaajista ohjaa hyte- palveluihin päivittäin tai lähes päivittäin, 
  • 22 % ohjaa hyte- palveluihin viikoittain, 
  • 18 % kuukausittain, 
  • 19 % harvemmin ja 
  • 21 % ei lainkaan.  

Eniten ohjausta tehdään liikuntapalveluihin, osallisuuden edistämisen palveluihin ja mielenterveyden edistämisen palveluihin. Suurin este ohjaamiselle on tiedon puute asiakkaan arkiympäristössä tarjolla olevista hyte- palveluista sekä kokemus siitä, ettei ohjaaminen kuulu omaan työnkuvaan. Alueen hyte- palveluista ammattilaiset saavat tällä hetkellä tietoa kollegoilta, hyvinvointialueen Intrasta ja  verkkosivuilta.  

Vastaajista 89 % kuvaa, että heidän yksikössä ei ole sovittuna yhteistä toimintamallia tai - tapaa, jolla ohjaamista hyte- palveluihin tehdään. Valtaosa vastaajista (78%) kertoo tunnistavansa soveltuvat asiakkaat oman ammattitaidon pohjalta. Hyte- toimijoiden kanssa yhteistyötä kuvaa tekevänsä päivittäin 3%, viikoittain 10%, kuukausittain 17%, harvemmin tai satunnaisesti 39% ja ei koskaan 31%. Suurimmassa osassa avoimista vastauksista kuvattiin, että yhteistyöstä sopii esihenkilö tai sitten vastaajalla ei ole tietoa, kenen vastuulla asia omassa yksikössä on. 

Toteutussuunnitelma

2024

  • Kysely nykytilan kartoittamiseksi 
  • Johdolta linjaus hyte- koulutuskokonaisuuden toteutuksesta
  • Koulutuksen suunnittelu ja painopisteiden valinta
  • Vastuualueiden jakaminen ja priorisointi
  • Koulutuksen toteuttamistavan valinta yhdessä HRD - palveluiden kanssa

2025

  • Koulutuksen suunnittelu ja materiaalin koostaminen
  • Materiaalin tuotanto
  • Koulutuksen tekninen toteutus alustalle
  • Koulutuksen julkaisu
  • Koulutuksen markkinointi ja viestintä
  • Koulutuksen jatkokehittäminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -koulutuskokonaisuuden kohderyhmänä ovat kaikki asiakas- ja potilastyötätekevät sote- ammattilaiset Kymenlaakson hyvinvointialueella. 

Asiakasymmärrystä on kerrytetty hyvinvointialueen asiakastyötätekeviltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Heille toteutettiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan.  Kyselyyn saatiin 381 vastausta.  Tulokset on kuvattu tarkemmin Muutoksen mittaaminen- osioon. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudessa aiotaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koulutuspilotin tuotoksia (RRP, Investointi 2). Tarvelähtöisesti tulemme hyödyntämään laajasti olemassa olevaa näyttöön perustuvaa materiaalia koulutuksen sisällössä ja suunnittelussa.  Tämä kokonaisuus tarkentuu vuoden 2025 aikana. 

Ideointi

Koulutuskokonaisuudessa tullaan hyödyntämään Kymenlaakson hyvinvointialueen Hyvinvointia- palvelutarjottimen rakennetta ja teemottelua.

Idean valinta

 Koulutuksen teemojen tarkemmat otsikot ja sisällöt tarkentuvat vuosien 2024-2025 aikana. 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella  lisätään ammattilaisten osaamista ja tuetaan systemaattista ohjaamista ennaltaehkäiseviin palveluihin. 

Idean testaus asiakkaalla

Koulutuskokonaisuudesta tullaan keräämään palautetta vuoden 2025 aikana. 

Ratkaisun testaaminen

Koulutuskokonaisuuden suunnittelu Q3/24- Q1/25

Koulutuskokonaisuuden sisällön tuottaminen ja toteutus Q4/23- Q1/25

Koulutuskokonaisuuden julkaisun jälkeen sitä kehitetään saadun palautteen pohjalta. 

Kokeilun tavoitteet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aikaa kestävän ja käytännön läheisen koulutuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus. 

Kokeilussa opittua

Huomiot tarkentuvat vuoden 2025 aikana. 

Ratkaisun perusidea

 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella tuetaan systemaattista monilaista palveluohjausta Kymenlaaksossa. Tavoitteena on saavuttaa yhtenäiset alueelliset toimintatavat. Jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuuden käynneillä ammattilaisilla on tasalaatuinen osaaminen sekä valmiudet ennaltaehkäisevän ja hyvinvointia tukevan työtavan toteuttamiseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Koulutukselle nimetään omistajuus ja päivitysvastuut. 
  • Koulutuskokonaisuutta markkinoidaan laajasti ja monikanavaisesti hyvinvointialueen henkilöstölle. 
  • Koulutuksen rakenne on toteutettu teemoiltaan  yhtäläiseksi Hyvinvointia- palvelutarjottimen kanssa.  
  • Koulutuskokonaisuuden suunnittelussa hyödynnetään kansallista ohjausta ja monialaista alueellista osaamista. 
Vinkit toimintamallin soveltajille

Tämä osia täydentyy vuoden 2025 aikana. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tuloksia tarkastellaan vuonna 2025.