Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutus, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4,I2)
Koulutuskokonaisuudella tuetaan asiakastyötä tekevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisessa. Koulutuksen avulla tuetaan monialaisen asiakas- ja palveluohjaksen toteutumista.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia. Alueen työttömyys on monimuotoista ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia, joka puolestaan lisää lasten ja nuorten palvelujen tarvetta.
Kymenlaakson haastavaa tilannetta on vaikeuttanut entisestään koronapandemia. Pandemian vuoksi palvelujen painopisteitä on muutettu ja muun muassa kiireetön hoito on viivästynyt koronan vaatimien henkilöstösiirtojen ja palvelujen alasajojen takia, kasvattaen hoitojonoja. Myös kiireettömän erikoissairaanhoidon jonot ovat venyneet merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstön saatavuuden haasteet ovat lisänneet vuokratyövoiman käyttöä ja kasvattaneet näin ollen kustannuksia. Haavoittuvassa tai heikossa asemassa olevien asiakasryhmien tilanne on huonontunut entisestään ja toimenpiteitä tarvitaan etenkin heidän auttamisekseen.
RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan hyvinvointialuelaajuisia toimintamalleja, digitaalisia palvelupolkuja ja työvälineitä, uusia innovaatioita sekä palveluratkaisuja, jotka edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamista ja kustannusvaikuttavuuden lisäämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutuskokonaisuudella tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutumista sekä ammattilaisten osaamista.
Kehittämistoimenpiteet on valittu siten, että ne ovat linjassa muiden alueellisten kehittämishankkeiden, hyvinvointialuestrategian, Kymenlaakson alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2020–2025 sekä muiden valtionavustushankkeiden kanssa.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö
- Monialainen joukko eri alan ammattilaisia koulutuksen sisällön tuottamisessa ja valinnassa
- Hyvinvointialueen HRD- palvelut
- Hyvinvointialueen johto
- RRP:n hankekehittäjät
- Viestinnän asiantuntijat
Ennaltaehkäisevillä palveluilla ja varhaisemmalla interventiolla sekä ohjauksella hillitään raskaampiin palveluihin ohjautumista. Tavoitteena on monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tehostuminen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, ja että ammattilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa- alueiden tuntemus kohentuu.
Hyvinvointialueen asiakastyötätekeville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehtiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Kysely toistetaan ammattilaisille vuoden kuluttua, jotta pystymme arvioimaan tavoitellun muutoksen toteutumista. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisten toteuttamaa asiakasohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä saada tietoa olemassa olevasta yhteistyöstä sekä käytössä olevista toimintamalleista. Kyselyyn vastattiin laajasti eri yksiköistä. Vastausten mukaan 16% vastaajista ohjaa hyte- palveluihin päivittäin tai lähes päivittäin, 22% ohjaa hyte- palveluihin viikoittain, 18 % kuukausittain, 19% harvemmin ja 21 % ei lainkaan. Eniten ohjausta tehdään liikuntapalveluihin, osallisuuden edistämisen palveluihin ja mielenterveyden edistämisen palveluihin. Suurin este ohjaamiselle on tiedon puute asiakkaan arkiympäristössä tarjolla olevista hyte- palveluista sekä kokemus siitä, ettei ohjaaminen kuulu omaan työnkuvaan. Alueen hyte- palveluista ammattilaiset saavat tällä hetkellä tietoa kollegoilta, hyvinvointialueen Intrasta ja verkkosivuilta. Vastaajista 89% kuvaa, että heidän yksikössä ei ole sovittuna yhteistä toimintamallia tai - tapaa, jolla ohjaamista hyte- palveluihin tehdään. Valtaosa vastaajista (78%) kertoo tunnistavansa soveltuvat asiakkaat oman ammattitaidon pohjalta. Hyte- toimijoiden kanssa yhteistyötä kuvaa tekevänsä päivittäin 3%, viikoittain 10%, kuukausittain 17%, harvemmin tai satunnaisesti 39% ja ei koskaan 31%. Suurimmassa osassa avoimista vastauksista kuvattiin, että yhteistyöstä sopii esihenkilö tai sitten vastaajalla ei ole tietoa, kenen vastuulla asia omassa yksikössä on.
2024
- Kysely nykytilan kartoittamiseksi
- Johdolta linjaus hyte- koulutuskokonaisuuden toteutuksesta
- Koulutuksen suunnittelu ja painopisteiden valinta
- Vastuualueiden jakaminen ja priorisointi
- Koulutuksen toteuttamistavan valinta yhdessä HRD - palveluiden kanssa
2025
- Koulutuksen suunnittelu ja materiaalin koostaminen
- Materiaalin tuotanto
- Koulutuksen tekninen toteutus alustalle
- Koulutuksen markkinointi ja viestintä
- Koulutuksen jatkokehittäminen
Hyte- koulutuskokonaisuuden kohderyhmänä ovat kaikki asiakas- ja potilastyötätekevät sote- ammattilaiset Kymenlaakson hyvinvointialueella.
Asiakasymmärrystä on kerttä hyvinvointialueen asiakastyötätekeviltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Heille toteutettiin kysely maaliskuussa 2024, jossa tiedusteltiin asiakkaan ohjaamisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte) toimintaan. Kyselyyn saatiin 381 vastausta. Tulokset on kuvattu tarkemmin Muutoksen mittaaminen- osioon.