Palveluprosessin ja -ohjausten mallintamisella edistetään Omaolon hyvinvointitarkastuksen yhtenäistä käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaalla. Malli sisältää alueellisesti laaditun palveluprosessin kuvauksen ja palveluohjaukset.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2023. Alueeseemme kuuluu 30 kuntaa ja n.413 000 asukasta. Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kehitetään alueellisia palveluprosesseja ja -ohjauksia, joissa Omaolon digitaalinen asiointikanava on mukana. Yhtenäisten palveluprosessien ja -ohjausten taustalla on ihmislähtöinen hyvinvointikäsitys, jossa pohjoispohjalainen ihminen nähdään, kuullaan, hyväksytään ja ymmärretään kokonaisvaltaisesti ihmisenä eikä vain yksittäisten tarpeiden kautta. Hyvinvointitarkastusten kehittämisen painopisteenä on yhdenvertaisuus, hoidonlaatu ja -saatavuus sekä terveyden ennaltaehkäisy ihmislähtöisesti.
Kehitystyössä on ollut mukana POPsoten Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) osahankkeen asiantuntijoita ja alueemme Omaolon projektiryhmän Omaolon pääkäyttäjiä ja - vastaavia sekä sote-ammattilaisia, jotka pitävät asukkaille vastaanottoja. Kehitystyö on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digikehittämistä, jossa kehitettyjä palveluprosesseja viedään osaksi sähköisen neuvonnan ja asioinnin alustaa Pohjois-Pohjanmaalle.
Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä useita eri palveluprosesseja, -käytäntöjä ja –ohjauksia ammattilaislähtöisille tarkastuksille. Esimerkiksi työttömien terveystarkastus, paljon palveluita käyttävät, seniorineuvola, omais- ja perhehoitajien tarkastukset, pitkäaikaissairauksien tarkastukset. Alueellisesti ei ole käytössä yhtenäisiä sähköisiä esitieto -lomakkeita asiakkaille. Alueella ei ole ollut vielä yhtenäisesti käytössä sovellusta, joka kokoaa lomakkeiden vastaukset ja antaa niistä kootun raportin asiakkaan tilanteesta ammattilaiselle. Tarkastusten laatu vaihtelevaa. Vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen ollut haastavaa.
Tavoitteena:
- Yhtenäistää ja uudistaa alueen ammattilaislähtöisten tarkastusten toimintatapoja ja prosesseja.
- Laatia yhtenäinen palveluprosessi ja palveluohjaukset, joissa on huomioitu ihmislähtöinen hyvinvointikäsite.
- Omaolo palvelun laajentamisella alueella tuetaan myös sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelun saanti.
- Prosesseilla yhtenäistetään kirjaamista ja tilastointia tietojohtamisen tueksi. Esim. yhtenäiset fraasit.
- Ammattilaisille työn tueksi yhtenäisen sähköisen työkalun, jossa voidaan hyödyntää moniammatillista yhteistyötä.
- Laatia yhtenäiset, tasavertaisuutta, hoidonlaatua sekä -saatavuutta lisäävät palveluohjaukset ja palvelupolku kuvaukset, joissa panostetaan ennaltaehkäisyyn, itsehoitoon ja ihmislähtöisyyteen.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintaminen auttaa alueella Omaolon hyvinvointitarkastuksen käyttöönottoa. Tavoitteena on saada hyvinvointitarkastus käyttöön koko alueelle ammattilaislähtöisiin tarkastuksiin.
Toimintamallin kohderyhmänä on siis ensin hyvinvointitarkastuksen käyttöönottavat organisaatiot, jotka hyödyntävät laadittuja palveluprosesseja ja -ohjauksia. Kun käyttöönotto on saatu tehtyä ja ammattilaiset koulutettua, voidaan keskittyä hyvinvointitarkastuksen käytettävyyden kehittämiseen lisää, jolloin ammattilaiset ja asukkaat saavat hyvinvointitarkastuksesta mahdollisimman kattavan hyödyn.
Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan alueen Omaolon projektiryhmässä, jossa verkostoituneet kuntien Omaolon pääkäyttäjät ja -vastaavat ottavat toimintamallia käyttöön organisaatiossaan, kun siihen on saatu sopiva resurssi. Uuden toimintamallin muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa mm. muutosvastarinta ja resurssit tulee ottaa huomioon. Riittävä informointi, koulutus ja tuki auttavat uuden toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa. Hyvinvointitarkastuksen käyttöönottoa on tehty eri kohderyhmille (ikäneuvola, työttömien terveystarkastukset, pitkäaikaissairaat,) ja näiden palveluprosesseja on kehitetty omissa työryhmissä alueellisen suunnitelman pohjalle. Työryhmissä oli projektiryhmän lisäksi sote-ammattilaisia, mikä tukee asiakaslähtöistä kehittämistyötä. Jatkossa tarvitaan matalankynnyksen digitukea ammattilaisille ja asukkaille, jotta sähköisten palvelujen käyttöönotto ja uusien toimintamallien käyttö olisi aktiivista.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä useita eri palveluprosesseja, -käytäntöjä ja –ohjauksia ammattilaislähtöisille tarkastuksille. Esimerkiksi työttömien terveystarkastus, paljon palveluita käyttävät, seniorineuvola, omais- ja perhehoitajien tarkastukset, pitkäaikaissairauksien tarkastukset. Alueellisesti ei ole käytössä yhtenäisiä sähköisiä esitieto -lomakkeita asiakkaille. Alueella ei ole ollut vielä yhtenäisesti käytössä sovellusta, joka kokoaa lomakkeiden vastaukset ja antaa niistä kootun raportin asiakkaan tilanteesta ammattilaiselle. Tarkastusten laatu vaihtelevaa. Vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen ollut haastavaa.
Hyvinvointitarkastus on kolmesta erillisestä kyselystä koostuva kokonaisuus, jonka avulla voidaan kartoittaa asukkaan terveyttä, elämänlaatua ja mahdollisia terveysriskejä laaja-alaisesti. Kyselyt ovat Terveyskysely (CE), WHOQOL-BREF-elämänlaatukysely ja OHIP-14- suun terveydentilan arvio. Hyvinvointitarkastus toimii ammattilaislähtöisesti eli ammattilainen luo asukkaalle hyvinvointitarkastuksen. Asukas täyttää ammattilaisen pyynnöstä kolme hyvinvointitarkastukseen liittyvää kyselyä. Hyvinvointitarkastuksen yhteyteen on mahdollista liittää myös hyvinvointivalmennuksia ja ohjata näin asukasta terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin.
Tavoitteenamme on laatia yhtenäinen palveluprosessi ja palveluohjaukset, joissa on huomioitu ihmislähtöinen hyvinvointikäsite. Näillä lisätään hoidon laatua ja saatavuutta sekä tuetaan itsehoitoa. Omaolo palvelun laajentamisella alueella tuetaan myös sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelun saanti. Prosesseilla yhtenäistetään myös kirjaamista ja tilastointia tietojohtamisen tueksi. Saamme myös ammattilaisille työn tueksi yhtenäisen sähköisen työkalun, jossa voidaan hyödyntää moniammatillista yhteistyötä.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan alueen Omaolon projektiryhmässä, jossa verkostoituneet kuntien Omaolon pääkäyttäjät ja -vastaavat ottavat toimintamallia käyttöön organisaatiossaan. Uuden toimintamallin muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa mm. muutosvastarinta ja resurssit tulee ottaa huomioon. Riittävä informointi, koulutus ja tuki auttavat uuden toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa. Toimintamallin laadinnassa on kartoitettu nykytilaa ja kuvattu tavoitetila uuden mallin kanssa. Henkilöstöä on mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaille viestintä ja ohjaus on myös tärkeässä roolissa toimintamallin jalkauttamisessa käytäntöön. Toimintamallin tavoitteet ja mittarit määritellään arviointia varten sekä kerätään palautetta ammattilaisilta ja asiakkailta.
Ammattilaisilla ei ollut käytössä aiemmin sähköistä hyvinvointitarkastusta asukkaille vastaanottoa ja asukkaan itsehoidon tukemista varten. Hyvinvointitarkastusta on pilotoitu käytössä Oulun seniorineuvolassa, jossa 140 asukasta (91%) on täyttänyt sähköisen hyvinvointitarkastuksen ennen vastaanottoa. Näistä vastaanotoista 52 (34%) on pidetty etävastaanottona ja tämä on yllättänyt positiivisesti. Vastaanottoja pitänyt hoitaja on sanonut, että hyvinvointitarkastuksen raportti on mahdollistanut etävastaanottojen pitämisen paremmin. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä hyvinvointitarkastuksiin. Oulussa on myös kokeiltu moniammatillista yhteistyötä hyvinvointitarkastuksessa ja tarvittaessa suuhygienisti on käsitellyt riskipisteitä saaneiden OHIP-kyselyiden asukkaat eteenpäin. Myös sosiaaliohjaaja on tarvittaessa nähnyt raportin, jos asukkaalle on ollut tarve sosiaalipalveluihin. Myös seniorineuvolan lääkäri on tarvittaessa nähnyt raportin tulokset.
Alueellamme on myös aloitettu kouluttamaan ammattilaisia ottamaan hyvinvointitarkastus osaksi työttömien terveystarkastusta. Kuusamossa ja Oulunkaaressa on käynnissä pilotit pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksessa. Hoitaja koki, että hän säästi pitkäaikaistyöttömille järjestetyistä vastaanotoista toisen käynnin kokonaan hyvinvointitarkastuksen antaman raportin myötä. Oulussa hyvinvointitarkastuksen käyttö on koulutettu kaikille ammattilaisille. Selänteellä, Limingassa ja Kuusamossa on Oulun lisäksi hyvinvointitarkastus käytössä seniorineuvolassa. Hyvinvointitarkastus on tarkoitus ottaa käyttöön myös omais- ja perhehoitajille, pitkäaikaissairaille, sosiaalipalveluiden asiakkaille, elintaparyhmille, mtt siirtyville asiakkaille ja paljon palveluita käyttäville.
Nykyinen malli tukee tavoitetta, jossa asukas on terveyden edistämisessään keskiössä. Malli mahdollistaa myös aiempaa paremmin tarpeenmukaisen palvelujen kohdentamisen ja moniammattillisen yhteistyön.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.
