Hyvinvointitarkastuksen palveluprosessin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintamisella edistetään Omaolon hyvinvointitarkastuksen yhtenäistä käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaalla. Malli sisältää alueellisesti laaditun palveluprosessin kuvauksen ja palveluohjaukset.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2023. Alueeseemme kuuluu 30 kuntaa ja n.413 000 asukasta. Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kehitetään alueellisia palveluprosesseja ja -ohjauksia, joissa Omaolon digitaalinen asiointikanava on mukana. Yhtenäisten palveluprosessien ja -ohjausten taustalla on ihmislähtöinen hyvinvointikäsitys, jossa pohjoispohjalainen ihminen nähdään, kuullaan, hyväksytään ja ymmärretään kokonaisvaltaisesti ihmisenä eikä vain yksittäisten tarpeiden kautta. Hyvinvointitarkastusten kehittämisen painopisteenä on yhdenvertaisuus, hoidonlaatu ja -saatavuus sekä terveyden ennaltaehkäisy ihmislähtöisesti.
Kehitystyössä on ollut mukana POPsoten Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) osahankkeen asiantuntijoita ja alueemme Omaolon projektiryhmän Omaolon pääkäyttäjiä ja - vastaavia sekä sote-ammattilaisia, jotka pitävät asukkaille vastaanottoja. Kehitystyö on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digikehittämistä, jossa kehitettyjä palveluprosesseja viedään osaksi sähköisen neuvonnan ja asioinnin alustaa Pohjois-Pohjanmaalle.
Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä useita eri palveluprosesseja, -käytäntöjä ja –ohjauksia ammattilaislähtöisille tarkastuksille. Esimerkiksi työttömien terveystarkastus, paljon palveluita käyttävät, seniorineuvola, omais- ja perhehoitajien tarkastukset, pitkäaikaissairauksien tarkastukset. Alueellisesti ei ole käytössä yhtenäisiä sähköisiä esitieto -lomakkeita asiakkaille. Alueella ei ole ollut vielä yhtenäisesti käytössä sovellusta, joka kokoaa lomakkeiden vastaukset ja antaa niistä kootun raportin asiakkaan tilanteesta ammattilaiselle. Tarkastusten laatu vaihtelevaa. Vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen ollut haastavaa.
Tavoitteena:
- Yhtenäistää ja uudistaa alueen ammattilaislähtöisten tarkastusten toimintatapoja ja prosesseja.
- Laatia yhtenäinen palveluprosessi ja palveluohjaukset, joissa on huomioitu ihmislähtöinen hyvinvointikäsite.
- Omaolo palvelun laajentamisella alueella tuetaan myös sähköisen asiointikanavien käyttöä ja mahdollistetaan oikea-aikainen ja tasavertainen palvelun saanti.
- Prosesseilla yhtenäistetään kirjaamista ja tilastointia tietojohtamisen tueksi. Esim. yhtenäiset fraasit.
- Ammattilaisille työn tueksi yhtenäisen sähköisen työkalun, jossa voidaan hyödyntää moniammatillista yhteistyötä.
- Laatia yhtenäiset, tasavertaisuutta, hoidonlaatua sekä -saatavuutta lisäävät palveluohjaukset ja palvelupolku kuvaukset, joissa panostetaan ennaltaehkäisyyn, itsehoitoon ja ihmislähtöisyyteen.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan alueen Omaolon projektiryhmässä, jossa verkostoituneet kuntien Omaolon pääkäyttäjät ja -vastaavat ottavat toimintamallia käyttöön organisaatiossaan, kun siihen on saatu sopiva resurssi. Uuden toimintamallin muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa mm. muutosvastarinta ja resurssit tulee ottaa huomioon. Riittävä informointi, koulutus ja tuki auttavat uuden toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa. Hyvinvointitarkastuksen käyttöönottoa on tehty eri kohderyhmille (ikäneuvola, työttömien terveystarkastukset, pitkäaikaissairaat,) ja näiden palveluprosesseja on kehitetty omissa työryhmissä alueellisen suunnitelman pohjalle. Työryhmissä oli projektiryhmän lisäksi sote-ammattilaisia, mikä tukee asiakaslähtöistä kehittämistyötä. Jatkossa tarvitaan matalankynnyksen digitukea ammattilaisille ja asukkaille, jotta sähköisten palvelujen käyttöönotto ja uusien toimintamallien käyttö olisi aktiivista.
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintaminen auttaa alueella Omaolon hyvinvointitarkastuksen käyttöönottoa. Tavoitteena on saada hyvinvointitarkastus käyttöön koko alueelle ammattilaislähtöisiin tarkastuksiin.
Toimintamallin kohderyhmänä on siis ensin hyvinvointitarkastuksen käyttöönottavat organisaatiot, jotka hyödyntävät laadittuja palveluprosesseja ja -ohjauksia. Kun käyttöönotto on saatu tehtyä ja ammattilaiset koulutettua, voidaan keskittyä hyvinvointitarkastuksen käytettävyyden kehittämiseen lisää, jolloin ammattilaiset ja asukkaat saavat hyvinvointitarkastuksesta mahdollisimman kattavan hyödyn.