| Innokylä

Toimintaympäristö

Ikääntyneet ja omaishoitajat ovat Pohjanmaan hyvinvointialueen RRP-hankkeen Prima Botnian kohderyhmiä. Osana hanketta mallinnettiin kokonaisuus, joka kuvaa näiden haavoittuvien ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön turvallisuusulottuvuuksia mittareiden ja indikaattoreiden kautta.

Haavoittuvuus johtuu terveyteen, toimeentuloon, sosiaalisiin suhteisiin tai elinoloihin liittyvistä riskeistä, jotka voivat johtaa heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan. Palvelujärjestelmän onkin oltava valpas, ennakoitava palveluntarve ja reagoitava nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Haavoittuvuuteen liittyy myös kohonnut riski terveyteen liittyville haitoille. Tämä korostaa ennakoinnin, nopean reagoinnin ja turvallisuuden merkitystä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien palveluissa. Haittatapahtumat aiheuttavat suorien kustannusten lisäksi epäsuoria kustannuksia, heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä.

Palvelujärjestelmän on tunnistettava ja vastattava palveluntarpeeseen oikea-aikaisesti, riittävästi ja asianmukaisesti. Tarpeiden moninaisuus ja järjestelmän pirstaleisuus kuitenkin vaikeuttavat palveluiden saatavuutta, jatkuvuutta ja yhteensovittamista, mikä vaikuttaa niiden turvallisuuteen, laatuun ja kustannuksiin.

Kompleksisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan monipuolista tietoa ja sen harkittua käyttöä. Mittareiden käyttö tiedonkeruussa auttaa palvelutarpeiden havaitsemisessa ja ennakoinnissa, mahdollistaa toiminnan arvioinnin ja seurannan sekä tukee päätöksentekoa. Nykyinen palvelujärjestelmä on kuitenkin keskittynyt mittaamaan suoritteita vaikutusten sijaan, eikä se juurikaan mittaa asiakkaiden kokemus- ja toimintakykytietoa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta kuvaavia mittareita ja indikaattoreita on vähän.

Palveluntarpeen, toteutuksen ja tulosten arviointia haastavat myös mittareiden kirjavuus ja mittaritiedon hajanainen sijoittuminen eri tietojärjestelmiin. Lisäksi eri viranomaisten toimintojen siiloutuneisuus monimutkaistaa tilannetta. Ajantasainen ja vertailukelpoinen tieto on kuitenkin olennaista virheettömien palveluprosessien varmistamiseksi ja virheiden minimoimiseksi.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen on yksi palvelujärjestelmäuudistuksen keskeisistä tavoitteista, ja sen merkitys korostuu laaja-alaisia palveluita tarvitsevilla asiakasryhmillä. Ikääntyneiden tyypillisesti käyttämiä palveluita ovat esimerkiksi kotihoito, muut kotona asumista tukevat palvelut, omaishoito sekä yhteisöllinen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Nämä palvelut yhdistävät sosiaali- ja terveyspalveluiden elementtejä, mikä luo pohjan myös mittareiden ja mittaritiedon käytön yhteensovittamiselle ja jaetun mittauskulttuurin luomiselle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mittaristot tarkastelevat ikääntyneiden, omaishoitajien sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tai niiden riskissä olevien nuorten aikuisten ryhmiä (MiePä nuoret). Työssä mallinnettiin kaksi kokonaisuutta, joka näiden haavoittuvien ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön turvallisuusulottuvuuksia mittareiden ja indikaattoreiden kautta. Vaikka omaishoito koskettaa monen ikäisiä, ovat ikääntyneet suurin ryhmä sekä hoitajissa että hoidettavissa, minkä vuoksi nämä kaksi kohderyhmää on tässä työssä yhdistetty.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Mallin tavoitteena on tunnistaa ja koota turvallisuusulottuvuuksia kuvaavia mittareita ja indikaattoreita sekä rakenteistaa ne malliksi, joka tukee palvelutarpeen havaitsemista, palveluiden suunnittelua, niiden toteutusta ja arviointia sekä tutkimusta. Mittariston tarkoitus on edistää haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan näkökulman tarkastelua, tukea tietojohtamista sekä tarjota ammattilaisille havainnoinnin, arvioinnin ja kehittämisen työvälineitä.

Mittaristojen muodostaminen on kuvattu erillisessä tiedostossa. Kummatkin mittaristot löytyvät myös erillisinä liitetiedostoina.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Lopulliset mittaristot ovat laajoja ja rakenteistettuja, mutta luonteeltaan dynaamisia kokonaisuuksia. Tätä korostavat osaltaan mittaristossa hyödynnetyt suositukset, jotka ovat ajan myötä muuttuvia ja lisääntyviä. Tällä hetkellä ikääntyneiden ja omaishoitajien mittaristo koostuu noin 550 ja MiePä-nuorten mittaristo noin 700 mittarista ja indikaattorista.

On huomioitava, että rakennettujen mittaristojen tarkoituksena ei ole se, että niihin kootut mitarit/ indikaattorit otettaisiin kaikki käyttöön organisaatioissa. Jokaisen mittarin / indikaattorin käyttöönoton tulee aina perustua tarpeeseen joko toiminnan kehittämisen tai arvioinnin näkökulmista. Tärkeää on myös hallittu käyttöönotto ja sen kytkeminen organisaation aspt-järjestelmiin, muihin tietojohtamisen rakenteisiin, prosesseihin ja vastuisiin.

Mittaristoissa olevat mittarit ja indikaattorit ovat käyttöönotoltaan erilaisia. Esimerkiksi kansallisesti ja kansainvälisesti jo käytössä olevat indikaattorit ovat nopeiten käyttöönotettavia, sillä niissä tiedonkeruu on jo toteutettu, tieto jo laadultaan hyvää ja kenties jopa validoituakin sekä tieto sijaitsee valmiiksi tietovarannoissa, joista se on kohtuullisen helppoa käyttää.

Osa mittareista on puolestaan sellaisia, joiden käyttöönotto on haasteellisempaa. Mittarin käyttöön voi tarvita luvan, siitä ei välttämättä ole olemassa suomalaista kieliversiota tai mittarin käyttö voi olla maksullista. Kansainvälisten mittareiden osalta tulee myös pystyä arvioimaan niiden soveltuvuutta suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään.

Se mikä yhdistää kaikkien mittareiden käyttöönottoa on se että se tarpeellisuuden arvioinnin lisäksi, tulee organisaatioissa määritellä selkeä vastuunjako ja roolitus tiedon johtamisen, analysoinnin, hyödyntämisen näkökulmista. On myös huomioitava, että kaikkien mittareiden ja indikaatttoreiden osalta on tehtävä jatkuvaa arviointia niiden toimivuudesta tiedontuotannossa sekä tarpeellisuudesta jatkuvasti muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Mittariston käyttöä on helpotettu erilaisilla suodatusominaisuuksilla. Jokainen organisaatio tai yksikkö voi jalostaa ja kehittää mittaristosta versioita omaan käyttöön, painottaen oman potilas- ja asiakassegmenttinsä sekä toimintaympäristön erityispiirteitä.

Pääperiaatteiltaan samaa rakenteistamisen menettelyä voidaan soveltaa myös muihin haavoittuvassa asemassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaisiin.

Pilotoidut mittarit ovat nopeasti käyttöön otettavissa eivätkä vaadi erityistä osaamista. ASCOT-tulosten indeksitarkastelu sekä aineistotyökalu vaativat perehtymistä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Olemassaolevien mittareiden ja indikaattoreiden määrä on suuri ja niiden sijoittuminen pirstaleista, mikä paitsi haastaa kokonaiskuvan muodostumista, vaikeuttaa myös konkreettisten mittareiden löytämistä ja valintaa. Haavoittuvien ryhmien turvallisuuden näkökulma on puolestaan jäänyt vähäisemmälle huomiolle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Luodut mittaristot kokoavat ensimmäistä kertaa kolmen haavoittuvan ryhmän asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä turvallisuusulottuvuuksia kuvaavat mittarit ja indikaattorit. Mittaristot helpottavat käytännössä mittareiden löytämistä ja valintaa, ja lisäksi niille luotu rakenne tukee kohderyhmien tilanteen havainnointia ja palvelutarpeen arviontia sekä tiedolla johtamista.

Turvallisuusulottuvuuden tunnistaminen, määrittely ja jäsentely osana haavoittuvien ryhmien sosiaali- ja terveydenhuollon mittaristoa on tutkimuksen yksi oleellinen tulos, ja se syvensi näkemystä turvallisuusteeman läpileikkaavuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Yhteistyössä hankkeen Ikääntyneiden ja omaishoitajien sekä MiePä-nuorten työpakettien kanssa pilotoitiin neljä mittaria. ASCOT-SCT4 kotihoidossa, ASCOT-Carer ja COPE omaishoitajilla sekä 3X10D - elämäntilannemittari lastensuojelun yksiköissä. COPE-mittaria on käytetty Vaasassa omaishoitajien terveystarkastuksissa yksilötason tarkasteluun, mutta ASCOT-sosiaalipalveluihin liittyvän elämänlaadun mittarit sekä 3X10 -elämäntilannemittari olivat uusia hyvinvointialueella. ASCOT-mittareista ei ollut ruotsinkielistä versiota, minkä vuoksi omaishoitajien mittarille tehtiin epävirallinen käännös. SCT4-version ruotsinkielisen työkalun osalta tehtiin yhteistyössä Lingköpingin yliopiston kanssa: He luovuttivat käyttöön oman ruotsinkielisen versionsa ja saivat meiltä omaishoitaijien mittarin epävirallisen ruotsinnoksen. Sekä käännöstyö että mittareiden vaihto Lingköpingin yliopiston kanssa tehtiin THL:n ja Kentin yliopiston luvalla.

Lisäksi luotiin excel -pohjainen tulosten aineiston tallennus- ja analyysityökalu, joka jää alueen käyttöön ja jonka käytön ja ylläpidon tuki jatkuu hyvinvointialueen toimesta. Toimenpiteet joiden yhteydessä mittareiden pilotointi on toteutettu on kuvattu tarkemmin kyseisissä toimintamalleissa (SONJA, LOTTA, LAURA - TÄHÄN VIITE).

Ikääntyneiden ja omaishoitajien sekä miepä-nuorten turvallisuusulottuvuuksia kuvaavien mittaristojen muodostaminen sekä valittujen mittareiden pilotointi (RRP, P2, inv.1)